Meidän Mökki

”Hieno mökki, mutta toivottavasti se ei uppoa”, tuumasi veneilijä – Neuvoset mökkeilevät idyllisissä saarimaisemissa Ylöjärvellä


Näsijärven pienessä saaressa on Neuvosen suvun tunnelmallinen mökki rantasaunoineen. Kallion suojassa leikit ja seikkailut ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Iltaisin saunan jälkeen seuraa odotettu hetki: auringonlaskun katselu rantaterassilla.
Kuvat Sari Rantanen
Saunan terassi on kesällä niin kuuma, että lapset kutsuvat sitä lämpöterassiksi. Usein he kuivattelevat laudoituksen päällä uinnin jälkeen ilman pyyhettä. Kylminä kevät- ja kesäpäivinä terassi tarjoaa aina tuulensuojaa ja lämpöä.

Rakennus kaartuu veden ylle. Pia Neuvonen istuu terassilla ja heiluttelee jalkojaan vedessä.

– Hiljan joku mies souteli järvellä ja jutteli tyttärilleen, että hieno mökki mutta toivottavasti se ei uppoa joskus kokonaan veteen, Pia muistelee.

Sama näky oli Piaa vastassa kymmenen vuotta sitten, kun hän veneili saareen ensi kertaa. He olivat tavanneet vuotta aiemmin Heikki Neuvosen kanssa, ja mies oli päättänyt näyttää ihastukselleen sukumökkiä Ylöjärven Näsijärvellä.

Koristeellinen rantasauna sykähdytti Piaa. Samaa ei voinut sanoa päämökistä, joka oli päässyt huonoon kuntoon.

Seurustelu johti avioliittoon ja jälkikasvuun. Perheen kuopus Noel hyppää veteen rantamökin terassilta ja saa moitteet. Vesi syvenee nopeasti, mutta rantakiviin voi silti loukata itsensä. Aina kun isä ryhtyy kertomaan vaarasta, Noel sulkee korvansa sukeltamalla.

– No puhutaan asia myöhemmin, Heikki sanoo rauhallisesti.

Pia kehysti eteisen seinälle Heikin suvussa kulkeneen hääkutsun vuodelta 1890. Vanhan ruotsin ja koukeroisen kirjoituksen avaamiseen tarvittiin äidinkielenään ruotsia puhuva perhetuttu. Lastenhuoneen kerrossänky on talon alkuperäistä kalustoa. Heikki yöpyi siinä veljensä kanssa lapsena, ja nykyään siinä nukkuvat hänen omat poikansa. Eteisen kellastuneet mäntypaneelit päätettiin vaihtaa uusiin ennen maalausta.
Keittiöremontissa oviaukko suureni makuuhuoneen suuntaan. Avaruutta saatiin aikaan myös sisustusratkaisuilla. Yläkaapit korvattiin avohyllyillä, ja niissä on esillä mummun ja vaarin vanhoja astioita. Aiempaa, mummun mustaa kukka tapettia ei voitu säästää, joten Pia etsi netistä samaan teemaan uuden mutta iloisen värisen.

Karahka lojuu rantakallion päällä. Heikki löysi sen lapsena järvestä, ja kepistä tuli kivääri intiaanien ja karjapaimenien välienselvittelyihin. Nyt samalla pyssyllä taistelee seuraava sukupolvi – ja pokémonit, minecraftit ja ninjagot. Heikki on huomannut omien lasten löytävän juuri ne vaarallisimmat kalliot, joiden takia on ennenkin huolestuttu.

Heikin isovanhemmat hankkivat lomapaikan vuonna 1962, ja Heikki vietti lapsuudenkesät siellä veljen kanssa murrosikään saakka. Miehen ensimmäinen mökkimuisto on, kun mummu kuivasi häntä uinnin jälkeen dollarikuvioiseen pyyhkeeseen.

Kymmenisen vuotta sitten saarimökki siirtyi Heikin äidille, mutta tilan ylläpito oli hänelle liian työlästä. Hän päätti siirtää mökin lapsilleen. Heikki oli rakennusalalla, joten hänellä oli parhaat edellytykset pelastaa kiinteistö ja pitää se kunnossa. Heikki vakuutti säilyttävänsä paikan suvussa vastakin.

Pia empi, sillä miljöö oli vieras ja veneitä sekä vettä hän lähestulkoon vihasi. Lopulta Pia antoi periksi, sillä hän tiesi paikan tärkeäksi Heikille.

Mies harkitsi päämökin purkua mutta hylkäsi ajatuksen. Se olisi saattanut tarkoittaa myös rakennuspaikan vaihtamista, sillä rakennus on melko lähellä rantaa. Lisäksi hän oli tottunut remontoimaan sekä töissä että kotona.

Keinutuoli on Heikin isovanhemmilta, sohva kirpputorilta ja pöytä tutulta.
Viime kesänä Heikki rakensi mökin edustalle suuren terassin. Pojat levittäytyvät siihen mieluusti leluineen ja akuankkoineen. Vanhemmat ovat huomanneet, että terassin ansiosta hiekkaa kulkeutuu sisätiloihin paljon aiempaa vähemmän. Usein aamupala ja illallinen syödään ulkona.
Pia ja Heikki ihailevat saunan jälkeen alamökin terassilla auringonlaskua.
Kumisaappaat ovat Pian ehdottomat suosikkikengät.

Suurin osa remontin materiaaleista tuotiin saareen paikallisen yrittäjän lautalla. Eristeet varastoitiin kosteudelta suojaan venevajaan ja loput ylämökin taakse pressun alle.

Päämökin lautarunko säästettiin, sillä se oli terve lukuun ottamatta pilareiden päällä olevia tukiparruja. Heikki tunkkasi mökkiä ja vaihtoi lahoja alapuita. Ensi kertaa rakennus sai kunnon eristyksen ja rännit.

Perhe purki ulko-oven edessä olleen pienen avokuistin ja nikkaroi mökin edustalle suuren terassin. Päämökki sai mustan värin ja vaakalaudoituksen.

Keittiö avartui, kun Heikki suurensi oviaukkoa oleskelutilaan ja laajensi tilaa viereiseen komeroon. Molemmat olivat Pian ideoita. Vettä tulee keittiöön järvestä hanaa kääntämällä, minkä merkiksi pumppu venevajassa hurisee tasaisin väliajoin.

Sisäpinnat uusittiin täysin. Heikki harmittelee, että seinään suurennettua merikarttaa ei voitu pelastaa.

Savupiippu oli katkaistu puolivälistä kaiketi 70-luvulla, jolloin saareen vedettiin sähköt ja tulisijoista luovuttiin. Heikki muurasi piipun uudelleen mittaansa ja yhdisti siihen nopeasti lämpenevän Porin Matin. Perhe osti sen netin markkinapalstan kautta Orivedeltä. Vanha kunnon Terhi-vene kuljetti saareen 300 kilon kamiinan ja monet rakennustarvikkeet.

Pia Neuvonen voi olla jo turvallisin mielin, sillä Nuutti ja Noel osaavat uida ikäisekseen erinomaisesti.
Pia osti työkaveriltaan saunan eteiseen lipaston. Siinä pidetään pyyhkeitä.
Heikin vaari käsitteli aikoinaan julkisivun mustaksi ja ikkunaluukut punaisiksi. Näistä väreistä on pidetty kiinni.

Alamökin purkamista ei edes harkittu. Rakennuksen jokainen hirsi on yksilöllinen ja sijainti osin veden päällä uniikki. Ehkä Näsijärven vesi oli rakennusvuonna 1939 niin matalalla, että perustukset saatettiin valaa perinteiseen tapaan, ja vesi nousi vasta myöhemmin. Kalliota on ehkä räjäytetty mökin tieltä.

Nyttemmin betoni on antanut hieman periksi ja vaatii toimia. Yksinkertaisin tapa olisi ujuttaa rautapalkki tukemaan ja nostamaan painunutta hirsiosaa. On olemassa toinenkin keino. Ensiksi kaivinkone kaivaa muotille paikan, minkä jälkeen muotti rakennetaan laudoista paikalla. Lopuksi vanhan laatan ympärille valetaan betonista tukimuuri.

Alamökin sauna on omistajien mielestä maailman paras, ja löylyjen salaisuus on kertalämmitteinen kiuas. Löylyn ja uintien jälkeen on vuorossa iltahetki rantaterassilla auringonlaskua katsellen. Varmasti jossain vaiheessa ohi menee taas vene, jossa aprikoidaan, sortuuko mökki joskus kokonaan veteen.

Venevaja on Heikin työkalujen varasto ja poikien tärkeä askartelupaikka. Ala- ja ylämökin välillä on valtaisa kallio, johon kesällä varastoituu auringon lämpö. Sen päällä maataan ja syödään. Viime kesän pahimmilla helteillä sinne tuotiin patjat ja jopa yövyttiin. Mäntyyn saa kiinni hyttysverhon, jotta hyttyset eivät häiritse unia.
Julkaistu: 17.5.2019