Selvitimme, mikä sukumökeillä hiertää tunnelmaa. Suurimmat kiistanaiheet ovat siivous, remontit ja kustannusten jakaminen. Meilläkotona.fi:n kyselyyn vastanneista lähes joka toisen mielestä eniten napinaa aiheuttaa siivoaminen. Pahimmassa tapauksessa mökillä on aina ensimmäisenä vastassa haiseva huussi. 

”Jotenkin tuntuu, että aina kun menemme mökille, homma pitää aloittaa vessan tyhjennyksestä ja siivoamisesta”, kertoo eräs kyselyyn vastannut.

Erilaiset siivouskäsitykset ja tottumukset kismittävät. Toiset haluavat pitää paikat siistinä koko ajan, toiset siivota vasta lähtiessä – kränää voi aiheuttaa vaikka se, viedäänkö esimerkiksi kertakäyttöastiat ja tölkit heti lajitteluun vai vasta kun tuuli on ne vienyt pitkin pihaa ja mökkitietä.

”Tulee sanomista jos toiset vaan nauttivat mökkeilystä ja sitten häipyvät juuri kun pitäisi ruveta raivaamaan. Jätetään puutarhatyökalut ja lelut levälleen, palju on pesemättä.”

Mökkeilykö muka rentouttavaa? Minusta se on kurjuuden maksimoimista!

Remontit ovat toiseksi suurin syy sukumökkien skismoihin. Pahimmillaan remonteista ei voida sopia ollenkaan, ja sen seurauksena mökki rapistuu.

”Kukaan ei halua tehdä mitään remonttia ja mikään ei saisi maksaa mitään. Ahdistavaa on myös se, että mökki on pieni, noin 20 neliötä, ja jos sataa, kaikki istuu pikkutiloissa kuin sillit purkissa. Omaa rauhaa ei ole. Mökin varustelutaso on surkea, ei sähköjä, kaasuhella, kalustus ja astiat ovat poistettu kaupunkiasunnosta, kun ovat huonoja eli lautaset ja kupit ovat eriparia, samoin lakanat ja peitot, veitset eivät leikkaa ja ovat tylsiä ja maustehyllystä löytyy pelkkä suola. Miksi ihmeessä mökkeilyn pitää olla niin isotöistä ja ankeaa? Sekö on lomaa ja rentouttavaa? Minusta se on kurjuuden maksimoimista!”

Suurin osa kyselyyn vastanneista katsoo, että mökki on hyvässä kunnossa, mutta reilun kolmanneksen mielestä vain tyydyttävässä kunnossa. Mökkiä huoltaa kuka milloinkin: vanhemmat, toinen perhe, perheiden miehet tai ei juuri kukaan.

Ylläpidon kustannukset pystytään pääosin kuitenkin jakamaan kaikkien käyttäjien kesken. Kustannukset voivat jakaantua epätasaisestikin, mutta tilanteeseen ollaan silti tyytyväisiä. Noin joka viides sanoo, että kustannusten jako on epäselvää ja se hiertää mieltä. Joillekin kustannusten ja mökkivuorojen jakaminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa eikä mökkeily suvun yhteisessä paikassa yksinkertaisesti onnistu.

”Ei onnistu. Yksi remontoi ja vaatii jälkikäteen rahaa muilta osakkailta. Käyttää yksin käytännössä mökkiä kun muut eivät sinne halua mennä näiden ongelmien vuoksi.”

”Ennen ei onnistunut mitenkään. Veljeni asui siellä aikaisesta keväästä syksyyn asti. Saimme kyllä olla siellä, mutta hän hallitsi olemistamme sellaisella tavalla, että emme menneet sinne. Nyt voi olla siellä kun hän on poistunut tästä elämästä. Nyt olen vanhan äitini kanssa mökillä kesällä niin paljon kuin voin.”

”Osa asuu mökin lähellä ja pääsevät helposti, osa asuu kaukana ja eivät iäkkäinä jaksa enää käydä siellä, silti kustannukset heiltä ovat samat. Minusta kustannukset pitäisi ainakin joltain osin mennä käytön mukaan. Lemmikeillä pitää olla pääsy edes johonkin sisätilaan.”

”Mökin käytöstä ei voida sopia, kun anoppi tunkee aina mukaan!”

”Asioita ei tehdä yhteisymmärryksessä. Yksi osakas kävi omin luvin laittamassa laiturin. Laittoi sitten lukon siihen että muut eivät saa sitä käyttää.”

”Se joka kerkeää -periaate. Ihan p...stä näin vuorotyöläisen näkökulmasta. Itsellä on viikonloppuvapaa kerran kuukaudessa, muilla perheillä melkein joka viikonloppu. Silti voi olla että muut änkeävät silloin kun itsellä olisi se vapaa. Tosi reilua? Mutta perheen lempilapsi ja lempilapsenlapset ottavat parhaat päältä ja muut voi tulla sitten kun ensimmäinen perhe on ottanut rusinat pullasta, riippumatta ja huomioon ottamatta sitä, että miten toisilla lomat tai työvuorot menevät.”

Yleisiä syitä happamiin naamoihin ovat myös työnjako ja ihmisten erilaiset tavat: sängyn petaamisesta tai puiden kantamisesta.

”Kevätsiivous tehtiin porukalla, lähes kaikki korjaustyöt, puiden teko ym. oli kuitenkin yhden talouden harteilla.”

Pahimmillaan sukumökkeily on pelkkää piinaa, ja luopuminen on parempi vaihtoehto kuin ainainen hampaiden kiristelty.

”Huonosti toimii. Kukaan ei ota ketään huomioon.”

”Ei onnistu mitenkään. Isäni sisarukset ovat vallanneet mökin eivätkä ymmärrä, että emme olisi halunneet olla siellä samaan aikaan vaan vuorotellen.”

”Ei saada toimimaan, sillä äiti ei hyväksy, että joku on mökillä ilman häntä! Lasten perheet siis eivät koskaan saa viettää mökkilomia keskenään tai ystäviensä kanssa. Loppui käynnit mökillä.”

”Pitkää pinnaa vaatii, että oppii katsomaan toisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä läpi sormien.”

”Äidin kuoltua keväällä meni mökki samantien myyntiin. Toisella perheellä ei ollut halua säilyttää mökkiä. Näin puolen vuoden kuluttua olen ratkaisuun oikein tyytyväinen. Yhteiselo ei olisi toiminut pidemmän päälle.”

Muitakin syitä harmistukseen löytyy: siskosten kinastelu, puiden kaataminen, vene ja laituri tai lemmikit. Joidenkin alkoholinkäyttö voi aiheuttaa kypsymisen siihen pisteeseen, että joku saa lähteä.

”Isoveljen ja hänen vaimonsa alkoholin käyttö. Kun on viinaa liikaa, alkaa riitely. He haluavat vain olla tekemättä mitään. Eivät osaa eivätkä halua. Isosiskon kanssa sujuu paljon paremmin. Lunastamme veljen vaimoineen ulos.”

Kysely tehtiin Meilläkotona.fi-sivustolla huhti–toukokuun vaihteessa. Vastaajia oli 73. Jutussa käytetyt lainaukset on poimittu vastaajien kommenteista.