Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia

Suosittelemme

Näin syntyi Mariskooli

Tiesitkö, että ennen Mariskoolia oli Onni? Ja miksi kestosuosikin näköisversiot eivät silti ole väärennöksiä?

Kansansuosikin synnystä kulkee monenlaisia tarinoita. Nykyisen Mariskoolin kotimaisena esikuvana on pidetty Iittalan puristelasimallia vuodelta 1892, sokerikulho Onnia.

Mariskooleja on valmistettu kymmenissä eri väreissä. Kuvan värit eivät ole enää tuotannossa.

Mariskoolin muoto perustuu keskieurooppalaiseen yleismalliin, jollaisia on tiettävästi valmistettu jo 1500-luvulla. Tästä syystä 1960-luvulla tuotantoon tulleelle Mariskoolille ei ole koskaan haettu erityistä mallisuojaa. Suomeen kulhomalli kulkeutui 1800-luvulla mahdollisesti Englannista. Mariskoolin näköiset esineet eivät siis ole väärennöksiä, ja esimerkiksi Tiimarilla oli 1990-luvulla valikoimassaan hyvin samankaltainen kulhomalli.

Mariskooli on kuitenkin nimenä suojattu. Tuoterekisteristä käy ilmi, että Mariskoolin nimi rekisteröitiin vuonna 1995. Tuota aiemmin se mainitaan Marimekon mainoksissa vain nimellä skooli.

Nykyisen Mariskoolin kotimaisena esikuvana on pidetty Iittalan vuoden 1892 kuvastossa esiintyvää puristelasimallia, sokerikulho Onnia, jota valmistettiin kirkkaana ja luunvalkoisena. Kulho löytyy myös vuosien 1913 ja 1922 kuvastosta sekä vuoden 1926 hinnastosta. Suomen lasimuseon tietojen mukaan malli oli tuotannossa ainakin vuoteen 1934 saakka.

Mariskooli ja Iittalan Onni. Kuvassa oikealla olevan, vuonna 1882 tuotantoon otetun Iittala Onni -skoolin muodossa on selvää sukunäköä nykypäivän Mariskooliin. Onnin jalan sormus muistuttaa alkuaikojen Mariskoolin kapeampaa sormusosaa. Kulhon reunahelmat eli piparit ovat vanhassa kulhossa kuitenkin ulospäin kääntyneet.

Harrastajatutkija ja puristelasiesineitä tunteva Mona Reivonen kertoo, että Onnin mahdollinen suora esikuva, joka täsmää aikakauteen, on muodoltaan hyvin samankaltainen englantilaisen lasivalmistaja Sowerby & co:n vuonna 1872 rekisteröimä sokerikulho.

Mariskoolin syntyvaiheet ovat kuitenkin edelleen monelta osin hämärän peitossa. Suomen lasimuseon intendentti Elina Karilan mukaan Mariskoolin historiasta liikkuu useitakin tarinoita, joita on vaikea todentaa.

Erään kertomuksen mukaan nuori Ristomatti Ratia löysi 1950-luvun lopulla Stockmannilta Riihimäen Lasin valmistamia jälkiruokakulhoja, joihin Armi Ratia ihastui siinä määrin, että halusi niitä lisää. Koska kulhojen tuotanto oli loppunut eikä valmistaja halunnut ottaa niitä enää uudelleen tuotantoon, Armi Ratia vei kulhon ystävänsä Kaj Franckin johtamalle Nuutajärven tehtaalle, jossa valmistus Marimekon toiveesta alkoi.

Riihimäen Lasin kuvastoista ei tämänhetkisen tiedon valossa kuitenkaan löydy Mariskoolia muistuttavaa mallia. On siksi myös mahdollista, että Mariskoolin malli on lainattu jonkin ulkomaisen lasikulhon, esimerkiksi italialaisen Stiverin tai Opaline Trialonin valmistaman esineen, pohjalta.

Mona Reivonen on tutkimuksissaan löytänyt Iittalan arkistomateriaaleista sivun, joka voidaan siinä olevien muiden esineiden perusteella ajoittaa 1950-luvulle. Tuossa aineistossa on Onni-maljakkoa selvästi muistuttava kulho, mutta aiemmista kuvastotuotteista poiketen kulhon piparireunus on siinä käännetty ylös kuten nykyisissä Mariskooleissa.

Luonnoksen myötä voidaan pitää mahdollisena, että Iittala on sittenkin valmistanut Onni-malliin perustuvaa sokerikulhoa hieman muokatulla muotilla vielä 1950-luvulla ja tuo malli olisi nykyisen Mariskoolin edeltäjä.

Mariskoolit valmistetaan nykyisin Iittalan lasitehtaalla. Niille suositellaan vain käsinpesua.

Mariskoolin monet vaiheet

1800-luku: Keski-Euroopassa valmistetaan erilaisia Mariskooleja muistuttavia malleja. Vanhimmat ovat luultavimmin vähintään 1500-luvulta.

1852: Nuutajärvi alkaa valmistaa puristelasia ensimmäisenä Suomessa.

1883–1892: Iittalan vuoden 1892 kuvastossa on Mariskoolin esikuvaksi sanottu ja ulkomaiseen kulhomalliin perustuva Onni, jonka yhdennäköisyys englantilaisen Sowerbyn (1872) sokerikulhoon on huomattava. Onni otettiin Suomen lasimuseon mukaan tuotantoon vuonna 1883.

1934: Onni-sokerikulhon tuotanto lopetetaan.

1950: Wärtsilä ostaa Nuutajärven.

1951: Marimekko perustetaan. Marimekon logo otetaan käyttöön vuonna 1954.

1959: Armi Ratia ja Marimekko saivat väitetysti erään Riihimäen Lasin kulhon käsiinsä. Ratia ihastui malliin niin, että halusi sen Marimekon tuotteeksi. Ristomatti Ratia kertoi vuonna 2005 Helsingin Sanomien haastattelussa löytäneensä kulhomallin 1950-luvun lopussa Stockmannilta. Kertomusta ei ole voitu vahvistaa, sillä esimerkiksi Riihimäen Lasin kuvastossa ei näillä tiedoin ole ollut Mariskoolia muistuttavaa mallia. Iittalan arkistomateriaaleista on kuitenkin löydetty vastaava, 1950-luvulle ajoittuva Onni-kulhon kaltainen malli.

1960-luku: Nuutajärvi alkaa valmistaa skoolia Marimekon tilauksesta.

1969: Marimekko karsii myytävien pientavaroiden määrää ja skooli poistetaan tuotevalikoimasta.

1970: Armi Ratian ja Ristomatti Ratian uusi yritys Decembre perustetaan. Skooli otetaan Decembren valikoimaan. Nuutajärvi jatkaa skoolin tilausvalmistusta.

1971–1975: Skoolissa on usein myös Arabian tunnistetarra osana Nuutajärven, Finelin ja Arabian yhteismarkkinointia.

1983: Marimekko ostaa Decembren osakekantaa ja skoolista tulee jälleen Marimekon tuote.

1988: Nuutajärvi ja Wärtsilä yhdistävät käyttö- ja taidelasiteollisuutensa uudeksi yhtiöksi Iittala-Nuutajärvi Oy.

1990: Iittala-Nuutajärvi siirtyy muun muassa aterimistaan tunnetun Hackmanin omistukseen.

1994: Tuotenimi Mariskoolille haetaan rekisteröintiä, joka saadaan 1995. Vuotta 1994 aiemmin Mariskoolin nimi ei ole ollut virallinen, ja eräissä 1970-luvun mainoksissa mainitaan vain skooli.

1998: Mariskoolista tulee pienempi, 120 mm korkea malli.

2004: Marimekko-stanssi eli kohoteksti ja muottinumero liitetään skoolin pohjaan.

2008: Pienemmän Mariskoolin tuotanto loppuu.

2013: Nuutajärven tehdas suljetaan.

2024: Iittalan brändiuudistuksen johdosta perinteinen i-tarra poistuu käytöstä.

Kommentit

Ei kommentteja vielä

Katso myös nämä

Uusimmat

Tilaa uutiskirjeemme tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt