"Ajattelen, että ihmisen elämänkaari on kuin puu. Voimme synnyttää itsemme aina uudelleen, kun annamme sille mahdollisuuden. Kun opiskelin luokanopettajaksi 1990-luvulla, yhdellä kouluttajistamme oli tapana kiteyttää arvionsa lauseeseen. Hän luonnehti opetustyyliäni lausahduksella ”elämä virtaa”. Se kolahti, sillä pidän tästä Antiikin filosofi Herakleitokselta peräisin olevasta ajatuksesta. Emme ole kiinteästi jotain, vaan meidän lävitsemme tapahtuu asioita.
Lähden helposti uusiin juttuihin mukaan. Olen opiskellut näyttelemistä, elokuva- ja tv-tiedettä ja sisustusarkkitehtuuria. Työskentelin pitkään Subtv:n kanavajohtajana, kunnes perustin oman yrityksen.
Joku voisi sanoa, että elämäni on aikamoista extremeä. Että mikään ei riitä. En kuitenkaan etene ulkoisesta paineesta, vaan sisäisen seikkailun viemänä. Uutta aloittaessa joudun kohtaamaan riittämättömyyden tunteen, mutta saan nautintoa itseni voittamisesta.
Pystymme vaikka mihin, kun tiedostamme itseämme rajoittavat uskomukset. Minä esimerkiksi pelkään autolla ajamista niin paljon, etten pitkään aikaan pystynyt siihen. Mutta kun päästää irti pelosta, moni asia on mahdollinen.
Olin lapsena hirmu herkkä pieni tyttö ja pidän itseäni sellaisena edelleen. Olen vain ryhtynyt tekemään kaikkea, mikä minua pelottaa. Minulla oli myös lapsena uskomus, että kuolen nuorena. Isoisäni kuoli kolmekymppisenä, joten kun täytin 30, ajattelin, että olen jatkoajalla. Tuo hullu ajatus on auttanut elämään täysillä."