Kati ja Sampo kunnostivat maalaiskotinsa kiirehtimättä – ”Vanhan talon remontointi ei ole projekti vaan elämäntapa”

Kun ajaa autolla Iitin peltojen välissä mutkittelevaa tietä, voi katse osua komeaan, yli satavuotiaaseen mustaan maalaistaloon, jonka pihapiiriä kehystävät vanha aittarakennus ja kivinavetta. Seitsemän vuotta sitten näkymä oli toinen, kun Kati ja Sampo Pilli-Sihvola kurvasivat pihaan. Haaleankeltaiseksi maalattu lautaverhoiltu hirsitalo oli kokenut 1950-luvulla muodonmuutoksen vuosikymmenelle tyypillisten yksiruutuisten ikkunoiden myötä. Koko pihapiiri näytti jääneen vaille huolenpitoa vuosiksi, ja Kati meinasi kääntyä kannoiltaan.

Hämeenlinnassa asuvalla Pilli-Sihvolan viisihenkisellä perheellä oli etsinnässä loma-asunto, jossa viettää rentoja vapaapäiviä maaseudun rauhassa. Rentous ei ollut ensimmäinen asia, mitä Kati edessään näki – sen sijaan valtavan määrän remonttiin käytettäviä työtunteja.

Onneksi Sampo katsoi pihapiiriä toisin. Vankkarakenteinen, romua täynnä oleva navetta sai Sampon haaveilemaan työpajasta ja tiloista, joissa rassata mopoja ja autoja perheen kolmen pojan kanssa. Remonttitaitoisen Sampon mielestä päärakennus oli täysin kunnostettavissa; aikaa se vaatisi, mutta hienon siitä saisi.

Kati luotti miehensä remonttitaitoihin ja alkoi pikkuhiljaa itsekin nähdä paikan enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Sijaintikin oli täydellinen kaupunkikotiin nähden.

Talokauppojen jälkeen alkoi vuosikausia kertyneiden tavaroiden raivaus. Rakennus ei ollut tässä vaiheessa lainkaan asumiskelpoinen, mutta Kati ja Sampo ajattelivat, että pienen pintaremontin jälkeen perhe voisi viettää siellä viikonloppuja ja jatkaa hiljakseen remontoimista.

Ensimmäisenä talvena oli kovat pakkaset ja vesikiertoiset patterit jäätyivät. Sampo päätti väliaikaisratkaisuna purkaa joidenkin huoneiden lämmitysjärjestelmän, minkä jälkeen huoneita pidettiin sähköpattereiden avulla asumislämpöisinä.

Koska 1950-luvulla taloon rakennetut sauna- ja pesutilat olivat käyttökelvottomat, Sampo rakensi väliaikaisen suihkun saunaan. Näin viikonlopun aikana kertyneitä remonttipölyjä ei tarvinnut viedä mukanaan kaupunkikotiin.

Kevään korvilla oli aika remontoida alakerrassa olevan makuuhuoneen ja keittiön tilalle tupa, jossa avoin keittiö yhdistyisi avaraan ruokailu- ja oleskelualueeseen.

– Näin jo sieluni silmin itseni valmistamassa leivinuunissa perinneruokia. Keittiöstä aukeava olohuone mahdollistaisi koko perheen yhdessäolon minun puuhaillessa ruoanlaiton parissa, Kati kertoo.

Pari yöpyi viikonloput tuvan vastakkaisessa päässä olevassa makuuhuoneessa, joka irtohirsistä päätellen on talon vanhaa osaa. Sampo teki tilaan pienen pintaremontin sekä rakensi myös väistökeittiön, joka mahdollisti viisihenkisen perheen muonituksen. Poikien makuuhuoneet yläkerrassa saivat myös osakseen pientä pintaremonttia.

Tuvan kunnostaminen oli suuritöinen ja aikaa vievä projekti, mutta pariskunta ei kokenut asian suhteen aikataulupaineita.

– Vanhan talon kanssa ei auta kiirehtiä. Yllätyksiä ja aikataulujen venymisiä tulee aina. Ennemmin yllättää, jos niiltä vältytään, Sampo filosofoi.

1950-luvulla levytetty sisäkatto purettiin, ja Sampo aloitti kärsivällisyyttä vaativan lankkukaton putsaamisen.

– Lankut olivat terveitä iästään huolimatta. Talo on siirretty tänne vuonna 1839, eikä kukaan tiedä, kuinka vanha rakennus todellisuudessa on, Kati kertoo.

Pariskunta on aiemmin remontoinut itselleen vanhan talon ja myös rakentanut uuden. Kokemuksesta tiedettiin, että rakenteista saattaisi löytyä asbestia, joka hidastaisi työtä ja nostaisi remonttikustannuksia. Asbestipurulta onneksi vältyttiin, mutta kreosoottilöydön myötä paikalle piti kutsua haitta-ainepurkuun erikoistuneet ammattilaiset.

Vanhan talon remontoinnissa ongelmat syntyvät Sampon mukaan tietämättömyydestä.

– Kun olet vanhan talon kanssa tekemisissä, pitää hyväksyä se, että edetään talon ehdoilla. Jos ostat vanhan auton, et voi olettaa, että siinä ei olisi mitään korjattavaa, Sampo kiteyttää.

Hän onkin tehnyt lähes kaikki remonttityöt vanhojen omistajien mukaan nimetyssä Issulassa. Ulkopuolista apua on käytetty luvanvaraisissa LVIS-töissä sekä uunien muurauksissa. Sähkötöistä vastasi perheen hyvä ystävä Teemu Nuorala.

Ensimmäisen mökkikesän aikana vankkarakenteisen navetan sisätiloihin rakennettiin sauna.

– Puulämmitteisen kiukaan löylyt ovat tänäkin päivänä mielestäni paras keino karkottaa stressi ja murheet, Kati sanoo.

Remontti on edennyt pienin askelin, mutta päättäväisesti. Katilla on kyky nähdä valmis lopputulos, jonka hän piirtää suunnitelmaksi miehelleen. Sampo toteuttaa Katin ideoita vanhan talon vaatimin edellytyksin.

Kierrätys on Pilli-Sihvoloille avainsana vanhaa remontoidessa ja sisustaessa. Kaikki purettu hyväkuntoinen rakennusmateriaali hyödynnetään uudelleen toisessa rakennuksessa tai tilassa. Vanhoja ovia ja tiiliä Sampo on löytänyt kierrätyskeskuksista.

– Emme puhu talon entisöinnistä, vaan remontoimme vanhaa kunnioittaen. Tekniikka on uutta, energiatehokkuus edellä ajateltua. Kotimme on tehty asuttavaksi viisihenkiselle perheelle, joten arjen toiminnallisuus on etusijalla, Kati kertoo.

Hengähdystauot vapaa-ajankodiksi alun perin ostetussa Issulassa alkoivat tuntua vähitellen koko perheestä rakkaalta, ja maalla vietettyjen viikonloppujen jälkeen tuntui raskaalta palata takaisin kaupunkikotiin. Vuonna 2019 toukokuussa perhe tekikin täyskäännöksen ja muutti pysyvästi maalle asumaan.

– Maalle muutto on ollut elämämme paras ratkaisu. Täällä elämä on verkkaisempaa. Emme kaipaa enää kaupungin hälyyn, vaan kotimme on nyt täällä, Issulassa, Kati sanoo.