Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Rento joulu

Mustan maalaistalon emäntä Kati Pilli-Sihvola: ”Kaupungissa joulut tuntuivat suorittamiselta, maalla elämä on verkkaisempaa”

Katin ja Sampon Issula valmistautuu jouluun remontin keskellä. Pönttöuuni lämmittää ja lautalattiat narisevat, kun Pilli-Sihvoloiden perhe viettää joulua maalla.

23.11.2023 | Päivitetty 15.2.2024

Sampo ja Kati Pilli-Sihvola ostivat Iitissä sijaitsevan Issulan ensin vapaa-ajan asunnokseen, mutta eivät malttaneet pysyä poissa maalaismaisemista ja muuttivat lopulta taloon pysyvästi. Vuosien saatossa Issula on kokenut suuria muutoksia, kun pari on remontoimalla palauttanut taloon sen historiallisen hengen. Remontissa keltainen talo sai mustan maalin pintaansa, ja nykyisellä kotiseudullaan Sampo ja Kati tunnetaankin mustan maalaistalon isäntänä ja emäntänä.

Kati Pilli-Sihvola sinisävyisessä keittiössä.
Kati valmistaa jouluruokia itsesuunnittelemassaan Epoqin keittiössä. Muurarimestari Renni Sihvolan muuraama, lähes päivittäin käytössä oleva leivinuuni, on talvi-iltojen lämmittäjä ja tunnelmanluoja. Kati valmistaa leivinuunissa joka joulu äidiltään perityn reseptin mukaan ruiskuoreen tehdyt karjalanpiirakat. Huoneen aito tiililattia on Katin suosikki.

”Vanha talo vaatii jatkuvaa kunnostamista, ja suunnittelemamme remontit eivät ole läheskään vielä valmiita. Toisaalta olemme Sampon kanssa remontoineet jo 20 vuoden ajan veren maku suussa milloin ­mitäkin kotia. On meille hyvin tyypillistä, että vapaa-aikaa vietetään remonttipölyn keskellä, ja joulu on erityinen syy saada taas jotain uutta valmiiksi.

Täällä maalla olemme oppineet rauhoittumaan, myös jouluksi, ja remontistakaan ei oteta jatkuvaa stressiä. Pienet keskeneräisyydet, joiden kanssa on pakko vanhassa talossa oppia elämään, eivät enää rasita pedanttia luonnettani niin paljon.

”Kun kuusi ei varise, sen voi koristella jo kuukautta ennen jouluaattoa.”

Tänä vuonna halusimme saada talon eteisaulan valmiiksi ennen joulua. Olin tehnyt suunnitelmat remontin toteutukseen jo hyvissä ajoin, ja marraskuussa Sampon oli aika pukea remonttihaalarit ylleen. Näin jo sieluni silmissä jouluisen tunnelman kotimme eteisessä, ja joulukoristeet odottivat vain paikalleen laittoa.

Perheemme luottomuurari, Renni Sihvola muurasi eteiseen pönttöuunin. Pönttö ei kaivannut maalia päälleen, sillä sinkkipinta sopi täydellisesti maalaistalomme tunnelmaan. Muualta talosta tuttua tiililattiaa oli tarkoitus jatkaa oleskelutilasta myös eteisen puolelle. Tiiliä ei kuitenkaan saanut enää hankittua helposti ja sen hinta oli noussut korkeaksi, joten päädyimme laatoittamaan lattian italialaisella betonilaatalla.

Musta maalaistalo issula ulkokuvassa.
Sampo ja Kati Pilli-Sihvola sekä Pyryn, 18, Roopen, 15, ja Hugon (kuvassa), 10, ja labradorinnoutaja Brunoxin koti on Iittiin vuonna 1839 siirretty ­hirsirakenteinen maalaistalo Issula. Talossa on 6 huonetta ja keittiö, yhteensä 180 neliötä. ­Pihapiirissä on savusauna, ­aitta ja ­entinen navetta, jonka sisältä ­löytyy ­ulkosauna.
Talviset ulkorappuset ja lyhdyt portailla.
Sisäänkäynnin vankat betoni­portaat olivat paikoillaan kun perhe osti talon.
”Joulukattaukseemme ei eksy prässättyjä liinoja tai kiillotettuja hopeita.”
Pilli-Sihvoloiden eteinen ja vanhat puiset pariovet.
Eteisen ikkunalaudalla olevat keramiikkapuput ja -tontut ovat Katin tekemiä. Sampo on löytänyt vanhat ovet purkutavarakirppikseltä. Kati ja Sampo laatoittivat eteisen lattian italialaisella betonilaatalla tiililattian kanssa yhteen­sopivaksi. Se on helppo pitää puhtaana ja sopii vanhan maalaistalon henkeen.
Pönttöuuni eteisessä.
Tuli uunissa ja havut maljakossa toivottavat joulun tervetulleeksi Issulaan jo eteisessä. Perheen luottomuurari, Renni Sihvola muurasi eteisen pönttöuunin. Katin mielestä pönttö ei kaivannut maalia päälleen, vaan sinkkipinta sopi täydellisesti maalaistalon tunnelmaan.
Hirsiseinät eteisessä.
Eteisen remontissa Sampo kaivoi seinän vanhat hirret esille. Lipasto jäi sopivasti Katin ystävän muuttokuormasta yli ja muutti Issulan eteisaulaan pipojen ja tumppujen säilytyskalusteeksi.

Minulle matka jouluun on tärkeämpi kuin itse jouluaatto. Aloitan joulun rakentamisen jo lokakuussa. Jouluihmisenä virittäydyn tunnelmaan kuuntelemalla joulumusiikkia ja pidän kovasti hämäränhyssystä, pakkasöistä ja tähtitaivaasta. Nautimme koko perhe keskenämme olosta, ja kolme poikaammekin tunnelmoivat talvi-iltoina kynttilänvalossa ja takkatulen lämmössä.

Minusta tuntuu, että oikea joulu syntyy vain maalaismaisemissa. Täällä on erityinen rauha ja hiljaisuus, luonto on lähellä. Siitä voi ammentaa voimaa vuoden kaikkina aikoina. Parasta joulussa maalla on, että pystyn rauhoittumaan täällä sen viettoon. Kaupungissa elämä oli niin hektistä, että joulutkin tuntuivat olevan yhtä suorittamista. Maalla elämä on verkkaisempaa, ja joulu tuntuu täällä enemmän joululta.

Kati ja Hugo joulupöydässä.
Kati ja Hugo ehtivät ensimmäisinä perheen yhteiseen joulupuuropöytään. Kati on kerännyt kuusenkoristeet viimeisen 20 vuoden aikana kotimaan ja ulkomaan reissuilta, ja osa koristeista on lasten askartelemia. Jokainen koristeista tuo Katille mieleen jonkin tärkeän muiston.
Hugo joulupöydän ääressä.
Ruokapöytä on Sampon tekemä ja tuolit ovat kierrätyslöytöjä. Talolyhdyt ikkunalaudalla ovat Iso Pahkalan käsityönä tehtyä, kotimaista keramiikkaa Kalajoelta. Puusohva löytyi navetasta ja on talon alkuperäiskalustoa.

Joulukoristelumme on minimalistinen, sisustus muodostuu taljoista, pörröisistä ja pehmeistä torkkupeitoista sekä muutamista joulutyynyistä. En ole juurikaan verhoihminen. Pidän vanhan mallin mukaan teetetyistä ikkunanpokistamme, joten niitä ei ole ­tarvetta peittää.

Tuon jouluksi luontoa sisälle havukranssien ja ­-asetelmien muodossa. Osa perheestämme on allerginen kuuselle, joten tänä vuonna hankimme laadukkaan kesto­kuusen, joka kestää ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Nyt kun kuusikin kestää varisematta, voi sen koristella jouluasuun jo kuukautta ennen jouluaattoa.

Pilli-Sihvoloiden olohuone.
Punainen tuoli on talon vanhaa kalustoa. Lampaantaljat on ekologisista syistä suoraan tuottajilta hankittuja, ja olkkarin pariovet Sampo löysi purkutavarakirppikseltä. Seinään nojaavan Klaus Kopun Kohta-nimisen maalauksen Kati ja Sampo ovat saaneet häälahjaksi.
Punainen nojatuoli ja beige sohva Pilli-Sihvoloiden olohuoneessa.
Sampo on tehnyt olohuoneen mäntypuisen pöydän Katin piirustusten mukaan. Oleskelutilan harmaa seinä on maalattu Virtasen sisustusmaalilla. Sohva on hankittu Ikeasta.
”Maalla elämä on verkkaisempaa, ja joulu tuntuu täällä enemmän joululta.”
Punaiset petivaatteet makuuhuoneen sängyssä.
Sängyn pääty on Parolan Rottingilta. Lastulevyjen alta löytynyt makuuhuoneen katto on lähes 200 vuotta vanha. Käsittelyksi riitti pelkkä pesu.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tee tyyli! Hanki tuotteet Meillä kotona -kaupoista
Mainos päättyy
makuuhuoneen ikkuna ja hämyinen tunnelma.
Kati ja Sampo petaavat sängyn punaisiin liinavaatteisiin joulukuussa.

Kaikille paras joululahja on yhdessä hyvän ruoan nauttiminen ja rento oleilu. Koska lapset alkavat olla jo isompia, valtavaa krääsän määrää ei ole odotettavissa. Olemme aina kovia saunomaan, mutta puulämmitteisen joulusaunan löylyt tuntuvat jouluna erityisen hyviltä ja ainutlaatuisilta – se onkin yksi tärkeimmistä asioista joulunvietossamme.

Ennen valmistin kaikki jouluruoat alusta asti omassa keittiössä. Nykyään olen itselleni armollisempi ja ­ostan osan valmiina maatilaleipomoilta ja ­paikallisilta yrittäjiltä. Kinkku kuuluu mielestäni joulupöytään, mutta koko perheellemme maistuu kalapöytä parhaiten, ja panostammekin siihen eniten.

Joulukattaukseemme ei eksy prässättyjä liinoja ja hohtaviksi kiillotettuja hopeita. Pellavaiset lautasliinat saavat olla romanttisesti ryppyisiä ja astioissa tulee olla menneen ajan tuntua.

Jouluruoaksi mielletty riisipuuro kuuluu ympäri vuoden herkkuruokiimme. Se maistuu myös aatto­aamuna – onnea tuovan mantelin kanssa, tietenkin!”

Musta maalaistalo talvimaisemassa.
Katin ja Hugon norjalaisneuleet ovat Katin äidin neulomia. Talon ruutu­ikkunat on teetetty puusepällä talon vanhojen julkisivu­kuvien mukaisesti. Vielä Pilli-Sihvoloille ei ole selvinnyt, mistä päin Suomea maalaistalo on alun perin tuotu, mutta se on rakennettu nykyiselle paikalleen vuosina 1839–40.
Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt