Sisustus

Muistatko vielä sen joulun? Menneiden vuosikymmenten jouluperinteet

Joulu palauttaa mieleen lapsuuden muistot. Sen hetken, kun kuusi kannettiin sisään ja kynttilät sytytettiin. Kokosimme joulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä.

Teksti Anna-Kaisa Huusko

Kuvat Toni Härkönen

23.12.2016

Jouluperinteet 1930-1949: sodan ja materiaalipulan varjossa

Joulukuusi on vanha saksalainen jouluperinne, ja se omaksuttiin Suomeen jo 1800-luvun alussa. Aluksi kuusi kuului vain varakkaimpien kotien jouluun, mutta pian kuusia hankkivat myös kaupunkien porvarit. Vähitellen joulukuusi levisi kouluihin, ja 1930-luvulla se kuului jo kaikkiin koteihin.
Kaikesta oli pulaa, ja joulukoristeitakin tehtiin paljon itse. Koristeiden lisäksi kuuseen saatettiin ripustaa myös herkkuja kuten omenoita – jos niitä vain oli saatavilla.
Sodan jälkeisenä aikana oli pakko etsiä korvaavia materiaaleja joulukoristeiden valmistamiseen. Pahvi, kreppipaperi, piipunrassit, pumpuli ja sellofaani olivat suosittuja materiaaleja.
Köyhänkin kodin kuuseen hankittiin ostokoristeena kiiltävä latvatähti. Seuraava hankinta oli välkehtivä punos tai oksilta roikkuva lame.
Joulupukki ei ollut 1930–1940-luvulla aina ystävällinen punanuttu. Jouluperinteiden kuvissa ja -tarinoissa pukki saattoi olla äkäinen vanha mies, joka toi tuhmille lapsille piiskoja.

Hedelmät tuoreina ja kuivattuina olivat perinteisiä jouluherkkuja 1930-luvulla. Valkoinen pellavaliina ja koristeltu kuusi tuovat juhlan tuntua.

Tuomaan risti oli rannikkoseudun joulun perinnekoriste, mutta se levisi 1930-luvulla koko maahan Marttojen askarteluohjeiden myötä.

Olki on perinteinen joulukoristeiden materiaali, ja siitä innostuttiin uudelleen materiaalipulan aikaan.

Jouluperinteet 1950-1969: joulupalloja ja kuvioliinoja

Materiaalipula helpotti 1950-luvun kuluessa, ja jouluakin päästiin taas viettämään näyttävästi. Ostokoristeiden määrä alkoi lisääntyä kodeissa hiljalleen, mutta koristeita ahkeroitiin vielä itsekin.
Joulukuusen koristeleminen on jouluperinteissä ollut aina lasten erikoistehtävä. Eikä glitterissä ja koristeissa ole säästelty! Vaikka 1950-luvun ensimmäiset suomalaiset sisustuslehdet neuvoivat koristelemaan kotia hillityn tyylikkäästi olki- ja puukoristeilla, on joulu todellisuudessa ollut runsaan koristelun juhlaa.
Joulua vietettiin 1950- ja 1960-luvulla perinteisesti aitojen kynttilöiden valossa. Maalla kynttilät tehtiin usein itse. Tulipaloriskin vuoksi alettiin joulukuusessa siirtyä sähkökynttilöihin 1960-luvulla.
1960-luvun vapautunut ja värikäs sisustaminen toi jouluun uudenlaista ilmettä ja särmää. Pellavaiset joululiinat korvattiin näyttävillä, kuviollisilla painokankailla tai värikkäillä kudotuilla raitaliinoilla.

Komea kuusi oli joulun perinteinen ja keskeinen koriste tämän suuren rivitaloasunnon olohuoneessa. Kuva 1960-luvulta.

Moni muistaa lapsuuden kuusen ja muoviset käpykoristeet.

Joululehtiä alkoi ilmestyä, ja ne olivat suosittuja.

Jouluperinteet 1970-1989: joulu kaupallistuu ja kansainvälistyy

1970-luvun puoliväliin osunut öljykriisi sammutti kaupungeista jopa perinteisten joulukatujen valaistukset. Kun öljykriisistä selvittiin 1970-luvun lopulla, muuttui joulu jälleen perinteiseen tapaan todelliseksi valon juhlaksi.
1980-luvulla erilaiset ulkovalot, valaistut ikkunakoristeet ja sähkökyntteliköt yleistyivät kodeissa. Jouluvalot näkyivät kodin sisällä, mutta myös yhä enemmän pihamaalla.
Elintason nousu toi jouluherkut ja -karkit kaikkiin koteihin. 1970-luvulla konvehtirasioita ja muita joulukarkkeja annettiin usein lahjaksi.
1980-luku oli gourmet-innostuksen aikaa ja jouluruokavalikoima alkoi monipuolistua. Ulkomaiset jouluperinteet ja ruokaohjeet löysivät tiensä suomalaisiin joulupöytiin. Viini yleistyi juhlajuomana.
1980-luvun nousukausi näkyi lisääntyneenä jouluvarusteluna ja näyttävämpinä koristeina. Mallia joulukoristeluun otettiin ulkomaisista televisio-ohjelmista kuten Dallasista tai Dynastiasta. Myös koristeet tulivat yhä useammin ulkomailta.