Satoa naurettavan helpolla – ja heti keväällä! Näin kasvatat monivuotisia vihanneksia (joista osa on tuttuja perennoja)
Raparperi ja parsa ovat tuttuja monivuotisia vihanneksia, mutta tiesitkö, että myös kuunliljaa, vuohenkelloa ja kotkansiipeä voi syödä? Jos haluat kasveja, jotka tuottavat helposti satoa vuodesta toiseen, lisää vihannesmaallesi tai perennapenkkiisi monivuotisia vihanneksia. Kenties puutarhastasi löytyy jo joitain herkkuaarteita?
1. Vähemmän työtä
Jos arvostat helppohoitoisia satokasveja, monivuotiset vihannekset ovat oiva vaihtoehto. Niiden aikaisin lehteen puhkeava kasvusto pystyy hyvin taistelemaan rikkaruohoja vastaan ja syvä juuristo vähentää kastelun tarvetta. Ensimmäisen parin vuoden jälkeen hoidoksi riittää lähinnä ympäröivän maan kattaminen, kasvien harventaminen ja ravinteiden antaminen silloin tällöin. Kitkemisen ja kastelun voi lähes unohtaa!
2. Ota oppia luonnosta
Istuta monivuotisia vihanneksia monikerroksisiin sekaviljelmiin. Monilajisissa kasvustoissa kasvit tukevat toinen toisiaan, vaativat vähemmän hoitoa ja pysyvät paremmin terveinä kuin sellaisissa, joissa kasvit on sijoiteltu omiin ryhmiinsä.
Vähintään kolmivuotiaat
Monivuotisiksi vihanneksiksi kutsutaan kasveja, jotka elävät vähintään kolmivuotiaaksi ja tuottavat syötäviä osia, joita voi korjata kasvin kuolematta. Joskus näitä kasveja kutsutaan myös syötäviksi perennoiksi. Tuttuja ovat esimerkiksi raparperi, parsa ja piparjuuri, tuntemattomampia monelle ovat esimerkiksi köynnöspinaatti ja hertta-aralia.
Kerää syötäväksi vain kasveja, jotka tunnistat varmasti. Jos olet epävarma, kysy neuvoa asiaan paneutuneelta henkilöltä tai ota avuksi luotettava kasvio.
3. Muista varjoisat nurkat
Hyödynnä puiden ja pensaiden alusia tai talon pohjoisseinustaa. Esimerkiksi hertta-aralia, kuunliljat, kotkansiipi ja karhunlaukka viihtyvät mainiosti puolivarjoisassa ja hieman kosteassa paikassa.
4. Täydennä perennapenkkiä
Aurinkoisessa penkissä viihtyvät syötävistä perennoista muun muassa laukat (paitsi karhunlaukka), malvat ja mustajuuri ja ruohovartisista lehtivihanneksista hyvänheikinsavikka, köynnöspinaatti ja pinaattihierakka.
5. Pidennä satokautta
Joillakin varhaisvihanneksilla, kuten kuunliljalla ja kotkansiivellä, on varsin lyhyt satokausi. Pidennä satokautta istuttamalla kasveja pihan eri puolille. Aurinkoisilla paikoilla saat satoa nopeammin, varjoisammasta kolkasta myöhempään.
Useat monivuotiset vihannekset antavat satoa keväällä, kun yksivuotiset ovat vasta lähdössä kasvuun.
6. Pidä leviävät erillään
Istuta herkästi leviävät kasvit erilleen muista. Nokkonen ja vuohenputki on helpompaa pitää aisoissa, jos istutat ne esimerkiksi kaivonrenkaaseen. Myös sadonkorjuu ja kasvuston niittäminen tarvittaessa on silloin helppoa.
7. Lannoita maltilla
Varo lannoittamasta vihanneksia liikaa nopealiuokoisilla typpilannoitteilla. Hyvin käynyt komposti riittää. Liian typpipitoisessa maassa monet vihreät vihannekset ja esimerkiksi malvat keräävät nitraatteja, jotka muuttuvat elimistössä myrkyllisiksi nitriiteiksi.
8. Älä siivoa syksyllä
Jätä syksyn lehdet suojaamaan viljelmiäsi. Lehtimassa suojaa monivuotisten kasvien juuristoa pakkaselta ja juuristo puolestaan sitoo lehdistä vapautuvia ravinteita ja estää niiden huuhtoutumisen.
9. Totuttele uusiin makuihin
Totuttele monivuotisten vihannesten makuihin pikkuhiljaa. Aloita korvaamalla tutuista resepteistä pinaatti, lehtikaali ja mangoldi hyvänheikinsavikalla, merikaalilla tai köynnöspinaatilla. Kokeile sekoittaa salaattiin isohietasinappia ja vuohenkelloa. Komeamaksaruoho sopii salaatteihin ja on herkullista naposteltavaksi sellaisenaan.
10. Herkuttele sinikuunliljalla
Kaikki kuunliljalajikkeet ovat syötäviä. Yksi herkullisimmista on sinikuunlilja, jonka lehden rakenne on miellyttävä. Hyviä lajikkeita ovat ’Elegans’, ’Cherry Berry’, ’Fire and Ice’ ja ’Blue Umbrellas’. Korjaa kuunliljan versot keväällä, kun ne ovat vielä rullalla. Kerää satoa mieluiten varhain aamulla, jolloin versot ovat rapeita ja täynnä nestettä. Kaikki nuoret versot voi poimia, sillä kasvi ehtii kasvattaa kesän aikana uudet lehdet ja kukat.
11. Oikea hetki kotkansiivelle
Poimi kotkansiiven versot 10–15 sentin mittaisina ennen kuin lehdet ovat kehittyneet. Lehtien alkujen tulisi olla vielä tiukasti rullalla ja ohuen, ruskeaa paperia muistuttavan kuoren peitossa. Poimi vain muutamia versoja kasvia kohden, ettei kasvusto heikkene liikaa.
12. Kuin parsaa!
Voit käyttää sekä kotkansiiven että kuunliljan versoja parsan tavoin. Keitä kotkansiiven versoja huolellisesti 15 minuuttia ennen käyttöä. Kuunliljan versoista saat herkullisia paistamalla ne kevyesti pannulla tai höyryttämällä nopeasti ja tarjoamalla voin tai öljyn ja suolaripauksen kanssa.
13. Päivänliljoja lautaselle
Tiesitkö, että päivänliljan kukassa on raikas ja makea maku? Voit syödä kukkia sekä raakana että paahdettuna. Terälehdet ovat paksuja ja rapeita, ja niiden koostumus muistuttaa enemmän vihannesta kuin kukkaa. Päivänliljat ovat myrkyllisiä kissoille.
Eniten aikaa vievä hoitotoimenpide on yleensä sadonkorjuu – koska sato voi olla valtava.
14. Syötävää kukkaloistoa
Perennapenkistä voit napsia lautaselle syötäväksi myös esimerkiksi
- laukkoja
- vuohenkelloa
- ukonkelloa
- rohtosalkoruusua
- malvoja
- tuoksuorvokkia
- sikuria
16. Sopii myös koristekasviksi
Monilla monivuotisilla vihanneksilla on kaunis kukinto, ja useimmat ovat kauniita varsinaisen satokautensa jälkeen. Koristekasveiksikin sopivat vaikkapa merikaali, ilmasipulit ja laukat.
17. Kuukausia kestävä satokausi
Ensimmäisistä monivuotisista vihanneksista saat satoa pian roudan sulamisen jälkeen. Keskikesällä syötäväksi riittää kukkasatoa, ja osa kasveista antaa satoa syyskylmiin saakka.
Alkukesän syötäviä:
- Kuunliljojen versot
- Tarhasuolaheinä
- Nuokkulaukka
- Kotkansiipi
- Hyvänheikinsavikka
- Herttamerikaali
Keskikesän syötäviä:
- Päivänliljan, mustajuuren ja eri kellokasvien kukkanuput
- Hertta-aralian, merikaalin ja ukonpalon parsakaalimaiset kukinnot
Loppukesän syötäviä:
- Euroopanmerikaalin uudet lehdet
- Hapron lehdet
- Ilmasipulin latvasipulit
- Maa-artisokan ja mukulapähkämön mukulat
- Piparjuuren ja sokerijuuren juuret
Juttua varten on haastateltu maisema-arkkitehti Miina Ant-Wuorista ja agrologi, maisemasuunnittelija Marja Nuoraa. Lähteenä on käytetty myös teosta Weiss, Sjöberg, Larsson: Monivuotiset vihannekset (Kurmakka - Organic Food, 2022).
