Kansainvälinen virkkaajatähti Molla Mills voitti pelkonsa käsitöiden avulla – ”Eheydyn, kun tuotan jotain ihanaa käsissäni”

”Opettajani Taideteollisessa korkeakoulussa sanoi kerran minulle, että voisin virkata jotain isompaakin. Hän oli huomannut, että minulla oli aina jokin virkkuutyö käsillä. Kommentti avasi silmäni. Tajusin, että olin virkannut pienestä pitäen ja olin siinä hyvä. Innostuin tekemään isompia projekteja. Tein suuria ruukkuja ja yhdistin virkkausta kalusteisiin. Ensimmäisen Virkkuri-kirjan tein taiteen maisteritutkinnon lopputyönä.

Molla tuo mielellään väriä ”suhteellisen harmaaseen” Suomeen, mutta hänen ohjeillaan virkataan ympäri maailmaa. ”Havaijillakin halutaan suomalainen ohje.”

Virkkausmateriaalit ovat Mollalle tärkeä inspiraation lähde. Omaa puuvillaista nimikkolankaa valmistaa Suomen Lanka.

Molla on lapsesta asti suunnitellut mieluiten laukkuja. ”Olen haaveillut virkattujen laukkujen suunnitellusta jollekin isolle muotitalolle kuten Pradalle.”

Lopetin työt sisustuskaupan myymälänhoitajana, aloin virkata kokopäiväisesti ja pidimme työpajoja ystäväni kanssa. Ensimmäisen työpajan pitäminen oli minulle voimannäyte. Olen koko ikäni ollut introvertti. Olin takapulpetin hiljainen tyttö, ja menin paniikkiin, jos piti nousta pitämään esitelmää. Kyse ei ollut esiintymiskammosta, vaan ylipäänsä ihmisille puhumisesta. Pelko ohjasi nuoruuttani ja esti minua tekemästä asioita.

Kun astuin ihmisten eteen ja aloin opettaa, heittäydyin voittamaan pelkoni. Minusta on tullut spontaanimpi ja olen löytänyt itsestäni opettajuuden. Rakastan olla ihmisten kanssa ja seurata heidän oppimistaan. Taustani on voimavara. Kun huomaan, että oppilaani ei uskalla sanoa mitään, kerron, kuinka olen itse halunnut juosta karkuun vastaavissa tilanteissa.

Onnistunut virkkuutyö edellyttää hyvää työergonomiaa ja värikästä työtilaa, Molla sanoo. Hänen pirteällä työhuoneellaan molemmat ovat kohdallaan.

Vaaditaan monta harjoituskappaletta, ennen kuin uusi kuosi on valmis.

Molla on tarkka kuosiensa mittasuhteista. ”Jos ne ovat virkatessa vääristyneet, saatan purkaa jopa kolmen päivän työn ja tehdä sen uudelleen.”

Virkkaus on minulle eteenpäin vievä voima, eikä kipinä siihen ole sammunut, vaikka olen tehnyt siitä itselleni uran. Taloudellisesti tämä on kuitenkin haastavaa. Haen jatkuvasti erilaisia tukia, taiteilija-avustuksia ja apurahoja.

Kieltäviä vastauksia tulee enemmän kuin myöntäviä, joten on tehtävä henkisesti töitä, jotta pysyn luovana ja luotan, että pystyn tekemään tätä seuraavankin vuoden. Niin kauan kuin minulla on annettavaa ja saan hyvää palautetta, olen hyvissä kantimissa.

Vanha Singerin ompelukone on kulkenut Mollan matkassa yli kaksikymmentä vuotta. Hyllyllä olevat työt Molla teki Langankiertoja-kirjaansa varten.

Eheydyn, kun tuotan jotain ihanaa käsissäni. Parhaimmillaan tunnen virkkauksesta alkukantaista onnistumisen riemua. Kolmoskirjan jälkeen minulle tuli uupumus, kun parisuhteeni päättyi. Pakkasin kotini ja lähdin Suomesta. Maailmalla jätin kirjapromot sivuun, jotta pystyin keskittymään oman tieni löytämiseen. En silti silloinkaan lopettanut suunnittelua ja virkkausta.

Vaikka kokeilisin jotain muuta, uskon, että palaisin aina virkkaukseen.”

Uudet kuosi-ideat tallentuvat yleensä ensin luonnoslehtiöön, jota Molla kantaa aina mukanaan, ja jalostuvat valmiiksi vasta myöhemmin. Kun kuosisuunnitelma on valmis, Molla virkkaa sen mielellään heti yhdeltä istumalta.