Mölkky on kenties Suomen hauskin vientituote, jonka nimestä haluttiin mahdollisimman epämuodikas

Pieni pala tasaista maata sekä puiset keilat, ja kisa Mölkyn kuninkuudesta voi alkaa. Siinä testataan pelaajien heittokäden tarkkuutta ja hermojen kestävyyttä sekä nautitaan samalla ulkoilmaelämästä. Hyvällä tuurillakin on oma osuutensa.

Mölkyn suosion salaisuus lienee siinä, että pelaamisen alkuun pääsee helposti, ja peli ei vaadi kovaa kuntoa eikä vuosien harjoittelua.

Reilussa kolmessakymmenessä vuodessa Mölkky on vakiinnuttanut paikkansa suosittuna kesäisenä pihapelinä, eikä pelkästään Suomessa, sillä Mölkystä on kasvanut merkittävä kansainvälinen ilmiö. Porissa valmistetaan nykyisin Mölkkyjä noin puoli miljoonaa kappaletta vuodessa, ja yli 95 prosenttia peleistä myydään maan rajojen ulkopuolelle.

mölkyn kehitti alkujaan Lahden suojatyökeskuksen Tuoterenkaan johtaja Jouko Pylväs kollegoidensa kanssa 1980-luvun lopulla, kun vajaakuntoisia työllistävälle yritykselle ideoitiin uusia tuotteita.

Tuotteiden materiaalina käytettiin teollisuuden ylijäämämateriaaleja, ja laatikko tehtiin Ikealle sängynpohjia valmistavan yrityksen hukkalaudoista, jotka olivat liian oksaisia käytettäväksi sänkyihin. Pelivälineet, keilat, pätkittiin vanerintuotannon ylijäämästä, pyöreäksi sorvatuista purilaista.

Uutuuspeli nimettiin Mölkyksi, sillä työkeskuksen väki halusi nimen olevan mahdollisimman kaukana aikakauden muodikkaista englanninkielisistä nimistä. Tuolloin ei kukaan osannut aavistaa, että muutama vuosikymmen myöhemmin nimeä yritettäisiin ääntää eri puolilla maapalloa.

Mölkky-pelien tuotanto käynnistyi suojatyökeskuksessa 1990-luvun alkupuolella, ja alkuun peliä meni lähinnä liikelahjoiksi. Koska yrityksellä ei ollut juurikaan markkinointibudjettia, tieto uutuudesta tavoitti kuluttajat hitaasti. Vuosikymmenen kuluessa tieto mukavasta ja mukaansatempaavasta kesäpelistä levisi puskaradion kautta.

2000-luvulle tultaessa Mölkky oli onnistunut saamaan jalansijan Suomessa ja peliä alettiin viedä myös ulkomaille.

Uudelle tasolle vientiluvut kohosivat siinä vaiheessa, kun suojatyökeskus aloitti markkinointiyhteistyön lautapelejä valmistavan Tactic Gamesin kanssa.

valmistusmäärät kohosivat 2010-luvun alussa yli 100 000 kappaleeseen vuodessa, ja vain viisi vuotta myöhemmin peliä valmistettiin jo kolminkertainen määrä.

Suojatyökeskuksen tuotantokapasiteetti joutui aivan äärirajoille, mutta liiketoiminnan laajentaminen olisi edellyttänyt miljoonapanostusta tuotannon uusimiseen. Tähän keskuksella ei ollut mahdollisuuksia.

Vuonna 2016 Mölkyn tuotemerkki myytiinkin Tactic Gamesille. Omistajanvaihdoksen yhteydessä tuotanto siirtyi Lahdesta Poriin Tactic Gamesin tehtaalle. Pelivälineisiin ostetaan nykyisin niin paljon puutavaraa, että Tactic Gamesista on tullut Suomen suurin sahatun koivun ostaja.

Tärkein vientimaa on Ranska, jossa Mölkystä on tullut etenkin nuoremman polven suosima vapaa-ajanviettotapa ja peli haastaa suosiossa jopa perinteisen petankin.

2010-luvun lopulta lähtien peliä on myyty Ranskaan vuosittain noin 100 000 kappaletta. Tällä hetkellä pelin suosio kasvaa varsinkin Euroopan ulkopuolella, etenkin Aasian maissa, kuten Japanissa, sekä Yhdysvalloissa.

Mölkystä on kehitelty vuosien varrella myös uudenlaisia versioita, esimerkiksi Mölkky-minipeli. Tämä pelivaihtoehto sisältää 12 minikeilaa, miniheittotikun, pistevihon ja ohjeet. Sen keilat ovat niin pieniä, että versiota on helppo pelata vaikka pöydällä.

Vuoden 2025 uutuuksiin kuuluu kokonaan männystä valmistettu Mölkky Pine.