Mökin perinnöksi jättävällä on mietittävänään paljon kimurantimpia kysymyksiä kuin jos jakoon jäisi vain riihikuivaa rahaa. Onko jaettavana koko mökki, vai omistaako puoliso puolet? Entä miten jakaa tunteita herättävää kiinteää omaisuutta, jolle on monta ottajaa? Laatimalla testamentin huolella tai antamalla lahjan tai ennakkoperinnön voi vaikuttaa siihen, kenelle ja millä ehdoin mökki päätyy.

Yksi vaihtoehto on testamentata mökki tasapuolisesti lapsille. Parhaimmillaan yhteisomistus sujuu kitkatta, mutta on mahdollista, että toraa syntyy niin käyttövuoroista kuin ulkohuussin tyhjentämisestä. Pahimmillaan riidat äityvät niin pahoiksi, ettei mökkiä käytä kukaan. Usealle testamentatessa voi säästää perintöveroissa, mutta on hyvä miettiä myös, miten yhteiselo sujuisi.

Testamenttiin voi kirjata määräyksiä vaikkapa käyttövuorojen jaosta tai rakennusoikeuden käytöstä.

Määräyksiä kirjatessa kannattaa miettiä, onko niistä perijöille enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisaalta mikään viranomainen ei valvo määräysten toteutumista. Testamentin tuntevat voivat puuttua ehtojen rikkomiseen ja viedä asian käräjille. Oikeudenkäyntikuluihin voi sulaa suuri osa mökin arvosta.

Testamentissa voi kieltää mökin myynnin, mutta äärimmäisen harvoin näin kuitenkaan tehdään.

Myyntikielto voi saattaa perillisen vaikeuksiin. Rahapulassa perijä saattaa joutua myymään mökin sijaan kotinsa. Jos mökin haluaa säilyttää suvussa, on tavallisempaa tehdä testamenttiin kirjaus lunastusoikeudesta. Se takaa sukulaisille oikeuden lunastaa mökin käypään hintaan, jos perijä haluaa luopua mökistään tai mökkiosuudestaan.

Mikään ei estä jättämästä mökkiä yhdelle lapselle, vaikka lapsia olisi useita. Jos testamentti rikkoo lakiosaa, eli mökittä jäävät perilliset saavat vähemmän kuin lakiosansa, mökin perineen pitää suorittaa puuttuvat summat sisaruksilleen. Lain mukaan rintaperillisille kuuluu vähintään puolet perintöosan arvosta. Perintöosan puolikas taas pitää jakaa tasan rintaperillisten kesken. Perintöosa on vainajan jäämistö, josta on poistettu esimerkiksi velat ja puolisolle kuuluva osuus.

Verottaja määrää perintö- tai lahjaverot lahjoitus- tai kuolinpäivän käyvän hinnan mukaan. Pesänselvityksessä perukirjaan merkitään arvio mökin käyvästä arvosta. Arvion omaisuuden arvosta tekevät kaksi uskottua miestä parhaan kykynsä mukaan. Käytännössä perilliset voivat pyytää hinta-arvioita kiinteistönvälittäjiltä. Arviota ei kannata yrittää hilata mahdollisimman alas, sillä mökkiä myöhemmin myytäessä verottaja pitää perukirjan arviota hankintahintana. Mökin myyntitulosta pitää maksaa myyntivero, joka on perintö- ja lahjaveroja ankarampi.

Jos perijän perintöosuus mökistä on 100 000 euroa, pitää ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvan maksaa veroa 8 700 euroa. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat lähisukulaiset. Toiseen veroluokkaan kuuluvalle veroja kertyy 20 500 euroa. Esimerkiksi serkut, sisarusten lapset ja muut kuin sukulaiset ovat toisessa veroluokassa.

Eläessään ennakkoperinnön jättämällä voi varmistua siitä, että mökki päätyy todella sille, kenelle haluaa mökin jättää. Testamentatessa lopputuloksesta ei voi olla varma. Ennakkoperinnön avulla voi koettaa pienentää perintöveron määrää. Ennakkoperinnöstä verot maksetaan heti. Jos mökin hinta nousee vuosien mittaan, säästää veroissa. Arvo voi toki laskeakin. Lopullisessa perinnönjaossa ennakkoperintö huomioidaan ja vähennetään mökin perineen lakiosuudesta. Lapset ovat siis keskenään tasavertaisessa asemassa, vaikka vain yksi lapsista perisi mökin.

Samoin kuin ennakkoperinnön jättämällä myös eläessään lahjan antamalla voi varmistaa, kenelle mökki päätyy. Myös lahjasta pitää maksaa verot heti. Lahjaa ei huomioida ennakkoperinnön tapaan lopullisessa perinnönjaossa. Lahjan antamalla mökin omistaja voi siis halutessaan suosia yhtä lapsistaan.

Lahjan tai ennakkoperinnön antaja voi jättää itselleen hallintaoikeuden, jolloin mökin avaimet säilyvät hänellä. Hän vastaa myös mökin kiinteistöveron ja juoksevien kulujen maksamisesta. Hallintaoikeus vähentää lahja- tai perintöveron määrää. Hallintaoikeus voi olla elinikäinen tai määräaikainen. Mitä nuorempi entinen omistaja on, sitä suurempi on elinikäisestä hallintaoikeudesta koituva alennus veroihin.

Leskelle voi jättää testamentissa hallintaoikeuden, mutta se ei saa rikkoa rintaperillisten lakiosaa. Mökin hallintaoikeus väistyy aina lakiosan tieltä.

Myymällä mökin omalle lapselle voi koettaa minimoida perintöveroa, mutta tarkkana saa olla. Verottajan siunauksella mökin voi myydä lapselleen vajaan neljänneksen halvemmalla kuin mökin käypä hinta on. 100 000 euron mökin voi siis myydä lapselle 76 000 eurolla. Myyjän pitää kuitenkin aina maksaa myyntivero ja ostajan varainsiirtovero.

Lahjakirjassa ja testamentissa voi asettaa ehdon, jonka mukaan miniällä tai vävyllä ei ole erotessa tai puolison kuollessa oikeutta puolisonsa lahjaksi tai perinnöksi saamaan omaisuuteen.

Lapsettoman pariskunnan leski kuitenkin perii puolisonsa tästä asetetusta ehdosta huolimatta, ellei lahjakirjaan tai testamenttiin ole tehty toissijaismääräystä. Se määrää, kenelle mökki periytyy, jos saaja kuolee lapsettomana.

Joskus perintövero voi saattaa perillisen vaikeuksiin. Etukäteen kannattaakin miettiä, miten verojen maksu onnistuu. Eläessään lahjoittaessa tai ennakkoperintöä antaessa voi lainata lapselle varat verojen maksua varten.

Monesti perinnönjaosta etukäteen puhumalla voi selvittää ja sovittaa yhteen perillisten toiveita ja näin välttää riitoja. Joskus taas etukäteen asian esille ottaminen voi lietsoa eripuraa. Kahnauksia voi koettaa välttää laatimalla mahdollisimman yksiselitteisen testamentin. Käräjöintiä voi hillitä myös kirjaamalla testamenttiin, että viimeisen tahdon riitauttava perijä saa vain lakiosansa.

Asiantuntija: verojuristi Tuomo Lindholm, Veronmaksajain keskusliitto