Mökkeilyllä on monenlaisia terveyshyötyjä – uupumus vähenee, vastustuskyky paranee + 14 muuta hyvää syytä mökkeillä

Luonnossa oleskelu tekee hyvää sekä mielelle että keholle, ja mökillä luonto alkaa usein jo ovelta. Tutkimusten mukaan luonnossa vietetty aika nostaa mielialaa ja itsetuntoa, vähentää kielteisiä tuntemuksia ja parantaa yleistä henkistä hyvinvointia.

Suomessa suuri mökkeilybuumi alkoi sotien jälkeen, kun ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin mutta halusivat palata maaseudulle viettämään lomiaan. Mökit rakennettiin usein vanhoille perintömaille tai sukutilojen yhteyteen. Siten ne toimivat myös sosiaalisena yhteytenä vanhalle kotiseudulle.

Luonto tekee hyvää myös fyysisesti: verenpaine ja syke laskevat, lihasjännitys alenee ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Lisäksi luonto motivoi ihmisiä liikkumaan useammin ja pidempiä ajanjaksoja. Liikkuminen taas vaikuttaa positiivisesti sekä henkiseen hyvinvointiin että fyysiseen kuntoon.

Omakotiliiton kyselyn mukaan monia viehättää mökkeilyssä eniten luonnon läheisyys, mutta suuri osa mökinomistajista kaipaa mökkeilyltä myös vastapainoa arjelle.

Vaikka mökkien varustetaso on parantunut, moni haluaa edelleen rauhoittua suhteellisen alkeellisissa oloissa. Halkojen hakkaaminen, veden kantaminen tai järvivedellä tiskaaminen voi olla toimiva tapa rentoutua, olla läsnä hetkessä ja päästä irti arjen murheista.

Mökkipuuhastelulla on myös muita etuja. Se altistaa luonnon hyville mikrobeille ja lisää fyysistä aktiivisuutta. Puuhastelulla on vaikutusta etenkin ikääntyvien miesten terveyteen ja toimintakykyyn. Ruotsalaistutkimuksen mukaan vapaa-ajan asunnon tai mökin omistavat miehet jäävät epätodennäköisemmin varhaiseläkkeelle terveyssyistä kuin miehet, jotka eivät omista mökkiä.

Mökinomistajien ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys oli pienempi kuin muiden.

Peilityyni järvi on monen mökkeilijän lempimaisema. Aaltojen liplatus rauhoittaa, ja avara näkymä antaa silmien levätä. Kauas katsominen on hyvää vastapainoa jatkuvalle näytön tuijottamiselle.

Kaupungistuneessa yhteiskunnassa ihmisen puolustusjärjestelmä kohtaa aiempaa vähemmän ympäristön luonnollisia mikrobeja. Kun puolustusjärjestelmä joutuu epätasapainoon, se ei enää erota hyödyllisiä ja haitallisia tai omia ja vieraita hiukkasia ja soluja toisistaan. Siten se voi alkaa vahingossa torjua esimerkiksi tärkeitä mikrobeja, ihmisen omia soluja tai siitepölyn kaltaisia harmittomia hiukkasia. Seurauksena voi olla autoimmuunisairaus tai allergia.

Nykytutkimusten perusteella altistuminen monimuotoiselle luonnolle lisää vastustuskykyä ja vähentää riskiä sairastua allergioihin ja puolustusjärjestelmän häiriöihin. Erityisen hyödyllisenä pidetään metsien ja maatalousalueiden monipuolista mikrobistoa.

Mökkeily on hyvä tapa altistua luonnon hyville mikrobeille: mökillä usein marjastetaan, kalastetaan, kokataan ulkona ja peseydytään luonnonvesissä. Erityisen tärkeää mökkeily on kaupunkilaisille, jotka viettävät luonnossa muuten vähemmän aikaa kuin maalla asuvat.

Jos mökkiä ei käytä itse jatkuvasti, sen vuokraamisesta voi saada mukavia lisätuloja. Korona-aika on lisännyt paljon kotimaanmatkailun suosiota, ja Tilastokeskuksen mukaan myös mökkien vuokraaminen on lisääntynyt parin viime vuoden aikana tuntuvasti. Suurimmilla suomalaisilla vuokramökkien välityssivustoilla oli elokuussa 2021 tarjolla noin 11 000 vuokrattavaa mökkiä tai loma-asuntoa.

Viime vuonna mökkien keskihinnat olivat korkeimmillaan kesäkuussa. Silloin keskimääräinen mökkivuorokausi maksoi noin 120 euroa.

On tärkeää, että ihmisellä on jokin paikka, jossa hän voi olla oma itsensä ja rauhoittua. Monelle se on mökki. Mökeillä on usein tunnearvoa – varsinkin jos ne ovat kulkeneet suvussa kauan tai niihin liittyy rakkaita lapsuusmuistoja. Joillekin mökki on elämän merkityksellisin ja pitkäikäisin paikka, jonne palataan vuodesta toiseen, vaikka vakituiset asunnot vaihtuvat.

Iso osa mökkeilyn terveysvaikutuksista perustuu siihen, että mökillä luonto on lähellä. Siksi hyvinvoinnille parhaat mökkeilyolosuhteet ovat todennäköisesti sellaiset, joissa on mahdollisuus viettää paljon aikaa luonnossa.

Joissakin metsän terveysvaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa on havaittu, että luonnon elvyttävät vaikutukset ovat vahvimpia metsissä, joissa on mahdollista viettää aikaa järven, joen tai puron rannalla.

Samankaltaisia tuloksia saatiin myös eräässä englantilaistutkimuksessa: kilometrin säteellä rannasta asuvat ihmiset kokivat itsensä terveemmiksi ja hyvinvoivemmiksi kuin kaukana vesistöistä asuvat.

Mökkejä käytetään moniin eri tarkoituksiin. Yhdelle yksinolo ja sosiaalisista paineista vetäytyminen on mökkeilyn suola. Toiselle mökki on perheen kiireettömän yhdessäolon paikka ja kolmannelle keino ylläpitää suhteita sukulaisiin.

Monet mökit ovat edelleen vanhempien sukupolvien omistamia. Kun nuoremmat vierailevat vanhempiensa tai isovanhempiensa mökeillä, suvun vuorovaikutus lisääntyy ja mökkiperinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle. Usein mökit ovat tärkeitä paikkoja kohtaamisille läheisten kanssa. Yhdessä mökillä vietetty aika voi tiivistää perhe- ja ystävyyssuhteita ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Luonnossa oleilu on hyvää vastapainoa stressaavalle tai ärsykkeiden täyttämälle arjelle. Se lisää tarkkaavaisuuden palautumista, vähentää henkistä uupumusta ja vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja keskittymiskykyyn.

Vaikutuksia selitetään usein kahdella teorialla. Kaplanin ja Kaplanin tarkkaavuuden elpymisen teorian mukaan ihmisen tarkkaavuus kuormittuu rakennetussa ympäristössä ja elpyy luonnon keskellä. Siksi myös kognitiivinen toiminta paranee luonnossa. Ulrichin stressiteorian mukaan luonto palauttaa stressistä sekä kehoa että mieltä: metsässä keho rentoutuu ja mieliala paranee.

Joidenkin tutkimusten mukaan vaikeista asioista on helpompi puhua luonnossa.

Monelle mökki on rauhoittumisen paikka. Siellä on usein vähemmän valoa, melua ja muita ärsykkeitä kuin kaupungissa. Monesti myös kodin mukavuudet ja aktiviteetit puuttuvat. Hiljaisuus tekee toisinaan hyvää kelle vain, mutta stressaavassa elämäntilanteessa rauhoittumisen merkitys kasvaa.

Tutkimusten mukaan parasympaattisen eli elimistön toimintoja rauhoittavan hermoston toiminta lisääntyy luonnossa.

Lapsilla luontoaktiviteetit vähentävät ADHD-oireita.

Erään suomalaistutkimuksen mukaan mieliala paranee, kun ihminen viettää viisi tuntia kuukaudessa lähiviheralueilla tai vierailee pari kolme kertaa kuussa kaupungin ulkopuolisilla viheralueilla. Joidenkin tutkimusten mukaan luonnon hyvää tekevät fysiologiset vaikutukset alkavat jo 15–20 minuutin luonnossa oleskelun jälkeen.

Mökillä vietetään usein pitkiä aikoja kerrallaan, ja nykyään monen mökinkäyttö on ympärivuotista. Luonnonvarakeskuksen mökkibarometrin arvion mukaan jopa 2,4–2,9 miljoonaa suomalaista viettää säännöllisesti aikaa vapaa-ajan asunnoillaan.

Mökkibarometrin mukaan myös niillä vietettävä aika on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Kun vielä vuonna 2016 mökkeilijät viettivät mökeillään keskimäärin 79 päivää vuodessa, vuonna 2020 vastaava luku oli jo 103 päivää. Kasvua on tapahtunut erityisesti korona-aikana, kun monen on ollut mahdollista tehdä mökillä myös töitä.

Asiantuntijat: erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus ja akatemiatutkija Riikka Puhakka, Helsingin yliopisto.

Muut lähteet: Mökkibarometri 2021, Omakotiliiton mökkitoiveet 2020 -kysely, Tilastokeskus, Health & Place Volume 18 Issue 5.