Meidän Mökki

Mökkeilijä, muista ottaa huomioon myös naapurit! 13 vinkkiä, joilla vaalit mökkirauhaa ja nautit hiljaisuudesta

Mökkeilijä, muista ottaa huomioon myös naapurit! 13 vinkkiä, joilla vaalit mökkirauhaa ja nautit hiljaisuudesta
Hiljaisuus on voiman lähde, jota moni ammentaa luonnonrauhasta. Mökkielämään kuuluu erilaisia puuhia ja harrastuksia ja sitä myöten ääniä. Jokainen meistä voi vaalia hiljaisuutta monin tavoin. Tässä hyvät keinot!
Julkaistu: 14.6.2021

1. Miksi äänet ärsyttävät?

Kuulo kertoo ihmiselle, mitä ympäristössä tapahtuu. Kaikki merkitykselliset äänet, kuten rasahdukset, kolahdukset ja ymmärrettävä puhe, havahduttavat. Sen sijaan tasainen humina tai hiljaisuus jättää aivot rauhaan. Ihmisten meluherkkyydessä on eroja. Kun toisesta jokin ääni tuntuu ahdistavalta, toinen puolestaan tottuu siihen nopeasti. Herkkyyttä ympäristön äänille voivat lisätä niin ikääntyminen, muutokset kuulossa kuin perinnöllinen alttiuskin.

2. Voimistaako vesistö ääntä?

Vedenpinta on akustisesti kovaa, ja ääni heijastuu siitä. Tietyissä olosuhteissa vedenpinnan yläpuolinen kylmä ilmakerros muodostaa tunnelin, jota pitkin ääni kulkeutuu monin verroin normaalioloja kauemmaksi. Suurin riski tähän on etenkin tyynellä säällä alkukesällä, jolloin vesi on vielä kylmää ja viilentää ilmaa. Tällöin ääni etenee hitaasti viileässä ilmassa ja äänisäteet ohjautuvat järvenpintaan. Pinnasta ne pompahtavat ylöspäin ja lämpötilaeron seurauksena jälleen alaspäin. Näin ääni voi edetä hyvinkin kauas.

3. Pitääkö vesillä päristelyä sietää?

Lain mukaan vesistössä ja rannoilla saa kulkea erityistä haittaa aiheuttamatta. Tavallista vesillä liikkumisesta aiheutuvaa elämää onkin vain siedettävä. Lakiin nojautuvalla viranomaispäätöksellä voi kieltää moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla, myös sähköperämoottoreilla, liikkumisen tietyllä vesialueella. Jos kieltoa ei ole, moottorikäyttöisillä kulkupeleillä voi kulkea vesistössä, eikä esimerkiksi kellonaikoihin liittyviä rajoituksia eikä tiettyä vähimmäisetäisyyttä rannasta ole säädelty. Hyvän tavan mukaista on huomioida naapurit ja muut ihmiset aina vesillä liikkuessa.

4. Mitä haittaa melusta on?

Melu saa meissä aikaan osittain tiedostamattoman stressireaktion, joka ilmenee muun muassa verenpaineen, stressihormonipitoisuuksien ja sydämen sykkeen kohoamisena. Se vaikeuttaa rentoutumista ja palautumista sekä voi aiheuttaa pitkäkestoisena terveyshaittoja.

On hyvä pitää mielessä, että vapaa-ajankodilta halutaan erilaisia asioita eikä ajanviettoon siellä ole yhtä oikeaa tapaa.

5. Miten suhtautua tilapäiseen meluun mökillä?

Vastakkainasettelun välttäminen ja myönteinen suhtautuminen palkitsevat. Yksi melutuntemukseen vaikuttava tekijä on näet asennoituminen sen aiheuttajaan. Monet erilaiset äänet kuuluvat mökkielämään, mutta tarpeetonta häiritsemistä kannattaa välttää. On hyvä pitää mielessä, että vapaa-ajankodilta halutaan erilaisia asioita eikä ajanviettoon siellä ole yhtä oikeaa tapaa. Yksi kaipaa luonnonrauhaa, toiselle taas vesiskootterilla kurvailu on kesän kohokohta. Mökillä on hyvä elellä sopuisasti eläimet ja muut ihmiset huomioiden. Kun sietokykyä ja ymmärrystä on molemmin puolin, itsekin voi ottaa mökillä rennosti.

6. Voiko möykkään vaikuttaa?

Jos melu häiritsee, hyvä pelisilmä, asiallinen keskustelu ja toisen näkökulmien kuuntelu päihittää räyhäämisen laiturinnokassa ja somessa. Jos ongelma on pitkäkestoinen tai hankala, asiassa voi olla yhteydessä kunnan ympäristö- ja ympäristöterveysviranomaisiin.

7. Mikä hiljentäisi liikenteen ääniä?

Liikenteestä aiheutuvaa melua vaimentaa hyvin tai jopa tehokkaasti kerroksellinen ja vähintään kymmenen metrin levyinen kasvillisuusvyöhyke, jossa on erikokoisia pensaita ja puita. Lisätehoa antaa aluskasvillisuus, joka voi olla niin perennoja, varvikkoa, niittymäistä kasvillisuutta tai pensaita. Lisäksi kasvillisuus sitoo pölyä ja muita ilmansaasteita. Kasvillisuuden ohella ääntä vaimentavat myös maastoesteet ja rakennukset. Rakennukset voivat toisaalta myös heijastaa ääntä vahvistaen sitä pihassa.

8. Auttaako näköyhteyden katkaisu?

Melun psykologinen kokemus vähenee, kun näköpiirissä siintää kasvillisuutta eikä ohi huristavia autoja tai naapurimökki. Lehvästön havina myös peittää alleen ääniä samoin kuin puron tai vesilammikon solina. Jälkimmäinen voi sopia myös niin sanotuksi peiteääneksi naapurustosta kuuluvalle juttelulle. Puhe häiritsee nimittäin erityisesti silloin, kun sanoista saa selvää.

9. Pitääkö lapsia hyssytellä?

Lapsiperheen hauskanpitoon kuuluvat niin piha- kuin vesileikit, joista lähtee iloisia kiljahduksia. Lapset on kuitenkin hyvä pienestä pitäen opettaa kunnioittamaan niin naapureita kuin luonnonrauhaa sekä välttämään ylenpalttista meluamista. Myös mökin haltuunsa ottavalle nuorisoporukalle kannattaa tehdä selväksi pelisäännöt. Kellonaikoihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ajankohdalla on valtava merkitys siihen, miten häiritsevältä melu tuntuu. Juhlista etukäteen kertominen ja pahoittelu on hyvä tapa luoda naapurisopua ja lisätä sietokykyä niin kotosalla kuin mökilläkin.

10. Ärsyttääkö ovien pauke?

Kun mökillä on paljon porukkaa, kulku sisälle ja ulos on vilkasta. Ovien sulkemisesta voi kuulua yllättävän kova ääni, varsinkin jos oven potkaisee kiinni kädet täynnä kantamuksia. Tilannetta parantavat hyvät ovitiivisteet ja hyönteisverkko, jonka turvin ovi voi olla auki sään salliessa.

11. Millaiset koneet kannattaa valita?

Äänekkäiden polttomoottorien ylivallan on päättänyt akkutekniikan huima kehittyminen. Akkutoiminen ruohonleikkuri, siimaleikkuri ja lehtipuhallin ovatkin hyviä valintoja vähentää melutasoa tinkimättä käytön helppoudesta ja mukavuudesta. Akkulaitteet ovat polttomoottorilla toimivia kalliimpia, mutta niiden ylläpito ja käyttö on edullista, mukavaa ja helppoa.

Olennaista on valita omaan käyttötarkoitukseen soveltuva malli, joka tekee työstä sujuvaa ja nopeaa. Esimerkiksi siimaleikkureista heikkotehoiset mallit sopivat pienen pihan omistajalle, laadukkaimmat vaativalle harrastajalle ja ammattikäyttöön. Jälkimmäisiin on saatavilla myös erilaisia teriä.

Raivausterä on tarkoitettu yksinomaan puuston raivaamiseen. Metallisella ruohoterällä katkeaa ohut, yksi- tai kaksivuotinen puunvesa, pujo, horsma ja korkea heinä. Siima puolestaan sopii ainoastaan heinän ja pehmeiden ruohovartisten kasvien säännölliseen leikkaamiseen. Nopeasti kuluva siima kielii väärästä käyttötarkoituksesta, jolloin haittana on myös ympäristöön päätyvä muovi.

Jos melu häiritsee, hyvä pelisilmä, asiallinen keskustelu ja toisen näkökulmien kuuntelu päihittää räyhäämisen laiturinnokassa ja somessa.

12. Miten leikkaan nurmikon hiljaa?

Pitkät kesäpäivämme saavat ruohon kasvamaan hurjaa tahtia. Jos leikattava ala on iso ja leikkuri toimii polttomoottorilla, luvassa on jopa tuntikausia kestävää pärinää. Hiljaisista akkuleikkureista on saatavana työnnettäviä ja itsevetäviä malleja. Käyttömukavuuden kannalta olennaista on, että akulla tai useamman akun turvin pystyy leikkaamaan koko nurmikon. Suositut ja lähes äänettömät robottileikkurit pitävät ruohon matalana nipsimällä sitä usein ja vähän kerrallaan. Robotti on kuitenkin väärä valinta, jos pihapiirissä on siilejä. Siili kun ei lähde pakosalle, eikä robottileikkuri tunnista ja väistä sitä.

13. Onko lihasvoimasta apua?

Käsikäyttöiset työkalut ovat hiljaisina omiaan mökille. Terävä viikate on pienen harjoittelun jälkeen mahtava työväline niityn ja korkean ruohikon pätkäisemiseen. Myös haravaan ja airoihin kannattaa tarttua aina tilaisuuden tullen. Palkintona on hyötyliikuntaa, hyvää mieltä ja mieltä rauhoittavaa rapsutusta tai veden solinaa.

Asiantuntijat: akustiikan professori Ville Pulkki, Aalto yliopisto, yrittäjä Hanna Liuksiala, Lahden Siemen ja Kone, tutkija Eeva-maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen, Suomen Latu

Kommentoi »