Meidän talo

Mökistä vakituinen asunto

Mökistä vakituinen asunto

Moni tahtoo mökistä vakituisen asunnon. Jotkut kunnat ovat sallivampia kuin toiset.
Teksti Tea Malms
Kuvat Anssi Keränen
Mainos

Jopa kymmenet tuhannet suomalaiset haluaisivat vaihtaa mökin vakituisek­si osoitteekseen. Joissakin kunnissa tä­mä onnistuu, toisissa ei. Toisaalla mökil­lä asumista katsotaan läpi sormien, toisaal­la mökkiläiset otetaan mieluusti asukkaiksi.

Jos vapaa-ajan asunto sijaitsee kaava-alu­eella, käyttötarkoituksen muuttamiseksi on haettava kunnalta poikkeuslupaa. Kunta ei välttämättä myönnä sitä.

Jos taas mökki si­jaitsee kaava-alueen ulkopuolella, suunnitte­lutarveratkaisua voi hakea ely-keskukselta.

Viime vuonna korkein hallinto-oikeus päät­ti, että Kangasalan kunnalla oli ollut oikeus uhkasakolla kieltää Roineen rannalla asuvaa Rantamäen pariskuntaa käyttämästä mökki­ään vakituisena asuntona.

Rantamäet olivat vedonneet muun muas­sa perustuslain yhdeksänteen pykälään, jon­ka mukaan jokaisella on oikeus valita asuin­paikkansa. Kunta puolestaan perusteli pää­töstään maankäyttö- ja rakennuslailla ja sil­lä, että tontti oli kaavoitettu loma-asumiseen.

– Yksi naapuri oli hakenut kunnalta muu­tosta rakennuslupaan eikä kunta ollut suos­tunut, joten päätimme mennä toista tietä. KHO luki maankäyttö- ja rakennuslakia eli että kaavoittajalla on oikeus määrätä kaava-asiat, Antti Rantamäki sanoo.

Vaihtelevia käytäntöjä

Rakennusneuvos Aila Korpivaara ympäristö­ministeriöstä ymmärtää Kangasalan kuntaa.

– Silloin kun käyttötarkoituksen muutos on vastoin alueen kaavoitusperiaatteita, alue voisi muuttua melko pirstaleiseksi. Jos lam­pien ja järvien rannoilla on yhtäkkiä omakoti­talotontteja, kunnan voi olla hankala toteut­taa niihin liittyviä velvoitteitaan, esimerkik­si valaistuksia ja virkistysalueita.

Korpivaara huomauttaa, että jos loma-asukkaat hyväksytään vakituisiksi asukkaik­si, kunta saa verotuloja ja asukasluku nousee.

Asiaa mutkistaa se, että käytännössä osa maistraateista hyväksyy loma-asunnon vaki­tuiseksi osoitteeksi.

– Kotikuntalaki ei sinänsä estä, että ilmoit­taa asuvansa loma-asunnolla vakituisesti. Toisaalta vaikka maistraatti tekeekin tällai­sen merkinnän, se ei sido muita viranomai­sia, kertoo henkikirjoittaja Martti Haapalai­nen Sisä-Suomen maistraatista.

Antti Rantamä­ki ihmettelee maistraattien vaihtelevia käytäntöjä.

– Jotkut kunnat ilmeisesti haluavat säilyt­tää kaavoitusmonopolia, mutta siinä kansa­laisten yhdenvertaisuus on kyseenalainen.

Aila Korpivaara myöntää, että kohtelun pi­täisi olla sama asuinpaikasta riippumatta.

– Toisaalta meillä on 320 kuntaa ja niil­lä vahva kunnallinen itsehallinto. Jokainen kunta toimii harkintansa mukaan. 

Julkaistu: 1.10.2014
Katso myös nämä