Näin päivität mökin energiatehokkaaksi – katso, mitkä ratkaisut kannattavat ja helpoin säästökeino, jonka voit tehdä heti
Tiedätkö mökin pahimman energiatuhlurin? Oletko suotta sivuuttanut aurinkokeräimen? Energiaremontin ansiosta vanhan mökin ylläpitokulut voivat pienentyä niin paljon, että panostus maksaa lopulta itsensä takaisin. Samalla asumisterveys ja -mukavuus parantuvat.
Mökin lämmitys – tai viilennyskin – käy aina vain kalliimmaksi. Sähkön hinta heittelehtii, ja monella mökillä on lähes yhtä paljon sähkölaitteita kuin kotona. Mitä energian tuhlaamisen lopettamiseksi voisi tehdä?
Ensiksi on hyvä katsastaa ilmeisin tuhluri. Jos mökkiä lämmittää avotakalla, sen vaihto varaavaan takkaan on iso säästö- ja ekoteko. Avotakka kun on käytännössä hormillinen nuotio, ja suurin osa takan lämmöstä karkaa.
Savukaasut kiertävät varaavan takan sisäisisä kanavissa ja lämmittävät keskimäärin 1 500 kilon kivimassaa. Se hohkaa lämpöä tulen sammuttuakin vielä tuntikausia.
Jos mökkiä lämmittää sähköllä, ilmalämpöpumppu hoitaa homman selvästi sähköpattereita pienemmällä energiankulutuksella. Vastuksilla lämpiävä sähköpatteri tuottaa yhdellä kilowattitunnilla sähköä yhden kilowattitunnin lämpöenergiaa. Hyötysuhde on yksi. Nykyaikainen ilmalämpöpumppu taas tuottaa optimioloissa yhdellä kilowattitunnilla jopa yli viisi kilowattituntia lämpöä. Säästön kannalta oleellista on, kuinka hyvin lämpö pääsee leviämään mökissä. Tämän ratkaisemiseksi on kehitetty multi split -ilmalämpöpumppuja, joissa yhteen ulkoyksikköön on kytketty useita sisäyksiköitä.
Silti ilmalämpöpumppu ei yksin riitä. Kovimmilla pakkasilla sen tueksi tarvitaan esimerkiksi sähkölämmitin tai varaava takka. Vettä lämmönjakoon käyttävissä lämpöpumpuissa – maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuissa – voi tarvittaessa ottaa käyttöön varaajassa olevan sähkövastuksen. Ilmalämpöpumpussa ei tällaista vastusta ole, joten kun pakkanen käy kireäksi, lämpöä syntyy vain vähän.
Kustannustehokkain toimi on yleensä yläpohjan lisäeristys esimerkiksi puhallusvillalla.
Passiivisesti energianhukkaa voi hillitä lisäeristämisellä, uusilla ikkunoilla ja ovilla sekä tiivistämisellä.
Kustannustehokkain toimi on yleensä yläpohjan lisäeristys esimerkiksi puhallusvillalla. Nykymääräysten mukaan eristettä on hyvä olla pientalon yläpohjassa 400–500 milliä. Viime vuosituhannen mökeissä yläpohjan eristepaksuus on harvoin yli 300 milliä.
Seinien lisäeristys kannattaa hoitaa julkisivuremontin yhteydessä, kun ulkoverhous uusitaan. Se on paras tehdä ulkopuolelta. Sisäpuolen lisäeristys on ehdottomasti jätettävä ammattilaiselle. Toki osaamisen puutteet voivat aiheuttaa isoja vahinkoja myös ulkopuolelta eristettäessä.
Ikkunoiden tiivistys on helppo ja tehokas tapa lisätä energiatehokkuutta ja asumismukavuutta. Tiivistämällä saadaan veto aisoihin.
Uudehkoissa mökeissä ikkunoiden ja ovien vaihto energiasyistä ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. Jos ikkunat ovat yksilasiset, silloin paremmin eristävien ikkunoiden asennus voi olla hyvinkin suositeltava säästötoimi.
Asiantuntija: ”Aurinkokeräimen hyötysuhde on selvästi parempi kuin aurinkopaneelin”
Energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta neuvoo, miten energiaa pitää käyttää, jos sitä mielii säästää.
Peruslämmön ylläpito mökillä läpi talven syö energiaa. Miten saisi säästöä?
Ilmalämpöpumppu on erinomainen ratkaisu, jos käyttövesiverkostossa tai kodinkoneissa on vettä, jota ei saada tyhjennettyä talveksi. Usein ilpin minimilämpötila on 10 tai 12 astetta, mikä riittää peruslämmöksi. Pitää toki tarkistaa, että peruslämpö riittää pitämään putket sulina. Jos ei, voi hankkia lisälämmittimiä vaikkapa jonkin läpiviennin lähelle, missä voi olla kylmempää.
Olisiko aurinkosähköstä apua?
Aurinkosähkö on taloudellinen pitkällä aika välillä, kun voi investoida riittävän suureen järjestelmään ja voi käyttää mahdollisimman suuren osa tuotetusta sähköstä itse. Minimikoko sähköverkkoon kytketyssä järjestelmässä on noin kolme kilowattia. Kiinteät kustannukset eivät vähene, vaikka järjestelmä olisi kuinka pieni. Kun mennään viiteen kilowattiin, kannattavuus paranee merkittävästi. Moni investoi aurinkosähköön, koska haluaa tehdä hyvän ympäristöteon.
Entä vähemmän tunnettu aurinkokeräin?
Suoraan auringonsäteilystä lämpöä talteen ottavan aurinkokeräimen hyötysuhde on selvästi parempi kuin aurinkopaneelin. Aurinkokeräimellä lämmitetään yleensä käyttövettä. Niin sanotussa hybridivaraajassa keräin voi tuottaa lähes ilmaista lisälämpöä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Aurinkokeräin hyödyntää auringon lämpöä myös pilvisellä säällä ja kohtuullisella kevättalven pakkasella.
Onko ilma-vesilämpöpumppu liian järeä energiaratkaisu mökille?
Riippuu mökin koosta ja siitä, miten paljon siellä talvella oleskellaan. Pienehköllä kesämökillä ilmalämpöpumppu on yleensä sitä kannattavampi. Mutta jos isossa mökissä pidetään yllä korkeaa peruslämpöä ja mökkeillään talvella melko paljon, ilma-vesilämpöpumppu voi olla hyvinkin mielekäs ratkaisu.
Energiaremontissa rakennuksen vaippa usein tiivistetään. Mitä siitä on syytä tietää?
Tiiveys ei ole ongelma, mutta jos sen tekee väärin, voi saada paljon pahaa aikaiseksi. Höyrynsulut eivät saa olla väärissä paikoissa. Ilmanvaihdon pitää olla kunnossa, ettei kosteus jää muhimaan. Vanha konsti on jättää ikkunoiden tiivisteisiin raot korvausilmaa varten. Niitä ei saa mennä tiivistämään umpeen, muuten sisäilman laatu voi mennä tosi huonoksi ja asumisterveys vaarantua.
Paremmin toimivia ratkaisujakin on: Useimmilla mökeillä voi asentaa seinään korvausilmaventtiilin, johon saa suodattimen. Sitten on tuloilmaikkuna, jossa korvausilma kiertää lasien välissä. Vanhoihin ikkunoihin asennettavat karmiventtiilit toimivat myös. Erinomainen laite on pieni, suodattimellinen ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla. Siinä tuloilma lämmitetään poistoilmalla.
Muista helpoin säästökeino: huonelämpötilan alentaminen edes yhdellä asteella.
Energiaremontin muistilista
1. Talvella voi hyvin riittää kuivanapitolämmitys.
Jos mökillä ei käydä talvella ja jos vesikalusteet ovat täysin tyhjennettävissä, kannattaa harkita kuivanapitolämmitystä. Siinä sisälämpötila pidetään pääsääntöisesti ulkolämpötilaa vähän korkeampana – sisälämpö voi mennä reilusti pakkasen puolellekin. Näin sisäilman suhteellinen kosteus ei pääse nousemaan niin suureksi, että vesihöyry tiivistyisi vedeksi. Saatavilla on älykkäitä sovelluksia, jotka mittaavat sisä- ja ulkolämpötilaa sekä sisäilman kosteutta ja nostavat lämpötilaa juuri sen verran, että kosteus pysyy kurissa.
2. Voiko kuivanapidon hoitaa ilmalämpöpumpulla?
Ei, se tarvitsee toimiakseen korkeamman sisälämpötilan, vähintään kymmenkunta astetta. Kylmemmässä syntyy riski, ettei laite pysty sulattamaan ulkoyksikköä. Kuivanapito vaatii sähkölämmityksen. Jos käy mökillä talvella, ilmalämpöpumpun voi käynnistää vasta, kun mökki on saatu muulla tavalla lämpimäksi.
3. Tarkista oikea SCOP.
Teknisissä tiedoissa esitetty SCOP on yksi tärkeimmistä luvuista lämpöpumppuja vertailtaessa. Se tarkoittaa kausipainotettua hyötysuhdetta. EU:n energiatehokkuussäännöissä Eurooppa on jaettu kolmeen lämpötilavyöhykkeeseen. Lämpöpumppua hankkivan on tärkeä varmistaa, että pumpun tiedoissa ilmoitetaan pohjoisen vyöhykkeen SCOP-arvo. Monet valmistajat ilmoittavat mielellään keskivyöhykkeen arvon, joka perustuu keskimäärin 7 asteen ulkolämpötilaan. Lukema on yleensä noin 20 prosenttia korkeampi kuin pohjoisia oloja peilaava versio.
4. Ota sovelluksella hyöty pörssisähkön tuntihinnasta.
Voi olla mahdollista valita erityinen lämmöntuotannon ohjausjärjestelmä, kuten kotimainen Synergi, joka säätää lämpöpumpun toimimaan tehokkaimmin halvan sähkön aikaan. Euroja voi säästyä ihan mukavasti.
5. Muista helpoin säästökeino!
Huonelämpötilan alentaminen yhdellä asteella, 20–22 asteeseen, vähentää lämmityskustannuksia noin viidellä prosentilla.
Vertailu: Onko ekoeriste myös tehokas?
Selluvilla
Selluvilla on tehty kierrätyspaperista. Sitä myydään sekä levyinä että puhallettavana villana. Tuotenimiin lukeutuvat Selluvilla, Ekovilla, Termex, Ekocell ja Selluvilla PROF. Selluvillan lähisukulainen on kuusihakkeesta valmistettu puukuitueriste, jonka tunnetuin valmistaja on Hunton.
Plussat
+ Valmistettu kierrätetystä tai uusiutuvasta materiaalista.
+ Erinomaiset hygroskooppiset ominaisuudet eli tasaa rakenteiden kosteusvaihteluita.
+ Oikein suunniteltuna ja asennettuna seinärakenteesta saa selluvillan avulla käytännössä yksiaineisen, joka säätää kosteustasapainoa samaan tapaan kuin vaikkapa massiivihirsi.
Miinukset
- Erityisesti puhallettuna selluvilla painuu jonkin verran ajan kuluessa.
Polyuretaani
Polyuretaani on tiheä, muovipohjainen aine, jota käytetään tiivisteenä ja eristeenä. Ruiskutettava polyuretaani asettuu tiiviiksi eristeeksi vanhojen runkorakenteiden pintaan. Se löytää tiensä myös ahtaisiin väleihin.
Plussat
+ Tiiviimpi rakenne kuin villaeristeissä, joten ohuempi eristekerros riittää.
+ Yhdellä ruiskutuksella syntyy höyrynsulku, tuulensuoja ja rakennetuki.
+ Ei painu vuosien kuluessa.
+ Ei mätäne eikä homehdu.
Miinukset
- Kuten tiivistemassojen käyttäjät tietävät, polyuretaani tarttuu pintoihin todella tiukasti. Poistaminen on vaikeaa.
Mineraalivilla
Lasi- ja vuorivillan kehittämistä pidettiin merkittävänä edistysaskeleena verrattuna aiempiin rouhe-eristeisiin, kuten kutteripuruun. Mineraalivilla valmistetaan sulatetusta kivestä tai kierrätyslasista. Se on hyvä ja varsin paloturvallinen eriste.
Plussat
+ Eristää hyvin ja paloturvallisesti.
+ Edullisin tapa tehdä lisäeristykset.
+ Vaimentaa ääniä hyvin.
Miinukset
- Pahimmillaan kerää kosteutta muttei luovuta sitä takaisin ilmaan toisin kuin puukuitupohjaiset eristeet.
- Mineraalivillan käsittely ärsyttää ihoa.
Suulakepuristettu XPS
Finnfoam on tuotemerkki, mutta siitä on tullut jo lähes yleisnimi kiinteille eristelevyille. XPS on polystyreenimuovi, EPS:n eli styroksin lähisukulainen. XPS valmistetaan suulakepuristuksena. Se on menetelmä, jolla muoviraaka-aine sulatetaan ja puserretaan suulakkeen läpi halutun muotoiseksi tuotteeksi.
Plussat
+ Täysin suljettu solurakenne takaa hyvän eristävyyden ja tiiviyden.
+ Eristämisessä ei tarvita erillistä höyrynsulkua eikä tuulensuojalevyä.
+ Homehtumaton materiaali.
Miinukset
- Työläämpi asentaa kuin puhallus- tai levyvillat.
Jutussa asiantuntijana Teemu Kettunen, kiinteistöjen energiatehokkuuden asiantuntija Motivasta.
