Meidän Mökki

Miten jatkaa mökkeilyä, kun kunto hiipuu? Kokosimme tärkeimmät kysymykset, joita mökkeilijän kannattaa pohtia iän karttuessa

Miten jatkaa mökkeilyä, kun kunto hiipuu? Kokosimme tärkeimmät kysymykset, joita mökkeilijän kannattaa pohtia iän karttuessa
Kesämökin omistajien keski-ikä on 63 vuotta. Tuhansilla ikääntyvillä on edessään vakava kysymys: miten voisi jatkaa mökkeilyä, kun ikää karttuu ja kunto hiipuu? Kokosimme keinot, joiden avulla voi valmistaa mökin vanhuuteen hyvissä ajoin.

Miten mökin sijainti vaikuttaa?

Tarmoa puhkuvassa keski-iässä on helppo löytää hyviä puolia saarimökkeilystä. Ympäröivä vesi pitää rosvot loitolla kuin keskiaikaisen linnan vallihauta. Yllätysvierailulle tulevia pikkuserkkujakaan ei tarvitse pelätä. Iän karttuessa helppo saavutettavuus tulee kuitenkin alati tärkeämmäksi. Tarvikkeiden raijaaminen veneellä saareen on hyväkuntoisen ihmisen puuhaa. Vanhana autolla pitää päästä pihaan saakka. Ja autoiluakaan ikäihminen ei jaksa tuntitolkulla. Jos mökki on kaukana kotoa, siellä tulee käytyä harvoin.

Millainen on esteetön mökki?

Esteettömän asumuksen kolme keskeisintä vaatimusta ovat helposti lähestyttävä sisäänkäynti ilman portaita, asuintilojen sijoittaminen yhteen tasoon ja kulkureittien riittävä leveys. Kosteudenhallinnan kannalta pilariperustus tai rossipohja on maanvaraista laattaa varmempi, mutta sisäänkäynti on tuolloin aina jonkinmoisen nousun takana. Jos liikkumiseen tarvitaan pyörätuolia tai jos käveleminen käy työlääksi, ulko-ovelle johtavat portaat voi muuttaa luiskaksi. Luiskan kaltevuus saa olla korkeintaan 1:20. Sisätiloista turhat ovet, kynnykset ja jopa väliseinät kannattaa poistaa.

Kun omistajat valmistelevat mökkiään vanhuuteen, tärkeintä on varmistaa, että itse rakennus on riittävän hyvässä kunnossa.

Mitä remontteja olisi hyvä hoitaa ajoissa?

Kaikki rakenteelliset uudistukset on hyvä remontoida hyvissä ajoin ennen vanhuuden mukanaan tuomia liikuntarajoitteita. Tutkimuksissa on todettu, että vanhukset suhtautuvat usein vähätellen, jopa torjuvasti isoihin remontteihin, vaikkei heidän itse tarvitsisi edes osallistua niihin.

Mökin ”vanhuusvalmisteluissa” on tärkeintä, että itse rakennus on riittävän hyvässä kunnossa. Ja tärkeistä asioista tärkein on katon kunto. Sen jäljellä oleva käyttöikä on hyvä selvittää silloin, kun itse vielä kykenee tekemään tai teettämään tarvittavat saneeraustyöt. Jos katto alkaa vuotaa, koko mökki on äkkiä pilalla.

Jos mökkiin tehdään peseytymistila ja hankitaan vettä käyttäviä kodinkoneita, talveksi yleensä suositeltava kuivanapitolämmitys ei enää tällöin riitä. Vesiputket, lattiakaivot ja kodinkoneet olisi tyhjennettävä vedestä, ja ikääntyvät mökkiläiset eivät moista urakkaa kenties jaksa tehdä. Näin ollen putket ja kalusteet sulana pitävä noin kymmenen asteen peruslämpö on paras valinta. Jos hankkii lämmittimeksi ilmalämpöpumpun, säästää sähkökuluissa kohtuullisen paljon.

Miten vessakäynti onnistuu?

Mökillä on usein tilaa levittäytyä. Huussi saattaa olla hajuhaittojen välttämiseksi kaukana mökistä, sauna rannassa ja liiteri pihapolun päässä. Ikääntymistä ajatellen eri toiminnot olisi hyvä vähitellen keskittää varsinaiseen mökkirakennukseen tai hyvin lähelle sitä. Sisävessa on tärkeä. Jos viemäröinnistä on liikaa vaivaa ja kustannuksia, voi harkita sisätiloihin sijoitettavaa biovessaa. Usein biovessoissa pitää erotella kiinteä ja nestemäinen jäte, mutta polttokäymälä haihduttaa virtsan nesteet ja käräyttää kiinteät aineet hyppyselliseksi tuhkaa. Mahdolliseen pyörätuoliliikkumiseen varauduttaessa vessaan pitää jättää halkaisijaltaan puolitoistametrinen vapaa tila, niin sanottu invaympyrä.

Millainen on hyvä pesutila?

Myös peseytymistila olisi viisasta järjestää sisälle mökkiin. Sinne on hyvä asentaa tarpeellinen määrä tukikahvoja ja harkinnan mukaan seinään kiinnitettävä suihkuistuin. Pesutilojen lattia ei saa olla liian liukas muttei liian karhea. Tilassa pitää pystyä liikkumaan ”hiihtäen” eli jalkoja laahaten sekä sukkasillaan että paljain jaloin. Jos tilaat lattiaremontin ammattilaiselta, kerro hänelle, että lattialaattojen karheusluokan on oltava R11.

Hirsiseinät voivat tummua ajan saatossa. Jos seinät ovat kovin tummat ja lattia puolestaan vaalea, tilan hahmottaminen voi vanhemmiten vaikeutua ja käveleminen olla epävarmaa.

Kaipaako keittiö kohennusta?

Sijoita keittiössä eniten käytetyt asiat sopivalle korkeudelle, jotta niden takia ei tarvitse kurotella eikä kumarrella. Lattialiesi on hyvä korvata erillisellä keittotasolla ja kalusteisiin sijoitettavalla uunilla. Kuumia astioita käsiteltäessä sopiva työskentelykorkeus on 90–150 senttimetriä. On tärkeää, että uunin ja keittotason lähellä on vesipiste ja laskutasoa.

Onko valaistus kunnossa?

Vanhuus tuo muutoksia näön tarkkuuteen, näkökentän laajuuteen, liikkeen havainnointiin ja värien erottamiseen. Tarvitaan lisää valoa. Seinien ja kattojen vaaleat pinnat auttavat valon leviämisessä. Yleisvalaistuksen voimakkuuden on hyvä olla 100–200 luksia, lukemiseen ja käsitöiden tekemiseen vaaditaan 300–500 luksia. Lamppujen valoteho ilmoitetaan luumen-yksiköinä. Yksi luksi on yhden luumenin valoteho yhden neliömetrin alueella. Yleistäen voi sanoa, että tiukasti heijastavaan kohdevalaisimeen asennettu 500 luumenin lamppu reilun metrin päässä antaa riittävästi valoa lukemiseen. Koko tilaa ei toki kannata valaista näin voimakkaasti, siitä kärsisi viihtyvyys.

Onko sisätilojen värillä väliä?

Ulkona suurin osa valosta tulee ylhäältä. Tällaisessa valossa hahmotamme ympäristön parhaiten. Pyöröhirsimökeissä seinät ovat usein sisällä tummuneet vuosien saatossa mutta lakattu lattia on pysynyt vaaleana. Tämä yhdistelmä voi vanhemmiten tehdä kävelemisestä epävarmaa. Eli mieluummin juuri toisinpäin: tummat lattiat, vaaleat katot ja seinät.

Saavatko pinnat kiiltää?

Kiiltävyys luo mielikuvan liukkaudesta. Liukkaalla alustalla erityisesti vanha ihminen kävelee korostetun varovasti.

Arjen avuksi on saatavilla monenlaista teknologiaa, kuten liiketunnistimella varustettuja yövaloja ja itsestään sammuvia liesiä. Kannattaa harkita, helpottaisiko tällainen teknologia mökkeilyä.

Olisiko teknologiasta avuksi?

”Ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn tukemiseksi ja kotona asumisen edistämiseksi on kehitetty erilaista teknologiaa ja apuvälineitä.” Näin Vanhustyön keskusliitto määrittelee arkiteknologian. Sitä voi hyvin soveltaa myös ikäihmisten mökkeilyyn. Arkiteknologisia välineitä ovat muun muassa itsestään sammuva liesi ja liesihälytin, pariston loppuessa katosta automaattisesti laskeutuva palovaroitin, lyhytaika-ajastin kahvinkeittimeen, liiketunnistimellinen yövalo ja liiketunnistimella varustettu muistutin, joka kehottaa ulos lähtevää mökkiläistä vaikkapa tarkistamaan, että vesihana on suljettu.

Mitä voi ulkoistaa?

Mökkipuuhastelu pitää mainiosti yllä fyysistä ja psyykkistä terveyttä. On kuitenkin monia mökkiaskareita, joita ihminen ei ikääntyessään jaksa tehdä. Mökkitalkkarin palvelut auttavat tuhansia mökkiläisiä, parhaassa työkunnossa oleviakin. Talkkari voi huoltaa vesipumpun, puhdistaa räystäskourut, haravoida pihan, pilkkoa saunapuut, nostaa laiturin veteen ja tarvittaessa toimia vaikka it-tukihenkilönä. Talkkari on usein varsinainen moniosaaja. Siivouspalvelut voi ostaa joko mökkitalkkarilta tai siivousfirmalta. Myös ruokatarvikkeet voi monilla paikkakunnilla tilata suoraan mökille. Jos haluaa päästä oikein helpolla, ruuanlaitonkin voi ulkoistaa.

Mökkipuuhat pitävät kuntoa yllä, mutta kaikkea ei välttämättä jaksa itse tehdä. Olisiko mökkitalkkarista apua?

Miltä tulevaisuus näyttää?

Kun mökin valmistelee vanhuutta varten, siitä voi nauttia pitkään. Mutta silti jossain vaiheessa mökkeily on pakko jättää. Moni toivoo, että seuraava sukupolvi ottaa hoitaakseen rakkaan kesäpaikan. Mutta ajat ovat muuttuneet. Nuoremmat sukupolvet eivät ehkä tahdo mökkiä riesakseen vaan suosivat vapaampia lomailumuotoja. Lasten ja lastenlasten sitoutuminen mökin ylläpitoon on syytä selvittää hyvissä ajoin – jopa ennen kuin lähtee tekemään kalliita saneeraustöitä oman vanhuuden varalle.

Asiantuntijana Työtehoseuran tutkimusjohtaja Heli Mäntylä.

Julkaistu: 15.5.2020
Kommentoi »