Mirka ja Riku halusivat ennakoitavuutta energiakustannuksiin – maalämpöpumppu oli selvä valinta

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Jäspi
Mirka ja Riku halusivat ennakoitavuutta energiakustannuksiin – maalämpöpumppu oli selvä valinta
Naantalilaiseen omakotitaloon valittiin maalämpö lämmityskustannusten ennakoitavuuden ja lämpimän käyttöveden riittävyyden vuoksi.
Julkaistu: 14.10.2022

Mirka Aittolan ja Riku Saarelan ei pitänyt ikinä ryhtyä rakentamaan.

Mutta niinpä vain he ovat 6- ja 2,5-vuotiaiden poikiensa kanssa asuneet itse rakentamassaan hirsitalossa uudella pientaloalueella Naantalissa toukokuun lopusta alkaen.

Kysymyksessä on yksilöllinen, arkkitehti Jouni Bergin suunnittelema Kontio-hirsitalo, jossa asuinpinta-alaa on kaikkiaan 174 neliötä ja lisäksi taloon kuuluu 30-neliöinen parvi.

Pariskunta on muuttanut mieltään asumisen suhteen kerran aikaisemminkin.

Kun Turun keskustan suuri kaksio jäi viitisen vuotta sitten pieneksi perheenlisäyksen vuoksi, perhe ei halunnut hankkia omakotitaloa ja halusi ehdottomasti pysyä Turussa. Kuinka ollakaan, he päätyivät hankkimaan Naantalin saaristossa Merimaskussa sijainneen, vuonna 2014 rakennetun omakotitalon.

Riku Saarela rakensi perheen taloa Naantaliin hartiavoimin isänsä kanssa.

Kun nuorempikin poika alkoi kaivata omaa huonetta, Mirka ja Riku ryhtyivät etsimään uutta kotia lähempää Naantalin keskustaa.

- Valmiista omakotitaloista mikään ei oikein sytyttänyt, Riku muistelee.

Pikku hiljaa pariskunta innostui omakotitalon rakentamisesta, ja oli myös selvää, ettei Naantalista haluttu muuttaa pois.

Yksilöllisesti suunniteltu

Mirka Aittola ja Riku Saarela päätyivät uudessa talossaan maalämpöön vertailtuaan eri lämmitysmuotoja.

Mirka ja Riku olivat ihastuneet Kontion Glass House -taloon, mutta hieman muokattuna versiona. Lopulta Rikun kaveri, Kontion Turun aluemyyjänä toimiva Ville Hänti huomautti, että arkkitehdin toteuttama suunnitelma kannattaa toteuttaa yksilöllisenä kohteena.

Talon rakentaminen käynnistyi maarakennustöillä alkuvuonna 2021. Tontilla sijaitsi aikaisemmin suuri kuoppa, mahdollisesti alueella vuosina 1904—1944 sijainneen Tammiston Tiilitehtaan jäljiltä. Kuoppaa kaivettiin vielä metrin syvemmäksi ja päälle tuotiin kaikkiaan 2700 tonnia louhetta. Paksuimmillaan louhekerros on kolmemetrinen.

Kun talon pystytysporukka lopetti urakkansa, raksalle jäivät huhkimaan Riku ja hänen isänsä. Rikulla rakentaminen on veren perintöä. Jo hänen isoisänsä oli sekä puuseppä, metsuri että kirvesmies. Rikun isä puolestaan rakensi oman työnsä ohessa perheelleen kaksi taloa ja lukuisia myös muille. Riku on avustanut bitumikermikaton asentamisessa jo natiaisena.

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder

Huoletonta lämpöä

Ensimmäiseksi sisäpinnat valmistuivat talon arkieteisessä sijaitsevaan tekniseen tilaan, sillä sinne piti saada asennettua taloa ja sen käyttövettä lämmittävä Jämä Star RST Inverter -maalämpöpumppu. Laitteessa on kierroslukuohjattu inverter-kompressori, joka säätyy automaattisesti vastaamaan talon ja käyttöveden tehon tarvetta. Sen ansiosta saavutetaan optimaalinen hyötysuhde ympäri vuoden.

Laitteen vuosihyötysuhde SCOP on huikea 5,4. Integroidun RST-käyttövesivaraajan tilavuus on 180 litraa.

Maalämpöpumppu sijaitsee talon arkieteisen teknisessä tilassa.

Mirka ja Riku päätyivät maalämpöön pitkälti edellisen talon kokemusten perusteella. Poistoilmalämpöpumpun säätöjen saaminen kohdalleen oli työlästä eikä kuuman veden riittämiseen voinut luottaa.

- Pahinta oli sähkölaskujen ennakoimattomuus. Kesällä sähkölasku saattoi olla satasen kuukaudessa, mutta kylmänä talvikuukautena se pomppasi 400 euroon.

Riku vertaili eri lämmitysmuotoja Motivan sivustolla ja käsitys maalämmön ylivoimaisuudesta vahvistui. Eniten maalämpöpumpussa innosti sähköenergian kulutuksen tasaisuus vuodenajasta riippumatta.

Riku iloitsee siitä, että sähkön kokonaiskulutus on romahtanut maalämpöpumpun ansiosta.

Riku vertaili paikallisten toimijoiden lähettämiä tarjouksia hankkeensa vastaavan mestarin kanssa.

- Kaarinalaisen Lämpö Nurmi Oy:n tarjoama Jäspin ratkaisu oli jo tarjousvaiheessa täydellinen. Kaikki asiat oli valmiiksi mietitty. Vastaavakin kehui, että hyvin mietitty tarjous takaa, ettei edessä ole yllätyksiä.

Myös hinta oli kohdallaan.

Ainut muutos tarjoukseen oli erillisestä lämminvesivaraajasta luopuminen, sillä se ei olisi mahtunut kompaktiin tekniseen tilaan lattialämmityksen edellyttämän Jäspi Buffer -puskurivaraajan lisäksi.

- Myyjä kuitenkin vakuutti, että pärjäämme laitteen sisäisen, 180-litraisen varaajan kanssa mainiosti, sillä se riittää viisihenkisen perheen tarpeisiin.

180 metriä syvän energiakaivon porauksen ja järjestelmän asennuksen jälkeen maalämpöpumppu saatiin päälle joulukuussa 2021.

- Sähkön kulutusluvut Naantalin Energian sivuilla ovat aika veikeät katsoa. Maalämpöpumpun käynnistyttyä ja puhallusvillojen puhalluksen jälkeen sähkön kulutus suorastaan romahti, Riku nauraa.

Erinomainen hankinta

Kun perheellä alkaa olla asumiskokemuksia puolen vuoden ajalta, maalämpöjärjestelmä on jo ehtinyt osoittaa oivallisuutensa. Lämmintä vettä on riittänyt. Lattialämmitystä ei tietenkään kesäkaudella ole tarvittu muualla kuin kosteissa tiloissa.

- Katsoin juuri sähköyhtiömme sivuilta, että meidän kokonaiskulutuksemme on ollut noin 1000 kW kuukaudessa. Leijonanosa siitä tulee täydellä teholla pidetyn Novitekin porealtaan lämmityksestä, Riku kertoo.

Yksi maalämpöpumpun hyvistä puolista on myös hiljaisuus, mikä tuo asumismukavuutta.

Talvella otetaan säännölliseen käyttöön myös olohuoneessa sijaitseva varaava tulisija.

Mirka kehuu maalämpöpumpun kuukausittaisten kulujen ennakoitavuuden mukanaan tuomaa mielenrauhaa. Pariskunnan sähkösopimuskin on vielä jonkin aikaa hyvin edullinen.

- Maalämpöpumppu on myös uskomattoman hiljainen, Mirka lisää.

Perhe pääsi muuttamaan uuteen Naantalin kotiinsa toukokuussa.

Laite on arkieteisessä liukuovien takana eikä mitenkään äänieristetty. Silti sen käyntiääntä ei kuule – toisin kuin edellisen kodin poistoilmalämpöpumpun.

Mirka ja Riku ovat varmoja, että tässä talossa asutaan loppuelämä. Uutta ei ole tarvetta rakentaa, vaikka ei se rakennusprojekti niin hankala ollut.

- Paljon oltiin yhdessä, naurettiin ja tapeltiin, Riku muistelee.

- Saatiin talo valmiiksi ja ollaan yhä yhdessä – monia kokemuksia rikkaampina!

Kommentoi »