Meidän Talo

Pihistystä ja panostusta sopivassa suhteessa! Mirella ja Tomi kunnostivat rintamamiestalon muuttovalmiiksi parissa kuukaudessa

Pihistystä ja panostusta sopivassa suhteessa! Mirella ja Tomi kunnostivat rintamamiestalon muuttovalmiiksi parissa kuukaudessa
Mirella Tainion ja Tomi Tonterin nopeaa remonttitahtia eivät hidastaneet edes jalkaleikkaus, kaksi lasta ja neljä lemmikkiä. Koko talon remontissa satsattiin erityisesti laadukkaaseen keittiöön.
Julkaistu: 14.6.2021
Terrakotan värisen puutalon pihalla huhkii kolme riuskaa työläistä. Salaojakaivot ovat kohta paikallaan.
– Ne valmistuivat nanosekunnissa, Mirella Tainio kehuu puolisoaan Tomi Tonteria ja tämän kavereita.
Minä olen ’kaikki heti nyt’ -ihminen, en tykkää keskeneräisyydestä.
Aikailu ja tuumailu eivät muutoinkaan kuuluneet tähän projektiin, jossa vuonna 1954 rakennettu ja parikymmentä vuotta myöhemmin laajennettu rintamamiestalo kunnostettiin perusteellisesti. Mirella ja Tomi ostivat kunnostusta vaativan talon Vantaan Ruskeasannasta joulukuussa 2019. Remontti aloitettiin heti, kun kaupat oli tehty.
Vuokra juoksi edellisestä asunnosta, joten nelihenkiseksi kasvanut perhe halusi muuttaa nopeasti.
– Minä olen ’kaikki heti nyt’ -ihminen, en tykkää keskeneräisyydestä, Mirella tunnustaa.
Ruokailuhuone ennen remonttia.
Tomi on tehnyt ruokailuhuoneen pöydän kotimaisesta kuusesta. Pöytä on miltei metrin leveä. Pönttöuuni muurattiin huonokuntoisen takan tilalle. Uuniin riittää puita poltettavaksi, niitä oli valmiina tontilla. Lisää puita on kaadettu pihaa raivatessa.
Nuori Zoro-kissa on rodultaan elegantti venäjänsininen.
Suuri projekti ei pelottanut, sillä Tomi on rakennusalan ammattilainen ja hänellä on vankka kokemus niin vanhojen talojen kunnostamisesta kuin uusien rakentamisestakin.
Talo täytti sekä Mirellan että Tomin tärkeimmät toiveet. Tomille oli merkityksellistä sijainti. Kotikaupunginosaansa Itä-Hakkilaan kiintynyt Tomi ei olisi välttämättä halunnut muuttaa edes Vantaan sisällä.
Myös Sipoosta kotoisin oleva Mirella on kotiutunut hyvin Vantaalle. Hänelle talon valinnassa merkittäviä kriteerejä olivat neliöiden määrä ja pihan koko. Lapsuutensa 300-neliöisessä talossa asunut Mirella ei muistele kaiholla nurmikonleikkuuta tai lumenluontia jättiterassilta. Siksi hän toivoikin kompaktia kotia, jossa olisi helppohoitoinen piha. Eikä Mirella sitäkään kiistä, etteivätkö juuri rintamamiestalot olisi erityisesti hänen mieleensä.
Lapsuutensa 300-neliöisessä talossa asunut Mirella halusi kompaktin kodin, jossa on helppohoitoinen piha.
Ruskeasannassa sijaitseva talo oli riittävän lähellä vanhoja kotikulmia, ja hintakin sopi budjettiin. Remonttitarpeesta huolimatta pari näki talon mahdollisuudet. Vaikka seinät kaipasivat maalia, huonokuntoinen parketti piti vaihtaa ja vesivahingon vaurioittama olohuoneen katto korjata, pohjaratkaisu oli valmiiksi toimiva.
Talossa on 120 asuinneliötä ja kellaritilat. Määrä tuntui kohtuulliselta. 700-neliöisellä tontilla on tilaa oleskeluun, lasten leikeille, pienelle kukkapuu tarhalle ja kasvatuslavoille. Tontti on jaettu aikanaan kahtia, ja viereen on noussut toinenkin talo. Nyt rakennukset muodostavat asunto-osakeyhtiön.
Mirella suunnitteli kaikki pintaratkaisut. Talo on parin kolmas yhteinen koti, joten vuosien varrella Tomin mieltymys tummiin sävyihin ja Mirellan vaalea tyyli ovat sulautuneet yhteen.
Tavoitteena oli tehdä tyylikäs remontti suhteellisen pienellä budjetilla. Kun kaikki työt tehtiin itse ja materiaalit hankittiin varsin edullisesti, perhe pystyi panostamaan haluamiinsa asioihin, kuten laadukkaaseen keittiöön.
Keittiö ennen remonttia.
Keittiö koki remontissa suurimman muodonmuutoksen. Kaapistojen paikat muuttuivat, kun yksi oviaukko suljettiin. Temalin keittiön alakaappeihin ja korkeaan kaapistoon saatiin niin paljon säilytystilaa, että yläkaappeja ei tarvittu lainkaan.
Keittiötasojen pinnaksi Mirella oli suunnitellut marmorikuosista kvartsitasoa, mutta nähtyään pikkukiviset kvartsitasot hän muutti mielensä. Eläväinen pinta näyttää aina siistiltä ja sopii siten hyvin lapsiperheeseen.
Mirella tykkää tehdä asetelmia. Maljakkoon hän poimii usein kukkia omasta pihasta, ja aikoo kasvattaa tulevina kesinä entistä enemmän leikkokukkia.
Remontti aloitettiin keskikerroksesta. Keittiön, yhdistetyn olohuone-ruokailuhuoneen ja makuuhuoneen kaikki pinnat uusittiin. Lattiaksi vaihdettiin laminaatti, ja seinät maalattiin.
Seiniin Mirella valikoi eri sävyjä harmahtavan beigen väriperheestä. Edellisessä kodissa oli valkoiset seinät, joten tällä kertaa Mirella halusi kliinisyyden sijaan lämpimämpiä pintoja. Eläväiset sävyt vaihtelevat kameleonttimaisesti päivänvalon ja valaistuksen mukaan.
– Kodin yleisvärinä on Tikkurilan Merino. Se on mielenkiintoinen väri, joka näyttää välillä vaalealta, toisinaan harmaalta. Joskus se jopa vihertää. Tummin sävy on olohuoneessa oleva Uni, Mirella analysoi.
Hugon ja Mortin vihreäsävyisessä nukkumahuoneessa saa hyvät unet.
Perheen pienille pojille on erikseen leikki- ja nukkumahuone. Lattialle on mukava levitellä lelut. Tyylikäs katos on Ellokselta.
Kattoon valittiin yksinkertaiset, vanhaan taloon sopivat mdf-levyt.
Suurin muutos tapahtui keittiössä, jonka Mirella suunnitteli haaveidensa mukaisesti: eleettömät vihreät alakaapit ilman yläkaappeja, integroidut kodinkoneet, kvartsitasot sekä messinkiset hana ja lankavetimet. Hän toivoi keittiöönsä ennen kaikkea yhtenäistä ilmettä.
– Ennen keittiössä oli ovia, kaappeja ja tasoja siellä sun täällä. On parempi, että on paljon laskutilaa ja korkea kaapisto, joiden ansiosta pystyimme jättämään yläkaapit pois. Säilytystilaa on nyt niin paljon, että osa kaapeista on vielä tyhjänä, Mirella kertoo.
Talo oli muuttovalmis parissa kuukaudessa.
Keittiöstä oleva sisäänkäynti makuuhuoneeseen suljettiin, sillä sitä ei koettu tarpeelliseksi.
Kun keskikerros oli valmis, perhe muutti taloon. Vilinää ja vilskettä riitti, kun nyt 3-vuotias Hugo ja 1-vuotias Mortti sekä kaksi koiraa ja kissa ottivat tilat haltuun. Sittemmin huusholli on täydentynyt toisellakin kissalla.
Heti muuton jälkeen aloitettiin yläkerran pintaremontti, jotta perhe pääsisi nukkumaan olohuoneen sijaan yläkerrassa sijaitseviin makuuhuoneisiin.
Yläkerta oli jäänyt edelliseltä remontoijalta kesken, ja se oli ehditty vain eristää uretaanilevyillä. Mirella ja Tomi kunnostivat yläkerran loppuun ja nyt sen aula toimii myös vierashuoneena, jossa on levitettävä Futon-sohva.
Vanhempien makuuhuone on seesteinen ja rauhoitettu vain nukkumiseen. Seinät maalattiin Kalklitirin kalkkimaalilla. Petivaatteet ovat Garbo & Friendsiltä.
Tomin piti alun perin tehdä kotona remonttia täysipäiväisesti koko kevät, mutta tiukkaan aikatauluun tuli takapakkia. Tomilta katkesi jalasta jänne ja hän joutui leikkaukseen. Kahteen kuukauteen hänestä ei ollut remontoijaksi. Heti, kun lupa luopua kepeistä tuli, Tomi alkoi edistää hommia vähitellen muutaman tunnin päivässä.
Remonttiaikataulua viivästyttänyt jalkaleikkaus ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi yllätykseksi. Kattoa oli korotettu aikanaan ilman rakennuslupaa, joten se täytyi hakea jälkikäteen. Olohuoneen takan sen sijaan piti olla toimiva kapistus, mutta se tipahtikin kokonaan irti. Puretun takan tilalle tilattiin uusi pönttöuuni. Hankinta teki loven remonttibudjettiin, mutta pariskunta on ollut tyytyväinen pönttöuuniin. Sen ulkonäkö miellyttää, ja puun polttamisesta leviää ihana tuoksu. Pönttöuunissa poltettiinkin kevättalvella puita aamuin illoin.
Remontissa tuli vastaan myös iloisia yllätyksiä: kaikki putket oli vaihdettu.
Onneksi remontissa tuli hyviäkin yllätyksiä vastaan: Kaikki putket oli vaihdettu, joten vain yläkerran kodinhoitohuoneeseen piti vetää lisää putkia. Myös sähkötaulu oli uusittu, tosin iso määrä piuhoja odotti selvittelyä. Alan ammattilaisena Tomin isä pystyi tekemään sähkötyöt. Salaojatkin oli osittain tehty, joten niihin lisättiin kesällä vain kaivot.
Vaikka pohjaratkaisu oli pääosin toimiva, yksi yläkerran makuuhuoneista muutettiin kesän aikana isoksi kodinhoitohuoneeksi pyykkitiloineen ja vaatesäilytyksineen. Syksyn tullen myös keskikerroksen wc- ja suihkutilat saivat päivityksen. Kellarin sauna ja pesuhuone on tehty luultavasti 1980-luvulla, ja ne odottavat vielä korjausta.
Portaikosta tekee näyttävän suurikukkainen tapetti. Portti ja rimoitus suojaavat yläkerran aulassa oleskelevia. Keveä ratkaisu ei estä valon pääsyä tilaan.
Talon katto ja ikkunat oli uusittu aiemmin, joten Mirellan ja Tomin tehtäväksi jäi vain vaihtaa ikkunoiden vuorilaudat. Pihalle ei ollut tehty mitään 20 vuoteen. Nyt puustoa on raivattu, mutta korkeita mäntyjä, koivu ja vaahtera jätettiin suojaamaan pihaa. Etupihalle tehtiin pyöreä kivetys noppakivistä.
Mirella innostui talon muodonmuutoksesta niin paljon, että perusti vastikään pintaremontteihin ja sisustukseen liittyvän, omaa nimeään kantavan suunnitteluyrityksen. Välttämättä omatkaan remontit eivät jää tähän. Pariskunta ei pidä mahdottomana, että perheelle kunnostettaisiin vielä yksi talo, mutta se saisi olla sitten viimeinen.
Unelmien talossa olisi vielä yksi huone lisää, jotta sinne saisi työtilat. Keittiöön tulisi saareke, jonka ympärillä mahtuisi istumaan. Kunhan lapset ovat vähän vanhempia, Mirella tassuttelisi mieluiten kauniilla parkettilattialla. Mutta tällä hetkellä nykyinen koti ja sen pohjaratkaisu tuntuu perheestä hyvältä. Etenkin yläkerta toimii loistavasti lasten kanssa, kun kokonainen kerros on rauhoitettu nukkumiseen. Alakerrassa voi oleilla vapaasti ilman pelkoa, että lapset heräisivät uniltaan.
1 kommentti