Kun Mira astui ensi kerran anoppilan ovesta sisään, hän tunsi tulleensa kotiin: ”En voinut aavistaa, että tästä tulee kotimme”

Mira ja Iiro Hiltunen saivat mahdollisuuden ostaa Iiron vuonna 1986 rakennetun 127-neliöisen lapsuudenkodin, kun Iiron vanhemmat halusivat muuttaa helppohoitoisempaan asuntoon. Elämä keskustan hälinässä vaihtui eloon Iiron lapsuuden raitilla. Kotitien varrella asuvat edelleen samat naapurit kuin Iiron lapsuudessa.

Omenapuiden alla on mukava istua kesäpäivänä. Mira on kerännyt maljakkoon kesäkukkia omalta pihalta. Pöytäliina on vuosia vanha hankinta H&M Homesta.

Talo on rakennettu vuonna 1986, ja Iiron vanhemmat muuttivat siihen asumaan loppuvuodesta 1987. Iiro syntyi vappuna 1988. ”Muutin pois kotoa 18-vuotiaana. En olisi ikinä uskonut, että asuisin tässä talossa vielä, vaikka joskus siitä haaveilinkin”, Iiro sanoo.

”En tietenkään voinut aavistaa, että tästä jonain päivänä tulee kotimme, mutta kun Iiro toi minut ensimmäistä kertaa tapaamaan vanhempiaan, tunnelma oli heti lämmin ja kotoisa. Oli ihanaa, kun lattia vähän narahti jalkojeni alla, eikä loppusyksyn illassa näkynyt ikkunoista mitään. Ensimmäinen ajatukseni oli, että olin tullut kotiin. En edes jännittänyt ensikohtaamista appivanhempieni kanssa, vaan jo eteisessä tuntui siltä, että kuulun tänne.

Jo kotiin tullessa eteisessä tuntuu, että koti ottaa lämpimään halaukseen, jossa maailman murheet ja työkiireet unohtuvat.” Eteisen pöydän Miran äiti osti hänelle aikoinaan kampauspöydäksi. Vanha lankapuhelin oli Iiron perheen. Tekstiiliteos on Marjatta Kokkosen käsialaa. Seinä on maalattu Tikkurilan Viikonloppu-sävyllä.

Talvisin puuhellalla valmistuu patoja ja keittoja. Iiron äiti käy öljyämässä hellaa ja polttamassa roskia omaksi ilokseen. Kesäisin hellan päälle syntyy asetelmia. Tarjotin on Kontista, kippo ja maljakko Ekotorilta. Taulut Ateljee Keltainen Talo.

Ruokapöytä on Iiron äidin vanhempien perua vuodelta 1952. Tuoleista osa on kirpputori Citypörssistä, osa Iiron perheen kesäpaikalta, Miran lapsuudenkodista ja Miran veljen vanhasta asunnosta. Lattialampun jalka on Miran vanhempien häälahjaksi saama. Piironki on peräisin Iiron perheen kesäpaikasta Pielavedeltä, ja pitää sisällään paljon muistoja Iiron lapsuudenkesistä.

Lasihedelmät ovat kuin tehty keittiön pieneen hyllykköön. Mira on löytänyt lasihedelmiä eri kirpputoreilta.

Appivanhempani viettivät kesäisin karavaanarielämää ja talvet Espanjassa. He olivat jo jonkin aikaa suunnitelleet laittavansa talon myyntiin. Me taas haaveilimme muutosta omakotitaloon. Olimme leikitelleet ajatuksella asua joskus tulevaisuudessa Iiron lapsuudenkodissa. Asuimme Iiron kerrostalokaksiossa Kuopion keskustassa, jonne kuului tavarajunan jyske, baarikansan juhlinta ja autojen mörinä. Tulimme usein appivanhempien luokse saunomaan ja yökylään. Silloin nautin hiljaisuudesta, joka meidät täällä ympäröi.

“Sisustuksemme on runsas, värikäs, lämmin ja hassu. Iloinen sekametelisoppa.” Tyynyistä osa on ostettu valmiina, osa itse ommeltu. Kaikki ovat Marimekkoa. Kattovalaisin löytyi Kontista. Sohvapöytä on saatu appivanhemmilta, se on peräisin Ajan Tarina -liikkeestä.

Vinyylisoitin oli syntymäpäivälahja lapsilta Iiron isälle, kun Iiro oli pieni. Vinyylilevyjä säilytetään Postin vanhassa arkistokaapissa. Peilin Iiron äiti on voittanut huutokaupasta. Elokuvajuliste on löytö Kirpparilla-kirppikseltä.

Kerran yökylässä ollessamme anoppini kertoi, että he ovat päättäneet laittaa talon myyntiin. Ajattelin, että nyt on tilaisuuteni ja kerroin hänelle haaveistamme ostaa tämä talo. Se ilahdutti appivanhempiani kovasti.

Kului aikaa ennen kuin tajusimme, että tämä on todella meidän kotimme: saamme maalata seiniä ja laittaa kotia oman näköiseksi. Olemme tehneet täällä vain pientä pintaremonttia. Maalasimme makuuhuoneen vihreällä, mekkohuoneen vaaleanpunaisella ja eteisen beigellä. Värikkäät seinät näyttävät ja tuntuvat meiltä. Talossa olisi varmasti yhtä sun toista remontoitavaa, mutta meistä täällä ei tarvitse tehdä mitään isoa.

Makuuhuone on Miran lemppari. ”Se tuntuu aina paikalta, jossa on lupa unohtaa ihan koko muu maailma ja rauhoittua vain siihen hetkeen. Kaikki, mitä pitää tehdä tai pitäisi tehdä, on poissa silmistä ja poissa mielestä.” Mira maalasi makuuhuoneen Tikkurilan Jade-sävyllä. ”Vihreä tuntui yhtäaikaa sopivan värikkäältä, pehmeältä ja rauhalliselta, ja se on raikas ja kaunis väripari huonekalujen valkoiselle ja rottingille.”

Rottinkituoli on Ikeasta ja seinä- valaisin sekä korit Kontista, peili Flying Tiger Copenhagenista. Hyllykkö on Jyskistä. Rukinlapa jäi taloon Iiron vanhemmilta. Viuhka on Sassa's Deli & Decoration -liikkeestä.

Talo sijaitsee rauhallisella puutaloalueella, ja naapuruston yhteishenki on mainio. Iiro oli pikkupoikana naapurilla hoidossa ja leikki piilosta pihakuusien alla. On mukavaa kuunnella hänen lapsuutensa tarinoita täältä ja luoda yhdessä uusia muistoja.

Mira työskentelee vaateliikkeessä ja paikallisen kauppakeskuksen sosiaalisen median sisällöntuottajana. Miralla on myös suosittu @kotikeltaisessapuutalossa-tili Instagramissa.

Miran kaason Laura Räsäsen suunnittelema ja valmistama hääpuku roikkuu kunniapaikalla mekkohuoneen seinällä. Vanha levitettävä puusohva on Iiron perheen kesäpaikalta saatu, ja sen sisällä on hyvin säilytystilaa esimerkiksi liinavaatteille.

Mintunvihreä arkku löytyi pihavaraston perukoilta. Siihen on maalattu vuosiluku 1950, ja se on Iiron äidin lapsuudenkodista. Arkku on oiva säilytyspaikka laukuille, koruille sekä kynsilakkarivistölle.

Mira maalasi mekkohuoneen seinät vaaleanpunaiseksi Tikkurilan Näsiä-sävyllä. Miran lukuisat mekot ovat kauniisti esillä rekeillä. Tuoli on kirpputorilöytö jo lopetetulta Kuparipannu-kirppikseltä. Punainen suutarinpöytä on peräisin 1900-luvun alusta ja tuotu Iiron perheen kesäpaikasta.

Muuttopäivänä lämmitimme saunan ja istahdimme takakuistille jäähylle. Siinä hiljaisuutta kuunnellessamme me molemmat vähän herkistyimme. Sanoin Iirolle, etten voi uskoa, että me asumme nyt täällä. Kippistimme sille, että avasin suuni oikealla hetkellä.

Tuntuu erityiseltä, että talolla on tarina, jonka me tunnemme! Edelleen minulle tulee se sama hyvä tunne kotiin tullessa kuin silloin, kun tulin tänne ensimmäistä kertaa. Olen tullut kotiin.”

Takakuistilla istutaan saunan jälkeen vilvottelemassa. Rottinkisohva ja -pöytä ovat Ikeasta. Pöydän virkaa terassilla pitää myös Iiron mummin vanha ompelukonepöytä. Hauskat riisipaperilamput ovat Ikeasta.