Minni Vierola kutsuu punaista 1920-luvun taloaan kenkätaloksi. Vanhan lastenlorun mukaan kenkätalon eukolla oli sata lasta ja elämä puuhakasta. Minnin viidestä lapsesta talossa asuu vielä kolme, kaksi on jo lennähtänyt omilleen. Talo on kahdenkymmenen vuoden aikana ollut monien muidenkin lasten mieluinen ajanviettopaikka, sillä myös lasten ystävät ovat aina saaneet olla siellä kuin kotonaan.
– Kotimme on paikka, jossa toivon kaikkien tuntevan olonsa tervetulleeksi, Minni sanoo.
Minnin ja hänen silloisen puolisonsa suunnitelmissa oli rakentaa uusi talo, mutta tontin katselmusreissu päättyi aikoinaan sattumalta siihen, että sopiva talo löytyi järven rannalta. Ja mikä kaunis paikka se onkaan ollut! Yksi Kuohun kylän parhaita puolia on ollut vahva yhteisöllisyys. Minni muistelee lämmöllä aikoja, jolloin pienen kylän naisista kymmenen odotti vauvaa samaan aikaan.
– Pidimme perhekahvilaa ensin odotusaikana ja myöhemmin pikkuisten kanssa. Kylälle syntyikin samoihin aikoihin yhdeksän poikaa ja yksi tyttö.
Talo on rakennettu vuonna 1929 ja siirretty aikoinaan nykyiselle paikalleen järven toiselta puolelta jäitä pitkin. Talossa on viisi huonetta, kaksi wc:tä, kodinhoitohuone, sauna ja rantamökki, yhteensä 150m².
Minni Vierolan lisäksi täällä asuvat lapset sekä kissa Friikki ja koira Ruusa. Minnin aikuiset lapset asuvat jo omillaan. Minniä voi saurata Instagramissa @kenkataloneukko.
– Täällä saa aina apua ja tukea muilta. Sokeria ja kananmunia saa aina hakea naapureilta, kaikki tervehtivät toisiaan ja yhdessä ollaan mietitty Whatsapp-ryhmässä, mikä olisi mopopoikien sopiva kotiintuloaika, Minni kuvailee.
Toisten huomioimisesta kertoo myös katossa roikkuva perinteinen olkihimmeli. Naapurin vanhempi rouva koputti eräänä talvi-iltana oveen ja toi sen joulumuistamiseksi.
Joulurauhaan laskeutuminen on alkanut jo useita vuosia kyläyhteisön yhteisestä riihikirkosta, jossa lauletaan joululauluja, juodaan glögiä ja pysähdytään toivottamaan joulurauhaa.
Talo oli alun perin pikkuinen kahden huoneen mökki, johon vanhoihin taloihin erikoistunut arkkitehti Markus Bernoulli suunnitteli laajennuksen 1980-luvun alkupuolella. Portaat ovat hänen käsialaansa. Edelliset asukkaat ovat teettäneet ne paikalleen.
Eteisen vanha pöytä on lainassa työkaverilta, Hanna-Riikka Heikkilältä. ”Hanna-Riikan tytär saa sen sitten jonain päivänä itselleen, jos haluaa”, Minni sanoo.
Yksi keittiön penkki on korkeammalla, jotta pienimpien on ollut helppo aterioida. Minnin äidinäidin kutoma ryijy on rakas aarre.
”Kotimme on paikka, jossa toivon kaikkien tuntevan olonsa tervetulleeksi.”
Taloa on vuosikymmenien aikana laajennettu. Minnin perhe on tehnyt talossa paljon pintaremonttia. He ottivat esimerkiksi esiin kaunista hirsiseinää sisätiloissa.
Minni on kuullut hirsistä, että niiden tummat kohdat ovat öljylamppujen tekemiä. Hänestä kaikki jäljet saavat näkyä. Minni kertoo jättäneensä myös itse viestin hirsiin tuleville sukupolville. Täällä ei ollut enää alkuperäisiä pinkopahveja vaan huokopahvi ja panelointi, jotka poistettiin ja eristettiin samalla seinät ekovillalla
Mustat kiintokalusteet ovat Nixin. Minni on itse suunnitellut keittiön ruokailuryhmän.
Ryijy on Minnin isänäidin Kerttu Hakalan nuorena kutoma täkänä. ”Olen onnellinen että sain sen lahjana isältäni.”
Kenkätalon jouluun kuuluu kaikki perinteinen, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
– Aina ennen lahjojen avaaminen oli illalla, mutta nyt päätimme, että miksi ei sitä voisi tehdä jo aamulla. Aivan hyvin voi! Ei joululle ole mitään erillisiä sääntöjä, että juuri näin sen kuuluisi mennä. Jokaisen joulu saa näyttää omalta, Minni pohtii.
Puusauna tarjoaa aattoillan päätteeksi rauhoittavat ja leppeät löylyt kynttilän valossa. Vaikka arki kenkätalossa on vilkasta ja elämän ääniä pullollaan, on joulussa tärkeää rauhoittuminen ja ihan vain läsnäolo.
”Isäni korjasi tikkaiden ylätasanteen ja lisäsi yhden tukipuun, lisäksi yhteen askelmaan hän oli kirjoittanut huolehtivaisen viestin: Ei tartte sitte purota”, Minni kertoo. Kenkätalon kuusi on yleensä saatu omasta pihasta.
Kuusi saa ylleen huumaavalta tuoksuvia appelsiinin siivuja, vanhoja kauniisti patinoituneita lusikoita ja muita pieniä aarteita.
Kenkätalon kuusi on yleensä saatu omasta pihasta.
Minnin arvoihin kuuluu vahvasti kestävä kehitys ja ekologisuus.
Tähän taloon ei ole ostettu uutena kuin sohva ja sängyt. Minnin arvoihin kuuluu vahvasti kestävä kehitys ja ekologisuus. Hän työskentelee suunnittelijana kotimaisessa Papu-yrityksessä.
Minni on saanut kauniin vanhan puusohvan kummeiltaan lahjaksi. Vanha pönttöuuni lämmittää keittiö-ruokailutilaa mukavasti. Himmeli on joululahja naapurilta.
Ruusa-koiran lisäksi perheeseen kuuluu kissa Friikki, joka käy koulussa ja eskarissa tervehtimässä lapsia, kulkee pilkkimiesten matkassa ja liftaa potkukelkkojen kyytiin.
Suloisen pöydän Minni on saanut vanhemmiltaan. Pitkä vanha naulakko on löytö kirpputorilta Jyväskylästä, ja vanha hermostoa esittelevä opetustaulu löytyi kirpparilta Rovaniemeltä. Viisitoista vuotta sitten rakennettulla nukketalolla ei ole enää leikkijöitä, mutta joka joulu se nostetaan kuitenkin esiin.
Jouluisin Minni rakentaa aina jotain lisää nukketaloon – katon paanuja, kuistin laattoja tai ikkunankarmeja.
Rantamökin ikkunoihin tulee pakkasella kauniit jääkukat, joiden kauneutta jouluvalot korostavat
”Minusta on ihanaa, kun järvi jäätyy. Usein olemme auranneet rantaan pienen luistelukentän, ja on mahtavaa, kun voi kävellä läheisen saaren ympäri tai lähteä hiihtoretkelle suoraan omasta pihasta, jään yli naapurikyliin”, Minni sanoo. Minni arvostaa luontoa ja eläimiä. Ruusa-koiran lisäksi perheeseen kuuluu kissa Friikki, joka käy koulussa ja eskarissa tervehtimässä lapsia, kulkee pilkkimiesten matkassa ja liftaa potkukelkkojen kyytiin.
Rantamökki on ennen ollut veneveistämö, jossa on valmistettu käsin soutuveneitä.Se on ollut paikallaan 1960-luvulta asti. Perheellä on tapana koristella myös rantamökki juhla-asuun. Mökki on ollut vuosien aikana perheellä käytössä mopon korjausvajana ja herkuttelupaikkana. ja onpa siellä juhlittu jopa ystävien hääjuhlaa.
Rantamökin pyöreä ikkuna oli alun perin päärakennuksessa.
Rantamökin suuressa takassa on tapana paistaa vaahtokarkkeja.
Yöpymispaikkoja löytyy lisää rantamökin puolelta.
Vanha kaappi on Pohjanmaalta.Minnistä vanha tynnyrin kansi muistuttaa ruostekuvioineen aivan kuuta. Kuohulla on aikoinaan ollut terva- ja tynnyritehdas, joten kansi on mahdollisesti paikallinen ja pian 100-vuotias.
