Mistä apua eroon ja muihin vaikeisiin tilanteisiin? Minna keksi helpon keinon, johon tarvitaan vain kynä ja paperia

”Listasin faktoja paperille ensimmäistä kertaa noin 20 vuotta sitten. Silloin erosin ja minulle selvisi, että ex-kumppanin teot ja sanat olivat olleet ristiriidassa. Kokemus heilautti maailmankuvaani. Ihmettelin, miten toiselle voi valehdella silmät kirkkaina.

Jotta ymmärsin, mitä oikeastaan oli tapahtunut, kirjoitin paperille, mitä tiesin varmasti ja mikä oli ollut vain sanoja. Esimerkiksi:

Listauksen jälkeen tunsin selkeyttä ja rauhaa. Aloin nähdä asioita, jotka kannattelevat ja ovat elämässäni hyvin. Pystyin katsomaan tulevaisuuteen.

Uskon käsin kirjoittamiseen. Asiat prosessoituvat aivoissa, kun olen kirjoittanut ne paperille. En palaa listoihin vaan päästän niiden myötä irti päässä pyörineistä ajatuksista.

Kirjoitan listoja faktoista, joihin voin vaikuttaa. Kirjoittaessani mietin, mikä on viimeksi kuohuttanut tunteitani ja erottelen, mikä juuri nyt on totta, mikä vain tulkintaa. Mitä pelkään turhaan, ja mikä on oikeasti riskialtista?

Listaaminen on minulle arkipäiväistä. Kirjoitan listoja lippusiin ja lappusiin, paperikalenteriin tai muistikirjaan. Saatan kirjoittaa vartin verran kahvilassa tai aamuisin kotona.

Asioiden listaaminen on auttanut minua vuosien varrella selviytymään vaikeista tilanteista.

Kävin läpi avioeroa kaksi vuotta sitten ja listasin asioita, joita tapahtui. Kirjoitin, mikä vaihe prosessissa oli meneillään ja mitä seuraavaksi tapahtuisi. Suuntasin ajatuksiani tulevaisuuteen.

Listaaminen lopettaa vatvomisen ja auttaa kriiseissä. Totean listaamalla, että elämässä tapahtuu nyt tällaista. Kun asian on itse hyväksynyt, sen kanssa voi olla rennosti muidenkin seurassa. Ei tarvitse pitää kulisseja yllä.

Myös katastrofiajattelussa listoista on apua. Saatan joskus pelätä, että rahat loppuvat tai en selviä tehtävästä. Sitten listaan asioita ja yleensä totean, että pelkoni on aiheeton. Listojen myötä olen oppinut, että kun uskaltaa katsoa kipeitä asioita silmiin, pelko elämää kohtaan vähenee.

Listaaminen on auttanut myös huijarisyndroomaan. Kun pohdin riittämättömyyttäni, kirjoitan, mitä olen oikeasti saanut aikaan. Asiat voivat olla pieniäkin: laitoin pelargonit ruukkuihin, imuroin maton. Listaus auttaa vahvistamaan omaa tekemistä ja olemista.

Uskon, että etenkin keski-ikäiset naiset tuntevat riittämättömyyttä, haluavat välttää konflikteja ja pyrkivät joustamaan. He nostelevat toistenkin pyykkejä ja ottavat koppia tehtävistä. Yhteisessä maailmassa siinä on paljon hyvää, mutta minua listaaminen on auttanut ymmärtämään, mihin voimavarani riittävät.

Listojen ansiosta olen pystynyt toteuttamaan pieniä unelmia. Ostimme miesystäväni kanssa kesämökin, koska listasin paperille, mitä asioita ratkaisusta voisi seurata.

Aloitin myös taijin ja kuntosaliharrastuksen. Minulla oli ennen ennakkoluuloja kuntosalikävijöistä, kunnes listasin asioita, jotka puolsivat harrastusta.

Listat ovat opettaneet tunnistamaan rajoja. Voin vaikuttaa siihen, mihin aikani menee, ja kirjoittaa, mitä tarvitsen. Viimeksi listasin, että tarvitsen yli kahdeksan tuntia yöunta. Olin kuvitellut, että vähempi riittää, mutta kiireisen syksyn myötä huomasin olevani väsynyt. Listan myötä aloin mennä aiemmin nukkumaan ja voida paremmin.”