Miksi keski-ikäisenä itkettää entistä useammin? Asiantuntija kertoo, mistä asioista herkistyminen voi kertoa
Nousevatko kyyneleet silmiin tuon tuostakin? Psykologi ja psykoterapeutti Kati Raikamo kertoo, mistä se johtuu ja miten uudenlaiseen herkkyyteen pitäisi suhtautua.
”Milloin viimeksi olet herkistynyt kyyneliin? Keski-iässä moni huomaa, että näin käy entistä useammin. Tähän voi olla montakin syytä.
Ensinnäkin elämänvaihe voi nostaa tunteet pintaan. Elämän rajallisuus tulee omakohtaisesti koettavaksi, jos omat vanhemmat sairastuvat tai kuolevat tai lapset muuttavat pois kotoa. Joku joutuu hyvästelemään myös itsensä ikäisiä ihmisiä. Luopumiset ja menetykset pakottavat pysähtymään. Ne voivat muuttaa arvomaailmaa ja pakottaa hidastamaan tahtia. Tällöin myös tunteet voivat saada entistä enemmän tilaa.
Toiseksi ihminen voi elämänkokemuksen myötä tulla armollisemmaksi itseään kohtaan. Tällöin lempeys lisääntyy ja liiallinen kriittisyys vähenee. Jos itselleen antaa luvan tuntea enemmän, voi herkkyyskin nousta pintaan. Lempeys itseä kohtaan voi myös avata rakkauden tunnetta, jota koemme ilona ja herkistymisenä.
Toki toistuvat itkut voivat johtua myös arjen kuormituksesta, uupumuksesta tai mielialaoireista.
Herkistyminen voi myös linkittyä vaihdevuosien hormonaalisiin muutoksiin. Monille ne aiheuttavat univaikeuksia, ja väsyneenä tunteiden kontrolli heikkenee. Ihminen voi sekä nauraa että itkeä entistä herkemmin.
Väsymys voi myös muuttaa elämän rytmiä. Jos ei jaksa tai pysty suorittamaan asioita entiseen tahtiin, elämä hidastuu. Tämä on hyväkin asia. Jos hetkissä on enemmän läsnä, voi myös niihin liittyviä tunteita kohdata syvemmin.
Toki toistuvat itkut voivat johtua myös arjen kuormituksesta, uupumuksesta tai mielialaoireista. Jos mielesi on alakuloinen tai koet merkityksettömyyden tunnetta, kipua tai pahaa oloa, käännythän lääkärin puoleen.
Kyky herkistyä ja itkeä on merkki siitä, että ihminen pystyy käsittelemään asioita tunnetasolla. Jos antaa hetkien tuntua, elämästä saa enemmän irti.
Nykyään herkkyydelle on mielestäni paremmin tilaa kuin ennen. Ylipäätään henkisen hyvinvoinnin merkitystä ymmärretään entistä paremmin. Tunteiden kohtaaminen on osa tätä. Silti ihmiset voivat vieläkin hävetä etenkin itkuherkkyyttään. Sitä ihmetellään ja vähätellään helposti.
Itse sanoisin, että herkistyminen on hyvä asia. Kyky herkistyä ja itkeä on merkki siitä, että ihminen pystyy käsittelemään asioita tunnetasolla. Tästä kyvystä voi kiitää itseään. Jos pystyy viipyilemään hetkissä ja antaa niiden tuntua, voi elämää aistia syvästi. Tällöin siitä myös saa enemmän irti.”
