Kuka teillä päättää joulukuusen paikan? Meillä lapset toivovat joka vuosi kahta asiaa
Milloin se tulee? Mihin se tulee? Keskustelut joulukuusesta kulkevat meidän perheessä aina samaa kaavaa. Tänä jouluna kokeilemme silti jotain ihan uutta, kirjoittaa Avotakan toimituspäällikkö Miia Kauhanen.
Juhlan keskipiste, jota ilman joulu ei tule. Monille kuusi on ykkösasia joulukoristelussa, niin myös minulle. Erityisen joulua enteilevä tuoksu leviää kotiin, kun sisälle tuodaan metsäylioppilailta tai lapsen urheiluseuralta ostettu tuore, terhakka kuusi. Tuulahdus metsän raikkautta.
Kuin perinteenä perheessämme toistuu joka vuosi kuusikeskustelu, joka kulkee aina samaa kaavaa. Miten hyvissä ajoin se haetaan? Mihin kohtaan olohuonetta se tulee?
Onhan se joulukuusi aika kallis ”leikkokukka”, kannattaa nauttia siitä pitkään.
Lapsuudenkodissani joulukuusi sulateltiin ja koristeltiin perinteisesti vasta aattona. Itse olen aina halunnut herätä aattoaamuna valmiiseen joulukotiin. Käytännön seikkakin on aikaistuksen puolella: suurella koristemäärällä puuha ottaa aikaa. Haluan ehtiä nauttia.
Pitkään perheessäni kuusi on tullut kotiin päivää tai paria ennen joulua, mutta lapseni toivovat aikaistusta joka vuosi. Olemme ostaneet kotimaisia kuusia ja saaneet pidettyä ne kastelulla niin hyväkuntoisina, että on ollut melkein sääli heittää puu pois loppiaisena. Joten miksikäs ei, aikaistetaan! Onhan se aika kallis ”leikkokukka”, kannattaa nauttia pitkään. Tänä jouluna kuusi ehtii koristaa kotiamme kuukauden, itsenäisyyspäivän tienoilta asti.
Ja se joulupuun sijainti, jota sinnikkäästi yritän haastaa: Eikö nurkkaan saisikin sille nippa nappa riittävän tilan sohvaa siirtämällä? Ikkunaseinämän edessä olisi muuten hyvä, mutta ikkunassa on jo isot paperitähdet ja liian lähellä takkaa puu kuivuu. Portaikon puupinnojen edessä olisi komea paikka, mutta kieltämättä kuusi olisi siinä kulkuväylällä.
Keskustelu päättyy joka kerta samaan lopputulemaan: kuusi tulee samaan kohtaan kuin aina, keskelle avaraa oleskelutilaa, ruokailutilan ja olohuoneen välille tilanjakajaksi. Vaikka sijainti keskellä huonetta on vähän hassu, kuusi saa todella olla joulumme keskipiste.
Kai senkin voi laskea perinteeksi, että puolisolta pääsee aina parit ärräpäät, ennen kuin iso puu on istutettu kuusenjalkaan niin, ettei se kaadu ja parhaat puolet ovat päänäkymiin päin. Ja koska hän tympääntyy nopeasti säätämiseen, kuusi jää aina vähän vinoon. Onneksi harvat kohdat saa naamioitua koristeilla.
