Meidän Talo

Messutalojen arkkitehtuuri ja energiatehokkuus

Mainos
Meidän Talon asiantuntijat arvioivat messutalojen arkkitehtuuria.
Teksti Meidän Talo
Kuvat Petri Kivinen

Meidän Talon asiantuntijat, professori, arkkitehti SAFA Staffan Lodenius arvioi messutalojen arkkitehtuuria. Tässä osa arkkitehdin arvioista.

36 Deko-Talo Hyvinvointikoti

Tontti on autokatoksen avulla onnistuneesti jäsennelty sisääntulopihaksi ja aurinkoiseksi oleskelupihaksi. Rauhallisen, suorakaiteen muotoisen talon takanurkasta on lovettu terassi ja parveke. Pohjaratkaisu on toimiva ja hyvin mitoitettu, mutta sisään tultaessa avautuu pitkä ja hieman levoton, käytävämäinen aula.

kuva

10 Lakka Kivitalo Hauskaks

Energiatehokas ja kompakti talomuoto, vaikka runsaat pykälöinnit ja sisäänvedot sitä rikkovat. Yksilöllisen ja monimuotoisen, paikoin sokkeloisenkin pohjaratkaisun erityispiirteenä ovat runsaat terassit tontin pienestä koosta johtuen. Pohjaratkaisu poikkeaa kiinnostavasti tavanomaisesta: makuuhuoneet sijaitsevat alakerrassa, oleskelutilat ja keittiö yläkerrassa. Makuuhuoneita on vain kaksi, mikä on talon koko huomioon ottaen vähäistä. Yläkerran oleskelutilat ovat väljät ja sallivat monenlaista kalustusta, kesällä asuminen leviää laajoille terasseille ja parvekkeille.

kuva

13 Passiivikivitalo Mutteri

Omaleimainen pohjamuoto, joka näyttää olevan räätälöity kolmen sukupolven ”yhdessä erillään” asumista ajatellen. Vaikka tällainen tilanne olisikin hieman poikkeava ja helposti lyhytaikainen talon kokonaiselinkaarta ajatellen, tarvitaan asuntomarkkinoille näitä erityisiä asuntoja. Kuten vaikkapa rintamamiestaloissa yläkerrassa on puoli-itsenäinen asunto, jonka asukkaat pääsevät käyttämään pääasunnon tiloja, tässä talossa erityisesti varsin ylellistä saunaosastoa. Itsenäisesti käytettyyn sivuasuntoon pääsy on kuitenkin hankalasti ulkoisen kierreportaan kautta. Tontti täyttyy rakennuksesta ja terasseista, mutta se rajoittuu kahdelta puolelta puistoon. Mutterimuoto on energiatehokas, mutta formalistinen tuottaen mm. epätarkoituksenmukaisia teräviä kulmia huoneisiin (enimmäkseen kuitenkin aputiloihin).

kuva

17 Passiivikivitalo Skaala

Talo on yhdistelmä ”noppaa” ja L-muotoa, ja sen yleisilme on miellyttävä, persoonallinen. Näin muodostuu suojaisa piha, johon asunnon oleskelutilat ja saunaosasto avautuvat. Asunto-osan kapea ja kapeneva runko antaa paljon valoa ja vaihtelevia näkymiä. Pohjaratkaisu on tehokas ja monikäyttöiset asuinhuoneet edustavat pääosan asunnon pinta-alasta.

kuva

22 Ruislaine

Kompakti ”tilankäyttöihme” tilallisesti hienosti jäsennellyllä tontilla. Selkeitä huoneita on myös helppo kalustaa. Väljä ja selkeämuotoinen olohuone, jonka ikkunat avautuvat kolmeen suuntaan. Tila ei silti välttämättä ole helppo sisustaa. Ruokailukeittiö erittäin tilava, mutta yläkerta turhan tiukasti mitoitettu.

kuva

25 Aurinko-Tuulia

Yleisilmeeltään rauhallinen talo sopeutuu tyypilliseen suomalaiseen pientalomiljööseen. L-muotoinen pohja suojaa väljän pihan terasseja, joskin yhteydet asuintiloista terassille voisivat olla jouhevampia. Avara oleskelu- ja ruokailutila muodostaa ehkä liiankin keskeisen asunnon sydämen. Yläkerran huoneiden tilankäyttöä voidaan helposti muokata perheen tarpeiden mukaan.

kuva

28 Talo Korko

Selkeä ja ekotehokas perusratkaisu niin kokonaismassan kuin pohjajäsentelyn suhteen luo persoonallisen ja toimivan kodin. Portin läpi ja kuistisyvennyksen kautta sisään tultaessa yhteiset tilat ja yksityiset asuinhuoneet jakautuvat omiksi tilaryhmiksi. Makuuhuoneita voidaan tarvittaessa joustavasti muunnella, vaikka keskellä sijaitseva wc hieman sitoo vaihtoehtoja. Olohuone-keittiö-ruokailutila ja saunaosasto terasseineen muodostavat rauhallisen kauniin kokonaisuuden. Kiehtova pieni ”piilopaikkaparvi” löytänee käyttöään ja käyttäjiään. Autotallin ovet avautuvat erilliselle sisääntulopihalle.

kuva

29 Lantti

Neliömuotoinen, kaksikerroksinen rakennusmassa on energiatehokkuuden kannalta optimaalinen. Pääsisäänkäynnin tuulikaappina toimiva viherkuisti sisään lovettuna talokuution nurkkaan mietityttää kuitenkin kosteus - ja lämpötilaerojen takia. Pohjaneliön jakautuminen yhdeksäksi pikkuneliöksi siten, että varsinaiset oleskelutilat muodostavat ristin, saattaa tuntua hieman jäykältä. Tosin klassisesta asuntoarkkitehtuurista löytyy tästä esikuvia. Olisi odottanut, että ruokailutilan katossa olisi aukko yläkerran aulaan tai kattoikkunalla varustettuun valokuiluun. Kehikoiden peittämät pienehköt ikkunat.

kuva

32 Käpylä 163

Kaupunkipientalo, joka asettuu pienellekin tontille ja sopeutuu osaksi yhtenäistä katukuvaa. Ikkunat avautuvat sekä kadulle että pääasiallisesti pihalle. Tilat on mitoitettu hyvin tarkoituksenmukaisesti, ja asuntopohja on ”oppikirjojen” mukainen. Alakerrassa voi järjestää tilapäisyöpymisen väljään olohuoneeseen. Omalla sisäänkäynnillä varustettu kodinhoitohuone toimii myös saunan pukuhuoneena.

kuva

34 Passiivikivitalo Ideal

Talo vaikuttaa varsin suljetulta kuutiolta monumentaalisen ”sisääntulokehyksen” kera. Kummassakin kerroksessa on laajat terassit ja kattoterassi toimii isona kesähuoneena. Yläkerran huonejärjestys on helppo muunnella muuttuvien tarpeiden myötä. Yläkerran terassille kuljetaan hieman hankalasti makuuhuoneen tai suihkuhuoneen kautta.

kuva

35 Talo PikkuPuu

Erittäin persoonallinen talo, mutta ei kovin ekotehokas eikä muunneltava. Ulospäin talo näyttää sulkeutuneelta, mutta kiehtovista sisäisistä tilasarjoista avautuu lukuisia kehystettyjä näkymiä puistoon. Viuhkamainen talo tuntuu sisältäpäin isommalta kuin ulkoapäin. Voi kuvitella sen luovan rakentajalleen unelmakodin, joka ei kuitenkaan sovellu kenelle tahansa. Hajanainen pohjaratkaisu tuottaa paljon kulkemista läpi huoneiden.

kuva

38 Tervakukka

Talo on rakennettu melkein kiinni naapuritontin (tosin julkisen rakennuksen tontin) rajaan siten, että ruokailutilan ja keittiön sekä yläkerran asuinhuoneiden ikkunat avautuvat siihen, mikä on varsin ongelmallinen ratkaisu. Autotalli hallitsee talon sisäänkäyntipihaa ja piilottaa talon pääsisäänkäynnin.

Julkaistu: 11.7.2012
Katso myös nämä