Kuopioon on noussut yksi kaikkien aikojen upeimmista asuntomessualueista. Matalaenergiatalot tähyävät komeaan Kallaveden saaristomaisemaan.
Lehtoniemen Helmi on asuinpaikkana nimensä veroinen. Alueelta avautuva Kallaveden saaristomaisema on silmiä hivelevän kaunis, ja messualueelle mutkitteleva Saaristokatu tien molemmille puolille avautuvine näkymineen saa herkimmät tuntemaan väristyksiä ihollaan.
Messualueella on näyttelykohteina 34 omakotitaloa, joiden huoneistoalat ovat 93,5 ja 296 neliön välillä, sekä kaksi rivitaloasuntoa, yksi paritalo ja yksi rantasauna.
Messutaloista 27 kuuluu energialuokkaan A, ja kaksi niistä on passiivitaloja. Lisäksi messujen oheiskohteena on Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo.
Lehtoniemessä on esillä myös esimerkiksi turvavarusteltu pientalo (Sami-talo, kohde 18), johon on asennettu muun muassa Uponorin sprinklerijärjestelmä ja turvatekniikalla varustettu Safera-liesituuletin sekä paljon muuta asumisen turvallisuutta lisäävää tekniikkaa. Parha-talossa (kohde 24) taas kerätään edistyksellisesti lämpöä sekä tietoa talon rakenteiden toimivuudesta ja terveellisestä asumisesta.
Muutoin taloista voi poimia mm. vastavirtauima-altaan, hissin, kuntosalin, kotikylpylän, rantasaunoja ja ulkokeittiöitä.
Talo loppuelämäksi
Vastavirtauima-allas ja hissi löytyvät Meidän Talon messukohteesta 26. RTV-Pintamateriaalitalo seisoo komean kivirykelmän takana pienen mäen päällä.
A-energialuokkaan kuuluvan matalaenergiatalon rakentamisesta on vastannut 80-prosenttisesti sen tuleva asukas ja Rakennusliike Kotirakentajat Tirkkonen Oy:n vetäjä Markku Tirkkonen tiimeineen. Lvi- ja sähkötyöt teetettiin urakoitsijoilla.
– Savolaisena en oikein jaksa uskoa talon lämmittämättömyyteen, siksi tämä on matalaenergia- eikä passiivitalo, Tirkkonen sanoo pilke silmäkulmassa.
Totta puhuen matalaenergiatasolla on turvattu riittävän isot ikkunat. Ne luovatkin runsaasti luonnonvaloa sisälle raikastaen seinä- ja lattiapintoja, joilla on esillä RTV-Yhtymän uusia pintamateriaaleja. Messutalon varsinainen asuinala on yhdessä kerroksessa ja talon huoneistoala on 153,5 m².
– Elinkaariajattelu on ollut talomme suunnittelussa keskeinen asia, aina kun ei ole nuori. Teen taloa loppuelämäksi, siksi tämä on yksitasoratkaisu ja varustettu hissillä.
Aikanaan hissi kuljettaa ikääntyneet asukkaat asuinkerroksesta kellarin tekniseen tilaan ja varastoille sekä ullakolle.
Rakennusarkkitehti Helvi Miettisen suunnitteleman messutalon energiatehokkaat harkot toimitti Suomen Passiivikivitalot. Tehtaan muottivaluharkot valmistetaan solupolystyreenimuovista, ja ne täytetään työmaalla betonilla. Harkkojen tiivis massa varaa paljon lämpöä ja eristää hyvin ääntä.
City-talo järven rannalla
Meidän Talon toisen messukohteen Omatalo City Callan tuleva asukas Timo Kasurinen ja rakennustyömaan päätekijä Jani Penttinen ovat silmin nähden hyvää pataa keskenään. Eikä ihme, sillä messutalon (kohde 3) rakentaminen on sujunut kaikin puolin sujuvasti, ellei rakentamisbudjetin ylittymistä noin 10 prosentilla pidä pahana.
Talotehdas pystytti elementit ja asensi kattotuolit, jonka jälkeen timpurit Jani Penttisen johdolla jatkoivat rakentamista. Koko työporukka oli siilinjärveläisen Janin Sähkö ja Pumppuhuolto Oy:n kautta. Yrityksen toimialueisiin kuuluvat myös kokonaisvaltainen rakentaminen ja remontointi.
– Rakensimme talon tuntitöinä, ja tuleva asukas oli vastuussa rakennuttamisesta. Aloitimme puolisen vuotta sitten, pohjatöihin meni noin kuukausi. Suurelementtitalossa riittää kahdelle timpurille töitä neljä–viisi kuukautta, Jani Penttinen kertoo.
Jorma Räbinän ja Lasse Juseliuksen kaupunkimiljööseen suunnitteleman City Callan avarat, 158-neliöiset sisätilat on porrastettu kahteen tasoon. Sisäänkäynnistä avautuu laaja näkymä ruokailu-olohuoneeseen ja edelleen oleskelupihalle.
Olohuoneessa huomion herättää Uuniseppien valmistama varaava takka, jonka pintaan messutalon sisustaja Anne Saarikoski suunnittelutoimisto Bonnomotosta on suunnitellut olohuoneen tapettia mukailevan pinnan. Lattioiden ja seinien värimaailma on hillitty ja ajaton.
City Callan LowEnergy-matalaenergiarakenteet on kehitetty yhteistyönä VTT:n kanssa, ja talo kuuluu A-energialuokkaan.
