Mustaherukka nimeltä Marski ja muut puutarhan sisukkaat suomalaiset

Mustaherukka nimeltä Marski ja muut puutarhan sisukkaat suomalaiset

Kasvaako pihallasi ’Marski’ tai ’Kullervo’? Ehkä hankit niiden kaveriksi vielä ’Pohjan Neidon’? Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi keräsimme listan kasveja, joiden nimet viittaavat suomalaisuuteen.
Teksti Anna Aho
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, iStock, Marjatta Uosukainen, Saila Karhu, Sirkka Juhanoja, Hongiston taimisto
Mainos

Uudet kasvilajikkeet eivät suinkaan saa nimeään sattumalta, vaan nimeämiseen vaikuttavat monet seikat. Lajikenimen halutaan kuvailevan kasvin ominaisuuksia, mutta on vain eduksi, jos lajikenimi on sen lisäksi houkutteleva markkinoinnissa ja herättää huomiota.

− Kasvilajikkeen nimi voi valikoitua myös siksi, että halutaan kunnioittaa jotakuta henkilöä, paikkaa, tapahtumaa tai merkkivuotta, tutkija Sirkka Juhanoja Luonnonvarakeskuksesta summaa.

Esimerkiksi suomalasille alppiruusuille on Juhanojan mukaan annettu nimiä ainakin neljällä perusteella: jalostajan tai jalostajan perheenjäsenen mukaan, lajikkeen löytöpaikan mukaan, henkilön tai merkkivuoden kunniaksi ja kansantaruston hahmojen mukaan. Uusimpana julkaistiin tänä vuonna professori Peter M. A. Tigerstedtin jalostama alppiruusulajike ’Suomi 100’.

− Lajikenimen on oltava uusi eli sitä ei saa olla millään toisella kasvilajikkeella. Jotta nimien uudelleenkäytöltä ja sekaannuksilta vältyttäisiin, suositellaan uuden lajikenimen rekisteröimistä.

Rekisteröinti on toki vapaaehtoista, mutta rekisteröintisuositus perustuu kansainvälisiin nimistösääntöihin, jotka julkaistaan teoksessa International Code of Nomenclature for Cultivated Plants.

Istuta näitä sisukkaita suomalaisia kasveja puutarhaasi

Mustaherukka 'Marski'

Mustaherukka ’Marski’ on poikkeuksellisen pystykasvuinen mustaherukka ja marjoiltaan se on kirpakan voimakkaan makuinen. Kuva Saila Karhu.

’Marski’ mustaherukka jalostettiin Luonnonvarakeskuksessa ja nimettiin vuonna 2007.

− Silloin vietimme Suomen itsenäisyyden 90. juhlavuotta ja Suomen marsalkka Mannerheimin syntymän 140. juhlavuotta. Näiden kunniaksi lajike haluttiin nimetä suomalaisille läheisellä nimellä, kertoo tutkimusprofessori Saila Karhu Lukesta.

’Marski’ on pystykasvuisuutensa vuoksi erinomainen monikäyttökasvi ja sopii marjatarhaan tai vaikka perinteiseksi pensasaidaksi.

Alppiruusu 'Pohjolan Tytär'

Alppiruusu ’Pohjolan Tytär’. Suuret kukat ovat nuorina violetit, vanhemmiten valkoiset. Kuva Marjatta Uosukainen.

Alppiruusu ’Pohjolan Tytär’, ’Pohjola’s Daughter’, sai nimensä vuonna 1992. Jalostaja Marjatta Uosukainen poimi nimen Jean Sibeliuksen Kalevala-aiheisesta musiikista. Sirkka Juhanoja arvelee, että nimen valintaan saattoi vaikuttaa myös se, että lajikenimi julkistettiin yhteispohjoismaisissa tunnelmissa Norjassa.

Suomalaisessa mytologiassa Pohjolan tyttäret ovat kalevalaisen runouden ihmeellisiä neitoja, jotka ovat maankuuluja kauneudestaan ja lukeutuvat parhaimmistoon. Nämä ominaisuudet kuvaavat myös alppiruusu ’Pohjolan Tytärtä’, sillä se on valittu suomalaisten taimien eliittiin eli FinE laatutaimien joukkoon. Lyhenne FinE tulee sanoista Finnish Elite. Tunnus myönnetään vain tarkoin valituille kasveille.

Alppiruusu 'Kullervo'

Alppiruusu ’Kullervo’. Kukinnot ovat tiheän pallomaiset ja kukat hennon vaaleanpunertavat, kellomaiset. Kuva Marjatta Uosukainen.

Vuonna 1992 ’Pohjolan Tyttären’ kanssa nimettiin myös alppiruusu ’Kullervo’. Lajikenimi kunnioittaa Jean Sibeliuksen Kalevala-aiheista Kullervo-sinfoniaa, joka täytti tuolloin 100 vuotta.

Sibelius alkoi säveltää Kullervoa Wienissä vuonna 1891 ja ensiesitys oli 28.4.1892 Helsingissä, mutta Sibelius veti sen pois julkisuudesta pian sen jälkeen. Sibelius ei koskaan luovuttanut Kullervoa painettavaksi, vaan teoksesta on säilynyt ainoastaan säveltäjän käsikirjoitus.

Kataja 'Vänrikki Ståhl'

Kataja ’Vänrikki Ståhl’ on tasaisen kapea pylväs, jonka neulaset ovat raikkaan sinertävät. Kuva Hongiston taimisto.

Taimistoviljelijä Timo Saarimaa löysi kotipaikaltaan Koskelta pellonkulmalta kapean pylväsmäisen katajalajikkeen, joka sai nimekseen ’Vänrikki Ståhl’.

− Ajattelimme, että Suomen luonnosta talteen otetulle katajalajikkeelle sopisi nimi, josta heti ymmärtää, ettei kyseessä ole ulkomailta tuotu taimi. Lisäksi halusimme, että nimi liittyisi jotenkin suomalaiseen kulttuuriin tai historiaan.

Kaksiosainen runoteos Vänrikki Ståhl on Suomen kansallisrunoilija J. L. Runebergin pääteos. Henkilönä vänrikki Ståhl oli Runebergin mielikuvituksen tuottama vanha Suomen sodan veteraani, joka kertoo teoksessa tarinoita sodasta ja sen sankareista.

Paljakkapaju 'Haltia'

Paljakkapaju ’Haltia’ on kestävä maanpeittopensas, jonka lehdet ovat harmaanukkaiset ja versot punertavat. Kuva Sirkka Juhanoja.

Paljakkapaju ’Haltia’ kuuluu suomalaisten taimien eliittiin, eli se on myös FinE-taimi. Paljakkapaju oli mukana hankkeessa, jossa etsittiin hyviä, matalia maanpeittopensaita. Se on kotoisin Grönlannista puuttomilta kasvupaikoilta, siitä suomalainen nimi paljakkapaju.

Juhanojan mukaan paljakka toi puolestaan mieleen tunturit ja niiden puuttomat laet ja sitä kautta Halti-tunturin, joka tunnetaan myös nimillä Haltia, Haltitunturi, Haltiatunturi ja aikaisemmin myös Haltiotunturi. Suomen korkein kohta (noin 1324 metriä) sijaitsee Haltilla ja Haltin alue on ollut saamelaisille pyhää seutua.

Kataja 'Lotta Svärd'

Kataja ’Lotta Svärd’ on matala, laakea ja se kasvaa viuhkamaisesti. Kuva Hongiston taimisto.

Timo Saarimaa löysi Turun saaristosta marjovan tyttökatajan. Pienen miettimisen jälkeen nimeksi valikoitui ’Lotta Svärd’.

− Halusimme nimellä kunnioittaa Lotta Svärd -järjestöä ja edellisten sukupolvien työtä. Lisäksi katajien nimeämisessä pitää huomioida sukupuoli ja koska tämän kataja tuottaa marjoja, se sai tytön nimen. Myös sitkeys kuuluu niin katajiin kuin suomalaisuuteen. Siksi meillä on tuotannossa myös katajalajike ’Sisu’.

Runebergin Vänrikki Ståhlin tarinoissa eräs runo kertoo sotilaiden muonittaja Lotta Svärdistä ja tästä sai nimensä Lotta Svärd -järjestö.

Lumipalloheisi 'Pohjan Neito'

Lumipalloheisi ’Pohjan Neito’ on tuuhea, runsaskukkainen ja kestävä lumipalloheisilajike.

1980-luvulla Suomessa aloitettiin Keskas-hanke, jossa kartoitettiin kestäviä kasveja. Sirkka Juhanojan mukaan Suomesta löytyi kahta erilaista lumipalloheiden tyyppiä, joista toinen osoittautui paremmin Suomen ilmastoon sopivaksi, kestävämmäksi, tuuheammaksi ja runsaammin kukkivaksi. Tämä tyyppi haluttiin ottaa lisäykseen ja nimeksi haluttiin jokin pohjoista alkuperää ilmaiseva nimi.

− Mietimme nimiä kansantarustosta ja rotevalle, vahvalle pensaalle olisi valikoitunut Kalevalasta tuttu Pohjan Akka. Kun pensas on täydessä kukassa kaunis ja näyttävä, akka ei oikein tyydyttänyt. Sen vuoksi päädyttiin nimeen ’Pohjan Neito'.

Lue lisää:

Haaveissa sinivalkoinen istutus? Valitse kukkapenkkiin näitä kasveja!

8 kaunista perinnekasvia, jotka hurmaavat edelleen

Miten asuivat Kallio, Mannerheim ja Kekkonen? Presidenttiemme lapsuudenkodit kartanosta hellahuoneeseen

Julkaistu: 30.11.2017
Katso myös nämä