Marjutin ja Jarin kelohonkamökki sijaitsee vain puolen tunnin päästä kotoa: ”Täällä hiljaisuuden keskellä on oma joulutaikansa”

Mökkimaisemassa kuplivasta huumorista saa tuntuman, kun suuntaa katseen järvelle. Siellä punaisen potkukelkan kyydissä istuu Marjut, ja takamiehenä potkii hurjasti vauhtia Jari. Kelkka tosin pysyy potkimisesta huolimatta paikoillaan. Pariskunnan nauru kantautuu Keitele-järveltä mökin pihaan saakka.

Marjutin ja Jarin lapset ja lapsenlapset ovat aina tervetulleita mökille, jonka Marjut somistaa jouluksi havuilla. Länkien lomaan sidottu seppele koristaa sisäänkäyntiä, ja portaan vieressä seisovat tomerana tontut, jotka sisustusvastaava on sitonut havuista rautalangalla.

– Jouluherkut leivon jo kotona valmiiksi, Marjut kertoo.

Kun pariskunta neljä vuotta sitten tapasi toisensa, Jarilla oli venepaikka Äänekosken satamassa. Sieltä he alkoivat tehdä yhdessä veneretkiä.

– Veneilimme kaksi kesää melko intensiivisesti ja yövyimmekin veneessä, Jari muistelee.

Mökkiin verrattuna veneessä oli tietty puute. Kuten Marjut sen kuvaa: tekijämies ei osaa olla puuhaamatta mitään. Veneilyviikoilla pitkäksi käynyt aika sai pariskunnan miettimään kiinteän paikan etsimistä.

Sopivan löytäminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Osa mökeistä sijaitsi liian kaukana tai tontti oli epäkäytännöllinen. Tarjolla oli paljon lautarakenteisia mökkejä, joiden hinta huimasi päätä mutta kunto oli huono.

– Vaikka olisin pystynyt remontoimaan huonokuntoisenkin, hinnat olivat liian korkeita täysremontin vaativille mökeille, Jari kertoo.

Marjut keksi laittaa ostoilmoituksen paikallislehteen, ja pian heille soitettiin. Myyjä tarjosi kelomökkiä, jonne pariskunnan Äänekosken rivitalokodista ajaisi vain puoli tuntia.

– Ajoimme pihaan ja tiesimme, että tässä se nyt on. Rakennus oli vahvaa keloa, meidän unelma. Vain hinta pelotti, koska ajattelimme sen kirpoavan liian isoksi, Marjut muistelee.

Marjut ja Jari onnistuivat kuitenkin ostamaan mökin, vieläpä kohtuuhinnalla.

– Meillä kävi tuuri mökin myyjien suhteen. He veivät kaiken meille tarpeettoman pois mutta jättivät myös aarteita, jotka kuuluvat erämäiseen ilmeeseen, Jari kertoo.

Remonttiin ei ollut tarvetta ryhtyä. Keittiön kaapistojen ilmeen Marjut muokkasi tarrakalvolla valkoisesta harmaaksi.

– Vietämme täällä paljon aikaa. Minä teen täältä töitä etänä, ja Jarin remonttiprojektit ovat usein tässä lähellä. Saattaa olla, että tänne vedetään vielä juokseva vesi helpottamaan elämää talvisin. Tosin Jari kyllä juoksee nopeasti veden tarvittaviin paikkoihin!

Päärakennuksen saunan lisäksi rannalla on pieni sauna ja yöpymään kutsuu keloaitta. Pihan perällä olevassa huussissa on kompostikäymälä.

– Olemme päättäneet siirtää pikkusaunan aitan viereen ja jatkaa oleskelualuetta terasseilla. Tarvitsemme selvästi koko ajan jotain projektia, Jari sanoo ja nauraa.

Talvi-iltana mökkimiljöössä tuikkivat kynttilät, ja jouluillan kruunaavat jätkänkynttilät. Joulusaunalle vievää lumista polkua valaisevat vain kynttilät ja tähdet.

– Pimeys on täällä erilaista. Maalaisjoulu mökillä on meidän molempien toteutunut mökkihaave, Jari sanoo.

– Mökin oston jälkeen emme ole edes harkinneet kotijoulua. Täällä keskellä hiljaisuutta on ihan oma joulutaikansa, Marjut lisää.