Viherpiha

Marjakasvien virustaudit

Marjakasvien virustaudit

Marjakasveilla tavataan runsaasti eri kasviviruslajeja. Erityisen paljon niitä on vadelmalla.
Teksti Pertti Rajala
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

Virustautien tuntomerkit

  • Viruksilla ei ole omaa so­lurakennetta. Ne elävät tavallaan solun loisina ja hyödyntävät lisääntymi­sessään joko eläimen tai kasvin soluja.
  • Kasvivirukset eivät ole ihmisille tai eläimil­le myrkyllisiä. Ne eivät voi tarttua tai lisääntyä eläin- tai ihmissoluissa.

Näin vahingot ilmenevät:

  • lehtien laikullisuus ja kellertävä väri
  • kitulias kasvu
  • voimakkaasti heikenty­nyt sato.

Vaarassa ovat:

  • Suonenkatovirus aiheut­taa mustaherukalla hy­vin haitallista suonen­katotautia. Sitä tavataan myös muilla herukoil­la ja taikinamarjalla ym­päri maailman. Tyypilli­sin oire on, että kukissa on epänormaalin paljon terälehtiä, heteet puut­tuvat ja marjoja ei muo­dostu. Virusta levittää äkämäpunkki.
  • Vadelmalla tunnetaan jopa yli 40 kasvivirusla­jia. Oireiden perusteella on vaikea päätellä, mis­tä virustaudista on ky­symys. Lajilleen virukset voidaan määrittää vain laboratoriossa. Vadel­man yleisin virustauti on vadelman mosaiikki, jo­ka on 2–4 viruslajin se­kainfektio. Virusta levit­tävät kirvat.
  • Vadelman kääpiökasvu­virus leviää villivadel­mien siitepölyn muka­na. Vadelmalla on myös viruksia, jotka leviävät ankeroisten välityksel­lä. Ankeroiset ovat mik­roskooppisen pieniämaassa eläviä sukkula­matoja. Ne porautuvat juuriin ja kuljettavat vi­rukset suuosissaan kas­viin. Niiden levittämiä virustauteja ovat muun muassa Arabiksen mosaiikkivirus, mansi­kan piilevä rengaslaik­kuvirus ja vadelman rengaslaikkuvirus, joka esiintyy sekä vadelmalla että mansikalla.
  • Mansikalla tunnetaan muutama kymmenen virustautia. Niistä moni on erittäin hankala Eu­roopassa, mutta onnek­si Suomessa mansikan virustaudit ovat kohta­laisen harvinaisia. Suo­messa ei tavata mansik­kakirvaa (Chaetosiphon fragaefolii), joka on te­hokas virusten levittäjä.

Tarkkailu

  • Katso, näkyykö lehtiruo­deissa ja lehdillä liikku­mattomia, litteitä kyh­myjä tai pumpulimaisia palloja.
  • Jos lehdillä näkyy mesi­kastetta, saattaa lehtien alapinnalta löytyä kilpi­kirvoja.

Ennaltaehkäisy

  • Istuta terveitä mustahe­rukan taimia ja poista äkämäsilmut varhain ke­väällä.
  • Niitä villivatukot tarhava­delmien läheltä, sillä kir­vat voivat siirtää niistä viruksia tarhavadelmalle.
  • Poista kuolleet ja sairaat kasvinosat ja puhdista työvälineet, etteivät tau­dit leviä niiden välityk­sellä.
  • Hanki taimet luotettavis­ta myymälöistä ja suo­si varmennettuja käyttö­taimia eli tervetaimia.

Suositeltavat torjuntamenetelmät

  • Välittömiä torjuntakei­noja viruksia vastaan ei ole. Toistaiseksi ei ole ke­hitetty kasveille sopivia ”rokotteita” kuten ihmis­viruksia vastaan.
  • Kasvien jalostuksessa py­ritään löytämään omi­naisuuksia, jotka estäisi­vät virusten pääsyn kas­viin.
Julkaistu: 31.5.2015