Uusi talo, vanha sydän – lämmin joulutunnelma täyttää Mariannen ja Esan rakentaman pohjalaistyylisen hirsitalon

Rakkaus vanhoihin taloihin ja maalaismaisemaan yhdistää Marianne ja Esa Rajalaa. Kun sopivaa kunnostettavaa taloa ei alkanut löytyä, pari päätti rakentaa Iittiin jotain vanhan näköistä mutta uutta ja pysyvää. Pohjalaistalon tyyli ja suljetun pihapiirin ajatus tulivat Esan juurilta Kurikasta.

Marianne somisti sisääntulon kutsuvaksi. Havut ja lyhdyt viestivät yksinkertaisuudessaan joulun tunnelmaa.

Pariskunta halusi rakentaa uuden talon pohjalaisen mallin mukaan massiivihirrestä, joka on maalattu perinteisen punaiseksi. Hirret ovat Vaaran Aihkitalojen valmistamat. Pohjalaistyyppinen suljettu pihapiiri muodostuu päätalosta ja ulkosaunasta sekä autotallista.

Marianne ja Esa olivat remontoineet vanhoja taloja aiemmin mutta eivät olleet rakentaneet uutta. Korkeat huoneet, painovoimainen ilmanvaihto ja massiivihirsien tuoma tunnelma noudattavat perinnerakentamisen mallia.

”Tämä koti paranee vanhetessaan, kun pinnat saavat ajan kuluessa luonnetta”, Marianne sanoo.

Kodin sydän on iso, paikalleen muurattu takkaleivinuuni ja sen ympärille levittäytyvä tupa. Koko kuusihenkinen uusperhe voi oleilla yhteisissä tiloissa mutta halutessaan touhuta omiaan.

Ovien turkoosi sävy toimii rauhallisen väripaletin rinnalla sopivana säväyttäjänä.

Marianne ja Esa teettivät turkoosit ovet valkealaisella puusepällä. Lämmitetty kuisti oli yksi suurimmista haaveista taloa rakentaessa.

Kuistille saatiin sovitettua pöytä ruoka- ja kahvihetkiä varten. Mariannen haave on vielä penkki, jonne saisi katseilta piilotettua kenkiä ja tavaroita.

Iisa ja Vilho nauttivat joulun tunnelmasta piparien kera.

Marianne hakee väreillä harmoniaa.

”Minulla on tarve rikkoa neutraalia sävymaailmaa pienellä ripauksella iloista väriä. Tässä kodissa kirkkaan turkoosit ovet ovat olleet nappivalinta”, Marianne sanoo.

”Tummaksi vahattujen massiivihirsien tuoma tunnelma vaihtuu vuodenajan mukaan. Kesäisin valkoisen ja tumman kontrasti on raikkaan kuulas, ja talvisin hirsistä tulee tummanpuhuvan jouluinen tunnelma”, hän sanoo.

Perhe hakee joulukuusen mökkimetsästä yhdessä. Kuuseen ripustetaan ainakin lasten tekemiä koristeita. Marianne ei vaihtele joulun värejä, vaan perinteinen punainen on aina se oikea.

Tuvassa viihtyvät vanhemmat ja kaikki neljä lasta. Vanhan arkun Marianne löysi sukulaistädin nurkista tyhjänpanttina. Tummat seinähirret ja kattoparrut Marianne käsitteli äitiyslomansa aikana Osmo Colorin konjakin sävyllä.

Mariannen rakkaus patinaan on saanut alkunsa lähialueella sijaitsevalla 1800-luvun sukutilalla. Moni kaluste on tullut sieltä Rajaloiden uuteen kotiin. Rakkaus elämää nähneisiin asumuksiin ja vanhan talon remontointiin kytee yhä Mariannen ja Esan sydämessä. Heillä siintää jo uusi unelma Mariannelle rakkaan sukutilan kunnostamisesta perheen kodiksi.

Sisustaminen on Mariannelle sydämen asia.

”Jos jokin tila tai valinta herättelee hyviä väreitä, ei sisustus voi olla huti”, Marianne tiivistää filosofiansa.

Paikallisen muurarin tekemä takkaleivinuuniyhdistelmä tuo lämpöä ja tunnelmaa. Vanhat valurautaosat ovat löytyneet Mariannen vanhempien nurkista. Lankkulattia vaihtui budjettisyistä vinyyliksi.

Pirttipöydän ääreen kokoonnutaan ystävien, sukulaisten ja perheen kanssa niin arki- kuin juhla-aterioillekin. Mariannen haave Arabian Kauris-astiastosta toteutui yllättäen, kun pariskunnan tavatessa selvisi, että Esa oli hankkinut astiaston huutokaupasta. Pöytäryhmä on Mariannen lapsuudenkodista, mutta pöydän kansi on tehty uudelleen lankuista.

Tuvasta tuli joka suuntaan aukeava yhtenäinen tila. Marianne ja Esa halusivat sijoittaa keittiön kuitenkin nurkkaan, jotta ruoanlaiton sotkut eivät näkyisi oleskelutiloihin. Perinteisen puulieden valurautaosat ovat vanhoista purkuhelloista.

Kun talo valmistui, muuttui myös perheen joulunvietto. Maalla punaisessa hirsitalossa on erityisen tunnelmallista kokoontua ystävien ja sukulaisten kesken.

Marianne on yrittäjänä Iitin Maatilatorilla, ja vuosi huipentuu joulusesonkiin.

”Olen erittäin kiireinen joulun alla. Onnekseni minun ei tarvitse stressata jouluruoista, koska Maatilatorilta saan kaikki herkut joulupöytään.”

Taustalla näkyvän lastenhuoneen sinipohjainen tapetti on Boråstapeterin Nocturne. Marianne kiikutti takaisin kotiin Maatilatorin rekvisiittana toimineen pikkupöydän, jonka hän oli löytänyt vanhempiensa aitasta. Peili on löytö kirpputorilta. Yläkertaan Marianne ja Esa saivat toivomansa lautalattian.

Alun perin Mariannen haaveena oli tapetoida jokainen huone Pihlgren ja Ritolan tapeteilla. Budjettisyistä osa tapeteista jouduttiin valitsemaan edullisemmin rautakaupan hyllystä.

Yöpöytä on kirppislöytö. Parhaat vanhantavaran löydöt Marianne ja Esa tekevät matkalla Esan lapsuusmaisemiin, Kurikan Wanhakalusteesta.

Jykevät saunan lauteet Mariannen isä rakensi yhdessä paikallisen monitoimiosaajan Renni Sihvolan kanssa. Laudemateriaali haettiin Kurikasta Esan isovanhempien pihahaavasta.