Meidän Talo

Jonna ja Tuomas aloittivat kolmen viikon pintaremontin 350-neliöisessä kodissaan – ainoan rypyn rupeamaan toi mikrosementti

Jonna ja Tuomas aloittivat kolmen viikon pintaremontin 350-neliöisessä kodissaan – ainoan rypyn rupeamaan toi mikrosementti
Jonna ja Tuomas Haikka löysivät unelmatalonsa kilometrin päästä vanhaa kotia. Mansardikattoinen talo sai ajattoman päivityksen kolmen viikon pintaremontissa.
Julkaistu 27.12.2022

Ei tule onnistumaan tuossa aikataulussa, oli vastaus, jonka Jonna ja Tuomas Haikka kuulivat useampaan kertaan. Tavoitteena oli, että muuttolaatikot kannettaisiin uuteen kotiin Espoon Kuninkaisiin heti joulun jälkeen, sillä perheen asuttama paritalo oli myyty.

Ennen muuttopäivää 350-neliöisen talon asuinkerrosten seinä-, lattia- ja kattopinnat pitäisi laittaa uusiksi sekä keittiö ja alakerran kylpyhuone remontoida, mutta avaimet taloon saataisiin vasta joulukuun alussa. Kolmen viikon remonttiaikataulu hirvitti osaa urakoitsijoista ja tavarantoimittajista.

– Sanoimme, että kaiken pitää olla viikolla 50 valmiina tai kauppoja ei tule, Tuomas muistelee.

Haikat olivat etsineet suurempaa kotia viitisen vuotta. Tärkeä kriteeri oli löytää sellainen läheltä perheen asuinaluetta Espoon Kiloa, jotta Lumian, 14, Elman, 11, ja Hilman, 8, ei tarvitsisi vaihtaa koulua. Kun takana oli lähemmäs sata talonäyttöä, etsintää laajennettiin Kirkkonummelle. Sopivaa kotia ei kuitenkaan tahtonut löytyä.

Sitten syksyllä 2019 kilometrin päästä tuli myyntiin kohde, joka oli herättänyt Jonnan kiinnostuksen jo aiemmin koiraa ulkoiluttaessa. Tukevasti kallion päällä seisova mansardikattoinen perinnetalo erottui modernien naapuritalojen joukosta. Vaikka talo oli valmistunut vuonna 2000, siinä oli sopivasti vanhaa henkeä. Sisäänkäyntiä varjostaa parikymmentä metriä korkea tammi.

Sisällä Jonna tunsi, että tässä se nyt on. Tummat puupinnat eivät miellyttäneet, mutta talosta tuli heti turvallinen olo.

– Ihmettelin aluksi, miksi Jonna oli niin innoissaan. En nähnyt heti samaa potentiaalia, näytön aikaan työmatkalla ollut Tuomas sanoo.

Keittiökalusteet ovat Kvikin mallistosta. Saarekkeen taso on tammea. Saarekkeeseen haluttiin runsaasti säilytystilaa ja sen ympärille istumapaikkoja.
Keittiö ennen remonttia.

Kuntotarkastuksessa Tuomaskin vakuuttui. Talo kaipasi pintaremonttia, mutta se oli teknisesti hyvässä kunnossa: rakenteissa ei ollut kosteusvaurioita, ja sähkötyöt oli tehty huolellisesti. Erityisesti vuonna 2018 asennettu maalämpö saa kehuja Tuomakselta.

– Vaikka talo on puolet suurempi kuin edeltävä kotimme, tässä on puolet pienempi sähkölasku.

Tarvittaessa myös olohuoneen takka ja keittiön Högforsin 1900-luvun alun puuhella lämmittävät hyvin koko kotia, sillä hormi kulkee keskellä taloa. Hormi on aiheuttanut myös koomisia tilanteita.

– Kun tuli ensimmäinen kova tuuli, hormista pääsi kummitusmainen ujellus. Nykyään kutsumme taloa humisevaksi harjuksi, Jonna naurahtaa.

Jonna ja Tuomas poistivat tapetteja ja maalasivat seiniä. muut remonttityöt ulkoistettiin.

Rauhallisuutta, pehmeitä ja vaaleita sävyjä sekä yhtenäinen lattia kaikkiin huoneisiin. Sisustussuunnittelijana työskentelevällä Jonnalla oli selkeä visio siitä, mitä hän remontilta toivoi. Seesteinen ilme toisi vastapainoa lapsiperheen hektiselle arjelle. Kotona saattaa kyläillä yhtä aikaa 11 kaveria, joten talossa riittää ääntä.

Edellisessä kodissa seinät oli vuorattu tapeteilla, joissa oli lehtikuosia, kolmioita ja köynnöksiä. Neutraalin puuteriset seinät tuovat kuitenkin pysyvyyttä nopeasti kyllästyvälle mielelle ja toimivat pohjana taiteelle, jota kodissa on kellarista kylpyhuoneeseen.

Keittiön kaapistoistakin jätettiin vetimet pois, jotta niitä ei tarvitsisi vaihtaa tylsistyessä.

– Olisi ollut kiva leikitellä keittiössä enemmän väreillä, mutta kun olimme päättäneet tehdä rauhallista ja selkeää kokonaisuutta, se linja pidettiin, Jonna sanoo.

Yksi remontin tärkeimmistä prioriteeteistä oli se, että keittiön ja olohuoneen välistä saisi purettua seinän, jotta keittiöstä pääsee sujuvasti olohuoneen puolella olevaan ruokailutilaan.

Keittiön ja olohuoneen välisen tarjoilu­luukun kohdalta puhkaistiin seinää oviaukolle. Vesipiste säilytti entisen paikkansa, mutta muuten keittiökalusteet sijoiteltiin uudelleen. Högforsin nro 7 -puuhella on 1900-luvun alkupuolelta. Se sai jäädä keittiöön, mutta Jonna on harkinnut marmoripinnan muuraamista. Seinissä on Teknoksen puuterinen sävy T1709.
Jonna on tarkka sävyistä. Ruokailutilan Ton 14 -tuoleihin hän valitsi Powder White -erikois­sävyn.
Olohuone, eteinen, vieras­huone sekä ala- ja yläau­lat maalattiin Teknoksen sävyllä T1716, jotta ilme olisi harmo­ninen. Sävy oli sattumalta lähes sama kuin olohuoneessa olevassa valkoisessa kaakeli­uunissa.

Jonna ja Tuomas poistivat tapetteja ja maalasivat seiniä, mutta muuten remonttityöt ulkoistettiin ammattilaisille. Pari keskittyi huolehtimaan siitä, että kaikki Excel-taulukkoon kirjatut materiaalitoimitukset tulivat sovitusti. Aamuseitsemästä iltaan asti kestäneet päivät työmaalla mahdollistivat Jonnan vanhemmat, jotka tulivat Saarijärveltä hoitamaan remontin ajaksi lapsia.

Remontin liima oli Jonnan veljen puolison isä, timpuri Jouko Laitinen, joka vastasi työnjohdosta ja organisoinnista. Koska aikaa remontille oli varattu kolme viikkoa, ei yksittäisissä työvaiheissa ollut juuri viivästysvaraa. Lattian oli oltava valmiina ensimmäisen työviikon päätteeksi, sillä heti seuraavalla viikolla tulisi keittiöasentaja.

– Remontista ei olisi tullut tällä aikataululla mitään, jos Jouko ei olisi ollut täällä. Meillä oli kuitenkin urakoitsijoita neljästä eri firmasta, Tuomas sanoo.

Tuttu tekijä piti yllä myös tunnelmaa. Joukolla oli tapana lauleskella töitä tehdessä.

– Kerran radiosta tuli Ave Maria, jota Jouko alkoi laulaa mukana. Muutaman säkeen jälkeen keittiöasentajakin yhtyi lauluun, Jonna muistelee.

Niin ikään Saarijärvellä asuva Jouko muutti remontin ajaksi Haikkojen työmaalle Espooseen. Runkopatjan paikka vaihtui sitä mukaan, missä päin taloa oli remontoinnilta vapaata aluetta.

Tuomas tunnustautuu ahkeraksi lukijaksi. Aulanko-nojatuoli on Jonnan edesmenneen Sinikka-­tädin perintöä. Seinällä oleva taulu on Emporio Armanin Parfum 1 -mainos vuodelta 1999.
Mudan sävyinen art deco -henkinen sängynpääty löytyi pitkän etsinnän jälkeen Jotexilta. Seinien väri on Teknoksen T1709. Sängyn vasemmalla puolella on pieni salaluukku mansardikatolle.
Makuuhuone ennen remonttia.
Uudet portaat tehtiin samasta Parlan tammisesta Boulevard-parketista kuin lattiatkin. Portaikkoon on tulossa rakennusmääräysten edellyttämä kaide.

Tiukan aikataulun vuoksi Haikat valitsivat alakerran kylpyhuoneeseen mikrosementin, joka tunnetaan laatoitusta nopeampana ja edullisempana vaihtoehtona. Pinnoitteen voi myös asentaa olemassa olevien kaakeleiden päälle.

Kylpyhuoneen piti olla valmis kahdessa viikossa, mutta lopulta projekti saatiin maaliin kahdessa kuukaudessa. Aluksi pinnassa näkyi ensimmäisen asentajan virheen vuoksi valumia. Jonnan valitsema Tikkurilan Shaali-sävykään ei näyttänyt aivan siltä kuin piti. Uutta sävyä oli odotettava viikkoja. Sekään ei näyttänyt toivotunlaiselta, joten lopulta pinta maalattiin vedenkestävällä pinnoitemaalilla halutun väriseksi.

– Mikrosementin jälleenmyyjä kävi katsomassa pintaa ja sanoi, että vaaleat sävyt ovat vaikeimpia sävyttää oikeanlaisiksi. Niihin jää helposti lastasta metallista jälkeä, mikä saa pinnan näyttämään likaiselta, Jonna sanoo.

– Jos olisimme tienneet, miten monta kertaa mikrosementti pitää tehdä ennen kuin siitä tuli hyvä, olisimme poistaneet kaakelit ja tehneet uuden valun. Se olisi ollut nopeampi ratkaisu, Tuomas sanoo.

Muuten kaikki meni niin kuin pitikin. Lattia-­asentajan mielestä lattia olisi ollut helpompi asentaa vaaka­suuntaisesti, mutta Jonna piti päänsä.

– Se olisi korostanut liikaa talon leveyttä. Talo on vaakasuunnassa pitkä kuin juna, Jonna sanoo.

Yläaulan portaikon valkoista mittatilauslasia olevat kaiteet ovat Zeta Designilta. Lasikaiteen vihreä kulma häiritsee hieman Jonnan tarkkaa värisilmää.
Yläkerran oleskelutilan seinällä olevat akryyli­tussi­työt ovat taide­koulussa opiskelleen Jonnan tekemiä. Tilavassa aulassa on lasten leffanurkka. Harkinnassa on, että osa aulan neliöistä hyödynnetään tulevaisuudessa isommalle kodin­hoito­huoneelle.
Hilma olisi halunnut seiniin Tikkurilan J338 Barbie -sävyn, mutta lopuksi seinät maalattiin pehmeämmällä Tikkurilan G477 Budoaari -sävyllä.

Tulevaisuudessa Haikkojen on tarkoitus laajentaa kodinhoitohuonetta ja remontoida ylä­kerran kylpyhuone. Silloin Jonnan rakastama emalinen tassu­amme siirtyy kellarikerrokseen.

– Tuomas inhoaa sitä. Hänen mielestään se on maailman epäkäytännöllisin. Minusta se on niin kaunis. Toki kulunut emalipinta alkaa kaivata uusimista, Jonna sanoo.

– En minä inhoa sitä, mutta lasiseinämillä suojattu suihku olisi käytännöllisempi, Tuomas jatkaa.

”Olimme päättäneet tehdä rauhallista ja selkeää kokonaisuutta, ja se linja pidettiin.”

Siinä missä Jonna on tarkka visuaalisten yksityiskohtien suhteen, ajattelee Tuomas aina ensimmäisenä toiminnallisuutta. Isoista linjoista 27 vuotta yhdessä ollut pari on kuitenkin samaa mieltä. Mansardikattoinen omakotitalo on ollut yhteinen haave 20 vuoden ajan.

– Unelmatalon hankkiminen vähän viivästyi. Ellei mitään mullistavaa tapahdu, tämän on tarkoitus olla loppuelämän kotimme, Jonna sanoo.

Remontin jälkeen kylässä on käynyt myös talon rakentanut perhe aikuisten lastensa kanssa. Talolla oli ollut niin suuri tunnearvo, että sen myyminen oli ollut vaikeaa.

Haikat ymmärtävät hyvin, miksi.

Yläkerran kylpyhuoneeseen on tarkoitus tehdä myöhemmin suurempi remontti. Tilan ilme päivitettiin aikataulusyistä maaleilla. Allaskaappi maalattiin Tikkurilan Shaali Y467:ään sävytetyllä kalustemaalilla ja lattia samaan sävyyn sävytetyllä Betolux Akva -maalilla.
Tuomas ja Jonna iloitsevat siitä, ettei talo vaadi suuria rakenteellisia korjauksia. Tuomas on miettinyt, että tulevaisuudessa talon energiatehokkuutta voisi parantaa aurinkopaneeleilla. Sopivat paikan niille löytyisivät mansardikaton etelälappeista.
Vuonna 2000 valmistuneessa talossa on noin 350 neliötä. Talossa asuvat Jonna ja Tuomas Haikan lisäksi lapset Lumia, Elma ja Hilma ja bostoninterrieri Pontus. Jonnan sisustusprojekteja voi seurata Instagram-tililtä @house.of.henrietta
2 kommenttia