Ei tule onnistumaan tuossa aikataulussa, oli vastaus, jonka Jonna ja Tuomas Haikka kuulivat useampaan kertaan. Tavoitteena oli, että muuttolaatikot kannettaisiin uuteen kotiin Espoon Kuninkaisiin heti joulun jälkeen, sillä perheen asuttama paritalo oli myyty.
Ennen muuttopäivää 350-neliöisen talon asuinkerrosten seinä-, lattia- ja kattopinnat pitäisi laittaa uusiksi sekä keittiö ja alakerran kylpyhuone remontoida, mutta avaimet taloon saataisiin vasta joulukuun alussa. Kolmen viikon remonttiaikataulu hirvitti osaa urakoitsijoista ja tavarantoimittajista.
– Sanoimme, että kaiken pitää olla viikolla 50 valmiina tai kauppoja ei tule, Tuomas muistelee.
Haikat olivat etsineet suurempaa kotia viitisen vuotta. Tärkeä kriteeri oli löytää sellainen läheltä perheen asuinaluetta Espoon Kiloa, jotta Lumian, 14, Elman, 11, ja Hilman, 8, ei tarvitsisi vaihtaa koulua. Kun takana oli lähemmäs sata talonäyttöä, etsintää laajennettiin Kirkkonummelle. Sopivaa kotia ei kuitenkaan tahtonut löytyä.
Sitten syksyllä 2019 kilometrin päästä tuli myyntiin kohde, joka oli herättänyt Jonnan kiinnostuksen jo aiemmin koiraa ulkoiluttaessa. Tukevasti kallion päällä seisova mansardikattoinen perinnetalo erottui modernien naapuritalojen joukosta. Vaikka talo oli valmistunut vuonna 2000, siinä oli sopivasti vanhaa henkeä. Sisäänkäyntiä varjostaa parikymmentä metriä korkea tammi.
Sisällä Jonna tunsi, että tässä se nyt on. Tummat puupinnat eivät miellyttäneet, mutta talosta tuli heti turvallinen olo.
– Ihmettelin aluksi, miksi Jonna oli niin innoissaan. En nähnyt heti samaa potentiaalia, näytön aikaan työmatkalla ollut Tuomas sanoo.
Kuntotarkastuksessa Tuomaskin vakuuttui. Talo kaipasi pintaremonttia, mutta se oli teknisesti hyvässä kunnossa: rakenteissa ei ollut kosteusvaurioita, ja sähkötyöt oli tehty huolellisesti. Erityisesti vuonna 2018 asennettu maalämpö saa kehuja Tuomakselta.
– Vaikka talo on puolet suurempi kuin edeltävä kotimme, tässä on puolet pienempi sähkölasku.
Tarvittaessa myös olohuoneen takka ja keittiön Högforsin 1900-luvun alun puuhella lämmittävät hyvin koko kotia, sillä hormi kulkee keskellä taloa. Hormi on aiheuttanut myös koomisia tilanteita.
– Kun tuli ensimmäinen kova tuuli, hormista pääsi kummitusmainen ujellus. Nykyään kutsumme taloa humisevaksi harjuksi, Jonna naurahtaa.
Rauhallisuutta, pehmeitä ja vaaleita sävyjä sekä yhtenäinen lattia kaikkiin huoneisiin. Sisustussuunnittelijana työskentelevällä Jonnalla oli selkeä visio siitä, mitä hän remontilta toivoi. Seesteinen ilme toisi vastapainoa lapsiperheen hektiselle arjelle. Kotona saattaa kyläillä yhtä aikaa 11 kaveria, joten talossa riittää ääntä.
Edellisessä kodissa seinät oli vuorattu tapeteilla, joissa oli lehtikuosia, kolmioita ja köynnöksiä. Neutraalin puuteriset seinät tuovat kuitenkin pysyvyyttä nopeasti kyllästyvälle mielelle ja toimivat pohjana taiteelle, jota kodissa on kellarista kylpyhuoneeseen.
Keittiön kaapistoistakin jätettiin vetimet pois, jotta niitä ei tarvitsisi vaihtaa tylsistyessä.
– Olisi ollut kiva leikitellä keittiössä enemmän väreillä, mutta kun olimme päättäneet tehdä rauhallista ja selkeää kokonaisuutta, se linja pidettiin, Jonna sanoo.
Yksi remontin tärkeimmistä prioriteeteistä oli se, että keittiön ja olohuoneen välistä saisi purettua seinän, jotta keittiöstä pääsee sujuvasti olohuoneen puolella olevaan ruokailutilaan.
Jonna ja Tuomas poistivat tapetteja ja maalasivat seiniä, mutta muuten remonttityöt ulkoistettiin ammattilaisille. Pari keskittyi huolehtimaan siitä, että kaikki Excel-taulukkoon kirjatut materiaalitoimitukset tulivat sovitusti. Aamuseitsemästä iltaan asti kestäneet päivät työmaalla mahdollistivat Jonnan vanhemmat, jotka tulivat Saarijärveltä hoitamaan remontin ajaksi lapsia.
Remontin liima oli Jonnan veljen puolison isä, timpuri Jouko Laitinen, joka vastasi työnjohdosta ja organisoinnista. Koska aikaa remontille oli varattu kolme viikkoa, ei yksittäisissä työvaiheissa ollut juuri viivästysvaraa. Lattian oli oltava valmiina ensimmäisen työviikon päätteeksi, sillä heti seuraavalla viikolla tulisi keittiöasentaja.
– Remontista ei olisi tullut tällä aikataululla mitään, jos Jouko ei olisi ollut täällä. Meillä oli kuitenkin urakoitsijoita neljästä eri firmasta, Tuomas sanoo.
Tuttu tekijä piti yllä myös tunnelmaa. Joukolla oli tapana lauleskella töitä tehdessä.
– Kerran radiosta tuli Ave Maria, jota Jouko alkoi laulaa mukana. Muutaman säkeen jälkeen keittiöasentajakin yhtyi lauluun, Jonna muistelee.
Niin ikään Saarijärvellä asuva Jouko muutti remontin ajaksi Haikkojen työmaalle Espooseen. Runkopatjan paikka vaihtui sitä mukaan, missä päin taloa oli remontoinnilta vapaata aluetta.
Tiukan aikataulun vuoksi Haikat valitsivat alakerran kylpyhuoneeseen mikrosementin, joka tunnetaan laatoitusta nopeampana ja edullisempana vaihtoehtona. Pinnoitteen voi myös asentaa olemassa olevien kaakeleiden päälle.
Kylpyhuoneen piti olla valmis kahdessa viikossa, mutta lopulta projekti saatiin maaliin kahdessa kuukaudessa. Aluksi pinnassa näkyi ensimmäisen asentajan virheen vuoksi valumia. Jonnan valitsema Tikkurilan Shaali-sävykään ei näyttänyt aivan siltä kuin piti. Uutta sävyä oli odotettava viikkoja. Sekään ei näyttänyt toivotunlaiselta, joten lopulta pinta maalattiin vedenkestävällä pinnoitemaalilla halutun väriseksi.
– Mikrosementin jälleenmyyjä kävi katsomassa pintaa ja sanoi, että vaaleat sävyt ovat vaikeimpia sävyttää oikeanlaisiksi. Niihin jää helposti lastasta metallista jälkeä, mikä saa pinnan näyttämään likaiselta, Jonna sanoo.
– Jos olisimme tienneet, miten monta kertaa mikrosementti pitää tehdä ennen kuin siitä tuli hyvä, olisimme poistaneet kaakelit ja tehneet uuden valun. Se olisi ollut nopeampi ratkaisu, Tuomas sanoo.
Muuten kaikki meni niin kuin pitikin. Lattia-asentajan mielestä lattia olisi ollut helpompi asentaa vaakasuuntaisesti, mutta Jonna piti päänsä.
– Se olisi korostanut liikaa talon leveyttä. Talo on vaakasuunnassa pitkä kuin juna, Jonna sanoo.
Tulevaisuudessa Haikkojen on tarkoitus laajentaa kodinhoitohuonetta ja remontoida yläkerran kylpyhuone. Silloin Jonnan rakastama emalinen tassuamme siirtyy kellarikerrokseen.
– Tuomas inhoaa sitä. Hänen mielestään se on maailman epäkäytännöllisin. Minusta se on niin kaunis. Toki kulunut emalipinta alkaa kaivata uusimista, Jonna sanoo.
– En minä inhoa sitä, mutta lasiseinämillä suojattu suihku olisi käytännöllisempi, Tuomas jatkaa.
Siinä missä Jonna on tarkka visuaalisten yksityiskohtien suhteen, ajattelee Tuomas aina ensimmäisenä toiminnallisuutta. Isoista linjoista 27 vuotta yhdessä ollut pari on kuitenkin samaa mieltä. Mansardikattoinen omakotitalo on ollut yhteinen haave 20 vuoden ajan.
– Unelmatalon hankkiminen vähän viivästyi. Ellei mitään mullistavaa tapahdu, tämän on tarkoitus olla loppuelämän kotimme, Jonna sanoo.
Remontin jälkeen kylässä on käynyt myös talon rakentanut perhe aikuisten lastensa kanssa. Talolla oli ollut niin suuri tunnearvo, että sen myyminen oli ollut vaikeaa.
Haikat ymmärtävät hyvin, miksi.
