
Maksaruohot kukoistavat ilman hoivaa, kunhan kasvupaikka on oikea – 50 vuotta niitä kasvattanut Sirpa antaa kasvatus- ja lajikevinkkinsä
Näyttävät ja kestävät maksaruohot ovat Pohjois-Karjalan Paiholassa asuvalle Sirpa Piiroiselle jokasyksyinen ilonaihe. Niiden kukinta alkaa elokuun alussa ja jatkuu pakkasten ja lumen tuloon saakka.
Miten ihastuit maksaruohoihin?
Innostukseni alkoi jo yli 50 vuotta sitten ennen kouluikää, kun sain naapurin mummolta maksaruohojen taimia omaan ensimmäiseen kukkapenkkiini.
Maksaruohot ovat läpi kesän kauniita, pallomaisia ”puskia”, jotka ovat loistavia myös ruukuissa ja leikkoina. Lisäksi ne ovat perhosten, kimalaisten ja muiden hyönteisten suosikkeja. Parasta niissä on kuitenkin helppohoitoisuus, kestävyys, ryhdikkyys sekä lehtien ja kukintojen vaihtelevat muodot ja värit. Kukinnot voivat olla laakeita, pyöreitä tai hattaramaisia. Valkokukkaiset lajikkeet ’Iceberg’ ja ’Stardust’ ovat kuin pilviä, joissa on pieniä tähtimäisiä kukkia. Suosikkilajikkeitani ovat kirjavalehtinen ’Autumn Charm’ ja tummalehtinen ’Purple Emperor’, joilla on upea väritys ja kasvuston muoto.




Minkälainen rooli maksaruohoilla on perennaryhmissäsi?
Valkokirjavilla ja tummilla lajikkeilla olen hakenut istutuksiin kontrastia ja vaihtelua. Niillä saa kivasti korostettua muiden perennojen värejä ja kiinnitettyä huomiota haluamaansa kohtaan istutuksessa.
Maksaruohot sopivat monien perennojen kanssa yhteen, vain mielikuvitus lienee rajana niiden käytölle. Olen menestyksekkääsi istuttanut seuralaiskasveiksi esimerkiksi kuunliljoja, rotkolemmikkejä, poimulehteä, keijunkukkaa, punahattuja, pähkämöitä, koristeheiniä ja havukasveja.


Minkälainen kasvupaikka on paras?
Maksaruohot viihtyvät yhtä lailla aurinkoisella ja paahteisella kuin puolivarjoisallakin paikalla. Tärkeintä on, että maa on vettä läpäisevää, sillä liiallinen kosteus mädättää kasvuston. Käytän istutuksissani peltomullan ja tontin pohjamaana olevan hiedan seosta, jota olen kalkinnut ja parantanut säkki- ja kompostimullalla.
Talvimärkyyttä maksaruohot eivät siedä. Itselläni ’Mr. Goodbud’ oli jo varsin komea puska ja meinasi hävitä, ennen kuin siirsin sen kuivempaan paikkaan.
Maksaruohoille tärkeintä on, että maa on vettä läpäisevää.
Oletko kokenut muita takaiskuja?
Vuoden 2016 vähäluminen pakkastalvi kuritti kasveja, mutta maksaruohot toipuivat siitä. Täällä Pohjois-Karjalassa voi talvisin olla 30–40 asteen pakkasia. Onneksi yleensä kasvit saavat ylleen paksun lumipeitteen, jonka turvin ne kestävät kovatkin pakkastalvet ilman suojaamista. Pihani vanhimmat ja komeimmat maksaruohot ovat yli kymmenvuotiaita.
Sekavuutta nimissä
Maksaruohot ovat jo pitkään olleet erittäin suosittuja perennoja, ja niitä on risteytetty paljon tuntematta joko toisen tai molemman kasvivanhemman alkuperää. Kun lajikkeen risteymähistoria on tuntematon, sen lajia (esim. syysmaksaruoho tai isomaksaruoho) on lähes mahdotonta tietää. Tämän jutun maksaruohojen nimet on arvioinut yli-intendentti Henry Väre Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.



Miten hoidat maksaruohojasi?
Ne eivät juurikaan kaipaa hoivaa. Jätän varret talveksi törröttämään ja leikkaan ennen uuden kasvukauden alkua.
Lisäätkö maksaruohojasi itse?
Olen tökännyt katkenneita versoja maahan, ja hyvin ne ovat juurtuneet. Versonpätkiä voi juurruttaa myös vesilasissa, ja juurien ilmestyttyä istuttaa ne maahan tai ruukkuun. Myös lehtipistokkaista ja kasveja jakamalla saa uusia taimia.
Kuinka pitkään saat nauttia kukinnasta?
Kukinta alkaa elokuun alussa ja jatkuu pakkasten ja lumen tuloon saakka. Pienet pakkaset eivät maksaruohoja säikyttele.
Ensimmäisinä kukkaan ehtivät ’Purple Emperor’, ’Matrona’, ’Jose Aubergine’ ja muut lehdistöltään punertavan rusehtavat lajikkeet. ’Sen jälkeen kukkivat ’Brilliant’, ’Carl’ ja ’Herbstfreude’. Niitä seuraavat kirjavalehtiset ’Frosty Morn’ ja ’Autumn Charm’. Viimeisimpinä nuppunsa avaavat valkokukkaiset ’Stardust’ ja ’Iceberg’, mutta ne eivät aina ehdi kukkia ennen talventuloa.
Myöhäisimpien maksaruohojen kukinnasta tietää talven olevan jo lähellä. Puiden lehdet ovat ruskan värjäämät, ja hanhien, joutsenten ja muiden vesilintujen muutto on käynnissä. Silloin täällä Pielisjoen varressa on aika sanoa kesälle hyvästit.


4 × maksaruoho

1. Komeamaksaruoho ’Herbstfreude’
Hylotelephium x mottramianum
Syysmaksaruohon ja isomaksaruohon risteymä kuuluu meillä tavallisimpiin syksyllä kukkiviin lajikkeisiin. Vaaleat versot ovat näyttävät koko kesän. Kukinnot ovat avautessaan vihertävän vaaleanpunaisia ja muuttuvat syksyn edetessä tummanpunaisiksi. Nimi komeamaksaruoho kuuluu ainoastaan tälle perinteiselle lajikkeelle, vaikka lukuisia lajikkeita myydään komeamaksaruohona.
2. Maksaruoho ’Brilliant’
Hylotelephium
Todennäköisesti syysmaksaruohon lajike kasvattaa suuria, litteitä ja kauniin vaaleanpunaisia kukkaterttuja, jotka sopivat hyvin yhteen esimerkiksi valkoisten salvioiden kanssa. Ajan mittaan kasvustosta kehittyy kauniin pilvimäinen ja tuuhea.
3. Maksaruoho ’Iceberg’
Hylotelephium
Luultavasti syysmaksaruohon lajike erottuu joukosta kirkkaan- valkoisilla tähtimäisillä kukillaan, jotka avautuvat myöhään ainakin Pohjois-Karjalassa. Lehdet ovat kauniin harmahtavan vihreät.
4. Kamtšatkanmaksaruoho Atlantis (’Nonsitnal’)
Phedimus kamtschaticus
Keltakukkaisen erikoisuuden kasvu- tapa on matala ja lamoava, joten se on loistava kasvi ruukkuistutuksiin. Kasvupaikan pitää olla todella aurinkoinen, jotta lehdet kehittyvät upean kirjaviksi. Talvehtii erinomaisesti penkkiin istutettuna. Atlantis on rekisteröity kauppanimi, ’Nonsitnal’ sen virallinen, harvemmin käytetty lajikenimi.