Pois kituva nurmikko, tilalle ruusupaviljonki ja rehevät kasviryhmät – Maija suunnitteli uudistalon tontista upeasti kukkivan keitaan

Kun Maija ja Ville Mensonen alkoivat rakentaa uudistalonsa pihaa Lemillä, kaksi paikkaa tuntui ongelmallisilta: kapea kaistale puutalon pohjoispuolella ja paahteinen seinusta sen eteläsivulla. Jälkimmäiseen oli talon valmistumisen jälkeen kylvetty nurmikko, joka kitui ja käristyi ohutmultaisessa paikassa. Jotain oli tehtävä.

Maija ja Ville päättivät vaihtaa huonovointisen nurmikon talon takapihalle johdattavaksi sykähdyttäväksi kulkureitiksi. Kasvualustaa nostettiin reilun 30 sentin paksuisella multakerroksella ja uudet istutusalueet rajattiin pölleillä tai reunanauhalla.

Reitin keskipisteeksi Maija sijoitti metallisen paviljongin köynnösruusuineen. Nyt koristeellista rakennetta ympäröi uhkea ja runsas perennalajisto, jossa salvia, mirrinminttu, kiinanpioni ja monet kurjenpolvet ovat kukintavuorossa vierailumme aikaan keskikesällä.

– Tämä pöheikkö on nykyään lempipaikkani. Paviljongin kautta on ihana kulkea takapihalle, Maija myhäilee.

Entä se toinen ongelmalliseksi pelätty paikka? Talon varjoisa pääty lukeutuu nyt myös Maijan mielipaikkoihin. Toisin kuin hän alkujaan arveli, sinne on löytynyt rutkasti suloisia kukkijoita: imiköitä, rotkolemmikkejä, kullervoja, ängelmiä ja sinikämmentä.

Läpikuljettava istumapaikka köynnösruusuineen asettuu paahteiseen paikkaan talon päätyyn. Etualalla kukkii loistosalvia ja vaaleanliila mirrinminttu.

Pergola ja runsaat istutukset ovat korvanneet kituliaan nurmikon Maijan puutarhassa. Liiloina palloina kukkivat ’Palibin’-pikkusyreenit tuovat ryhtiä perennaryhmään.

Maija arvostaa kurjenpolvien pitkää kukintaa sekä tuuheaa ja kaunista lehdistöä.

Rungollinen ja sirolatvuksinen sulkahernepensas kohoaa perennojen ylle varjoisan ryhmän valoisimmassa päädyssä. Rungollisia pikkupuita, kuten tuijia ja liilakukkaisia ’Palibin’-pikkusyreeneitä, kasvaa lähes kaikissa pihan ryhmissä. Maijalle mieluisimpia pikkupuita ovat kuitenkin rungollisina hankitut sirotuomipihlajat, joille kehittyy viehättävä latvus itsestään.

– Sirotuomipihlajalla on kaunis polveileva kasvutapa, ja oksatkin lepattavat niin sirosti tuulessa. Juuristo on aika hento eikä juurivesoja muodostu, joten taimen voi istuttaa kukkapenkkiin, Maija kehuu kasvia.

Kookkaiksi kasvavat hedelmäpuut kasvavat tontin laitamilla, sillä Maija haluaa pitää pihan valoisana. Puiden koko kuitenkin mietityttää häntä.

– Puut ovat vielä nuoria ja matalia, ja piha tuntuu joskus pannukakulta. Isot puut toisivat pihalle ryhtiä, mutta toisaalta ne saattaisivat jättää muita kasveja jalkoihinsa.

Pergolassa kiipeilee köynnösruusu ’New Dawn’, tuoksuköynnöskuusama ja loistokärhö. Penkin reunassa kukkii jalokurjenpolvi ’Philippe Vapelle’.

Tarhaidänunikko ’Royal Wedding’ kasvattaa kuppimaisen, lähemmäs 15-senttisen kukan.

Pohjoisseinustalla hennonvihreälehtisen sulkahernepensaan alustalla kasvaa muun muassa kylmänkukkia ja punakukkaista nepalinhanhikkia.

Vaaleanpunaisen puistoatsalean kukinta ajoittuu kesäkuun loppuun.

Perennaryhmien sommitteluun Maija on kehittänyt pihan tyyliin sopivan reseptin. Penkin laitapaikan saa tuuhea ja koko kesän vihreänä pysyvä laji, kuten jalo- tai nyppykurjenpolvi. Jälkimmäisen hennon liila kukinta on melko lyhyt, mutta perennan piparkakkumainen lehti ja pallomainen lehdistö ovat Maijasta erityisen viehättäviä.

Kurjenpolvia kasvaa eri puolilla puutarhaa, mikä tuo istutuksiin Maijan toivomaa jatkuvuutta ja auttaa yhtenäistämään pihan ilmettä. Kurjenpolvet ovatkin Maijan luottolajeja muiden koko kesän lehtevinä säilyvien tai pitkään kukkivien lajien, kuten kurjenmiekkojen, pionien ja salvioiden, ohella.

Jottei perennaistutusten vaikutelmasta tulisi liian yksitoikkoista, Maija maustaa niitä kärhöillä, pikkupuilla ja rungollisilla pallomaisilla tuijilla.

– Välillä sekoitan pakkaa myös perennahurahdusillani, kuten luppioilla tai koristeheinillä. Kauniita kasveja on niin valtavasti, että niitä olisi suorastaan sääli jättää kokeilematta.

Morsiusleinikki ja jalokurjenpolvi ’Philippe Vapelle’ kukkivat rinta rinnan keskikesällä.

Penkin takaosaa värittää siperiankurjenmiekka ja ’Orion’-jalokurjenpolvi, etualaa jalokurjenpolvi ’Philippe Vapelle’. Palloksi muotoiltu tuija antaa istutukselle ympärivuotista ilmettä.

Tarhakullero ’New Moon’ kuuluu katveisen pihan ihanuuksiin. Taustaa täplittää pienikukkainen morsiusleinikki.

Puutarhatyyliään Maija kuvailee kukkaisan cottage gardenin ja selkeän skandinaavisen tyylin risteymäksi. Työssäkäyvä kahden pienen lapsen äiti arvostaa eniten sitä, että piha on helppohoitoinen. Kasviryhmien rajaaminen reunanauhalla, pölleillä, kivillä tai turveharkoilla on ollut hyvä apu.

– Voin mennä rällättää nurtsikoneen kanssa reunusten päältä. Trimmeri on ollut ihan turha ostos.

Kasveista pääsykiellon pihalle ovat saaneet tattaret, alpit ja monet kellokukat sekä muut sinnikkäästi siemenistä ja rönsyistä tilaa valtaavat lajit.

– Jos kasvi leviää kuin maanvaiva, sitä joutuu vahtimaan koko ajan.

Sen sijaan nurmikon kuntoa Maija on päättänyt katsoa läpi sormien, sillä sen hoitaminen on hänestä kasviryhmiä työläämpää.

Nukkapähkämö ja neilikat viihtyvät ohutmultaisessa ja kuivassa paikassa. Taustalla kohoaa kirsikkapuu.

Kääpiökurjenmiekka ’Bright White’ kasvaa 20–30-senttiseksi.

Kukkaseppele syntyy piha- ja niittykukista. Maija tekee kukista ensin pieniä nippuja ja kiinnittää ne rautalangalla yhteen.

Maijan ja Villen talonrakennus ja pihatyöt osuivat kiireiseen elämänvaiheeseen. Talon valmistuminen ja ensimmäisen lapsen syntymä ajoittuivat samalle vuodelle 2013. Suurimmat pihan perustamistyöt pariskunta teki seuraavana vuonna. Kuopus syntyi 2015.

Kun pihaa perustettiin, kaivinkone siirsi tontilla olevia kiviä Maijan osoittamiin paikkoihin. Metsätontilta nousi aina vain uusia ja uusia lohkareita, joten niitä oli myös kuskattava pois. Kiviä kului pengerryksiin yllättävän paljon, ja pihan keskellä oleva leikkipaikka jäi Maijan harmiksi laakean kuopan pohjalle. Vahinko osoittautui kuitenkin onnekkaaksi.

– Muuta pihaa alemmassa lasten valtakunnassa leikkivälineet, kepit ja muut rojut jäävät piiloon.

Lapset ovat myös alkaneet osoittaa kiinnostusta erinäisiin pihapuuhiin.

– Viime viikolla he tankkasivat ruohonleikkurin vedellä. Aiemmin kesällä he tekivät ruusulannoitteesta ja kastelukiteistä seosta ja tankkasivat sitä polkutraktoriin löpönä.

Selvää puutarhuriainesta.

Tarhakuunlilja ’Halcyon’ muodostaa tiheän, noin 25 senttiä korkean mättään.

Perinteinen ja helppohoitoinen siperiankurjenmiekka on tuliainen lapsuudenkodin pihasta.

Saniaiset ja tuijat viihtyvät katveisessa ruukkuryhmässä.