”Helppohoitoisemmaksi ei maanpeitekasvi tule” – taimistoviljelijät esittelevät 9 vähemmän tunnettua mutta loistavaa maanpeitekasvia

Harjunpään taimiston Heidi Erikssonin kolme suosikkia

Harmaa-ajuruoho 'Red Carpet'

Mikä? Harmaa-ajuruoho kutoo pihaan upean, tiheän maton. Thymus praecox ’Red Carpet’ on tummanpinkkeine kukkineen myös loistava mesikasvi, sen ympärillä käy aina melkoinen pörinä.

Miksi? Helppohoitoisemmaksi ei maanpeitekasvi tule. Jos se joskus ottaa siipeensä talvesta, se haaroo keväällä taas nopeasti, kun hieman klipsuttelee kuolleita versoja pois. En kyllä muista, että omalla pihallani kasvavalle harmaa-ajuruoholle olisi koskaan näin käynyt.

Minne? Harmaa-ajuruoho viihtyy kuivassa, niukkaravinteisessa ja läpäisevässä maassa. Se sietää kovaakin paahdetta. Olen istuttanut sitä komeamaksaruohon alustalle, ja myös tuijien juurelle se on ihana valinta.

Isoniittyhumala

Mikä? Isoniittyhumala on yksi lemppareistani – tykkään yleensäkin maanpeitoista, sillä ne helpottavat puutarhan hoitoa.

Miksi? Mehiläisiä houkutteleva Prunella grandiflora ’Light Blue’ sopii monenlaisiin istutuksiin. Pitkään kukkiva talvenkestävä pikkuperenna on suotta jäänyt vähän tuntemattomaksi. Se täyttää alustan hyvin, muttei lähde leviämään holtittomasti.

Minne? Helppohoitoinen isoniittyhumala on nappivalinta puiden ja pensaiden alle sekä ruusujen kumppaniksi. Olen istuttanut sitä pensasruusun ja ruusuköynnöksen alle, ruusun värin mukaan voi valita joko valkoista, punaista tai sinistä isoniittyhumalaa. Se viihtyy hiekansekaisessa puutarhamullassa, muttei ihan rutikuivassa maassa.

Ketoneilikka 'Arctic Fire'

Mikä? Runsaskukkainen ketoneilikka piristää paahteisia kasvupaikkoja.

Miksi? Ihastuttava Dianthus deltoides ’Arctic Fire’ kasvattaa pienet valkoiset kukat, joissa on punainen keskusta. Tämän päiväperhosia houkuttelevan pikkuperennan hyviin puoliin kuuluu myös talvenkestävyys.

Minne? Kuiville ja niukkaravinteisille kasvupaikoille ei ole kovinkaan paljon valinnanvaraa, mutta ketoneilikka viihtyy paahteessakin läpäisevässä hiekkamullassa. Olen istuttanut sitä rungollisen havun ja syreenin aluskasviksi. Ketoneilikka on hyvä maanpeitekasvi myös kuivaan rinteeseen. Jos haluat kontrastia, istuta kaveriksi isolehtistä herttavuorenkilpeä tai vaikkapa sinipallo-ohdaketta, jonka kukinnot nousevat korkealle maanpeittokasvuston yläpuolelle.

Harjunpään taimisto sijaitsee Karijoella, III-vyöhykkeellä. Nettisivusto: perennat.fi

Särkän perennataimiston Jari Särkän kolme suosikkia

Mätäsansikka

Mikä? Mätäsansikka (Waldsteinia geoides eli Geum waldsteinia) muodostaa mukavan näköisiä mättäitä, mutta ei leviä liian villisti.

Miksi? Touko-kesäkuussa keltaisena kukkiva mätäsansikka on alkukesän piristäjiä. Kauniisti kaartuvat lehdet saavat punaisen syysvärin.

Minne? Helppohoitoinen mätäsansikka sopii istutusalueen reunuskasviksi, sen lehdet ovat hyvännäköiset vielä syksylläkin. Harvalla perennalla on niin kaunis syysväri kuin tällä normaalissa hiekkamultamaassa viihtyvällä perennalla. Rikkaruohot eivät juurikaan tule läpi, kun istutat taimet 30 sentin välein. Multaa on hyvä olla 20–30 senttiä, sillä ihan ohuessa ja rutikuivassa maassa mätäsansikka ei menesty. Sen taustalle sopii esimerkiksi verikurjenpolvi tai alppiasteri.

Patjaharso

Mikä? Nimensä mukaisesti patjamaisia kasvustoja muodostava patjaharso on uusi, melko tuntematon maanpeitekasvi.

Miksi? Pitkään kesä–heinäkuussa kukkiva Gypsophila cerastioides on kestävä maanpeittoperenna. Valkoisissa kukissa häivähtää vaaleanpunaista, ja terälehdissä on hauskat liilat viirut.

Minne? Käyttäisin patjaharsoa kuivan paikan perennaryhmän reunuskasvina tai kivikkopuutarhassa. Se voi ajan olon kasvaa hyvinkin leveäksi. Patjaharso viihtyy parhaiten tuoreessa tai kuivahkossa, läpäisevässä hiekkamultamaassa. Taimet on hyvä istuttaa 25–30 sentin välein. Kaverina säväyttävät vaikkapa sinikukkainen tarharistikki, armeniankello tai pienet kurjenmiekat.

Varpuväriherne

Mikä? Varpukasveihin kuuluvaa varpuvärihernettä on kasvatettu meillä taimistolla yli 20 vuotta.

Miksi? Genista sagittalis peittää maan tehokkaasti, se voi olla halkaisijaltaan jopa metrin. Versot ovat pitkiä, mutta korkeutta kertyy vain 20 senttiä.

Minne? Kuiva, hiekkapitoinen, normaaliravinteinen maa on varpuväriherneen suosikki – märkä savi tai turve inhokki. Myyrät ja jänikset tykkäävät hernekasveista, mutta meillä kasvia ei ole syöty. Varpuväriherne sopii kuivaan rinteeseen, puiden alle tai muurin reunalle nuokkumaan. Sen taakse käyvät havukasvit, kuten kääpiövuorimänty ja pallohopeakuusi. Kestävyyttä luvataan vain ykkösvyöhykkeelle, mutta pensas on menestynyt moitteetta vuosikymmenet täällä viitosvyöhykkeellä!

Särkän perennataimisto sijaitsee Raahessa, V-vyöhykkeellä. Nettisivusto: sarkanperennataimisto.fi

Puutarha Tahvosten Ilpo Koivun kolme suosikkia

Lamopensasangervo

Mikä? Heinäkuussa kukkiva lamopensasangervo (Spiraea decumbens) on hillittykasvuinen, peittävä pensas kuiville paikoille ja rinteisiin. Se leviää maanalaisten rönsyjen avulla.

Miksi? Pensaan lehdistö on raikkaan vaaleanvihreä. Valkokukkaisena lajina sitä on helppo yhdistellä muun värisiin kukkijoihin. Lamopensasangervon kukinnot sopivat mainiosti myös leikoiksi kukkakimppuun.

Minne? Lamopensasangervo on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Liian varjoisassa paikassa sen kukinta voi jäädä vähäiseksi eikä kasvustosta tule niin peittävää kuin aurinkoisessa paikassa. Minusta tämä matala pensasangervo sopii erityisen hyvin täytepensaaksi istutusryhmään, esimerkiksi reunuskasviksi.

Lamovuohenkuusama 'Kajo'

Mikä? Tiheäkasvuinen lamovuohenkuusama ’Kajo’ (Diervilla × splendens) on terve kotimainen FinE-pensas.

Miksi? Kookkaista lehdistä on silmäniloa koko kasvukauden: ne ovat aluksi keltaiset, sitten heleänvihreät ja myöhemmin punertavat. Rennoista, kaareutuvista versoista kasvaa rehevä maata peittävä katto.

Minne? ’Kajo’ on näyttävä valinta varjoisaan paikkaan, esimerkiksi marjakuusien seuraksi. Peittävä pensas sopii myös luiskiin ja rinteisiin, ja se kestää myös ronskin leikkauksen. Vaikka versot ovat melko hauraita ja voivat katketa lumikuormasta, pensas uusiutuu hyvin juureltaan. Istutuspaikkaa valitessa kannattaa huomioida, että ’Kajo’ tekee runsaasti juurivesoja – jos et halua sen leviävän, rajaa juuristoalue.

Musta-aronia 'Revontuli Spreader'

Kuva: Proven Winners

Mikä? Matalakasvuinen musta-aronia (Aronia melanocarpa) ’Revontuli Spreader’ viihtyy lähes missä tahansa. Kiiltävät tummanvihreät lehdet tuovat eloa puutarhaan.

Miksi? Sirot, valkoiset kukat peittävät pensaan pian lehtien puhkeamisen jälkeen, ja syksyllä se pukeutuu loistavaan punaiseen syysväriin.

Minne? ’Revontuli Spreader’ on mainio reunuskasvi istutusryhmiin. Noin 80 senttiä leveäksi kasvava lajike pysyy hyvin paikallaan ja pitää reunat säntillisinä. Peittävä pensas sopii esimerkiksi isojen pallotuijien tai korkeiden pystykasvuisten lehtipensaiden, kuten punalehtisten heisiangervojen, kaveriksi. ’Revontuli Spreader’ menestyy ainakin nelosvyöhykkeellä saakka, todennäköisesti pohjoisempanakin se tarkenee lumen suojassa.

Puutarha Tahvoset sijaitsee Raaseporissa, Ib-vyöhykkeellä. Nettisivusto: tahvoset.fi