Taitoliitto on valinnut luonnonväreillä värjäämisen vuoden 2022 käsityötekniikaksi. Luonnonvärejä saa villinä kasvavista kasveista ja sienistä.

Taitoliitto haluaa valinnalla herättää keskustelua tekstiilien vastuullisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Vaikka kaikkea teollisuuden värjäystä ei voida korvata luonnosta saatavilla väriaineilla, toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen uskoo, että värjäysprosessiin tutustuminen saa ihmiset pohtimaan omaa kulutustaan.

– Itse värjätty ja valmistettu tuote on erityinen, ja erityisestä halutaan pitää hyvää huolta. Jo tämä osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka pitkään käytämme jotakin tuotetta, Hyytiäinen toteaa tiedotteessa.

Taitoliiton opettaja Titta Eräniitty on värjännyt luonnonväreillä kymmeniä vuosia. Hänen mielestään yllätyksellisyys on homman suola.

– Kasvivärjäyksessä lopputulos on aina yllätys. Väri, joka saadaan, riippuu monesta asiasta: kasvupaikasta, siitä, mihin aikaan vuodesta kasvi on kerätty, onko kasvi saanut meri- vai järvivettä ja niin edelleen.

Eräniityn kokemuksen mukaan luonnonvärit kestävät varsin hyvin, vaikka niiden auringonkesto ei olekaan yhtä vahva kuin teollisten värien. Hänen värjäämässään villaryijyssä sävyt ovat säilyneet loistokunnossa jo 30 vuotta. Värien säilymiseen kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi peseminen.

Kysyimme Taitoliiton opettaja Titta Eräniityltä, miten kasveilla ja sienillä värjätään.

Eläinperäiset kuidut, kuten villa ja silkki värjäytyvät kaikkein parhaiten. Myös puuvillaa, pellavaa ja muita luonnonkuituja voi värjätä. Sekoitemateriaalien värjäämistä voi kokeilla, mutta niissä oleva keinokuitu ei välttämättä värjäydy, jolloin lopputulos voi vaikuttaa vaikkapa meleeratulta tasaisemman värin sijaan.

Värjättävä materiaali voi olla lankana, huopana, paitana tai vaikka karvalankamattona – melkein missä vain muodossa.

Useimmilla puiden ja pensaiden lehdillä saa aikaan jonkin sävyn. Yleisin lopputulos on vaalean beige. Jos toivoo näyttävämpiä tuloksia tai vaihtelua, esimerkiksi seuraavat luonnonmateriaalit ovat hyviä valintoja:

Pääsääntöisesti paras aika kerätä kasvit on ennen juhannusta. Silloin kasvit ovat tuoreita ja väri voimakkaimmillaan. Kasveja, joiden tanniinipitoisuus lisääntyy syksyllä, on kuitenkin parempi kerätä pitoisuuden noustua. Tanniinia on esimerkiksi pajun ja monen muun puun kuoressa. Kasvit voi myös kuivattaa ja käyttää myöhemmin.

Tuoretta kasvia tarvitaan painollisesti yhtä paljon kuin värjättävää materiaalia. Kuivattua kasvia tai muuta värjäävää materiaalia riittää yleensä puolet värjättävän materiaalin painosta.

Suurin osa luonnonmateriaaleista on turvallisia käyttää, mutta etenkin sienten kanssa kannattaa satsata värjäystilan ilmastointiin. Värjää ulkona esimerkiksi nuotiolla tai liesituulettimen alla niin, että höyry ohjautuu suoraan ulos. Myrkyllisistäkään kasveista tai sienistä ei siirry myrkkyä värjättävään materiaaliin, ainoastaan väriä.

Suurin osa kasvien väripigmenteistä on vesiliukoisia, joten värjäämiseen tarvitaan myös värin kiinnittävää apuainetta, kuten alunaa. Alunaa saa esimerkiksi lankojen ja käsityötarvikkeiden verkkokaupoista sekä luonnonväreillä värjäämiseen erikoistuneiden käsityöläisten kautta (esim. Tetri Design). Halutessaan voi käyttää lisäksi viinikiveä, joka auttaa tasaisen värin saavuttamisessa.