Lempeät löylyt paukkupakkasella! Hirsisauna on rakennettu vanhasta lammasmökistä – ”Ennen vanhaan kyläläiset saunoivat saunassa puintipäivän jälkeen”

Näkymä lumisten peltojen läpi saunalle on samanlainen kuin vuosikymmeniä sitten. Punainen saunamökki on pysynyt lähes muuttumattomana Pertin lapsuusvuosista asti. Se sijaitsee paikalla, josta voi hetkessä kävellä pellolle tai joenrantaan.

Auringon kultaamina lapsuudenkesinä Pertti ja hänen sisaruksensa olivat täällä tuttu näky. Ruohikkoon tallattua polkua pitkin juostiin varpaat paljaina joen viileään veteen ja taas takaisin saunan lämpöön. Jokainen kesäpäivä oli uintipäivä. Saunassa lämmiteltiin, kunnes hampaat eivät enää kalisseet kylmästä.

– Viiden vuoden iässä, aikana ilman etuhampaita, muistan polttaneeni itseni padan kuumassa vedessä. Onneksi kylmä vesisaavi jäähdytti malttamattoman kylpijän nopeasti, Pertti muistelee.

1940-luvulla rakennettu hirsinen saunamökki, jossa on 17 neliötä Pirttikosken kylässä, Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Täällä saunovat Ulla Saarenpää ja Pertti Oravisjärvi sekä tytär Julia, 19.

Ulla ja Julia nauttivat löylyistä keväästä myöhäiseen syksyyn. Talvella sauna lämmitetään vain aivan erityisinä päivinä. Pakkassäällä löylyt ovat niin lempeät, ettei niistä malttaisi lähteä pois lainkaan.

Öljylyhdyllä on ennen vanhaan valaistu saunapolulla kävelijöiden tietä.

Rapsakalla pakkassäällä saunan lämmittäminen kestää hieman kauemmin.

Saunan kyljessä olevalle terassille asennettiin köysikaiteet. Pertti ja Ulla eivät halunneet peittää jokinäkymää.

Saunamökki on yhä alkuperäisessä asussaan. Vain vanha, vettä pitämätön huopakatto on korvattu peltikatolla. Pertti teki saunan jatkeeksi myös oleskeluterassin, jossa voi ihailla Pyhäjoen taakse laskevaa ilta-aurinkoa. Se on perheen lempipaikkoja.

Pertti kertaa mielellään hauskoja muistoja lapsuudesta saunan lämmössä.

– Minun vanhempani rakensivat tämän saunan vanhasta lammasmökistä. Ennen vanhaan puintipäivän jälkeen talkoissa olleet kyläläiset saunoivat täällä ja seuraavana päivänä siirtyivät uuteen taloon, Pertti kertoo.

Tänään ensimmäiset pesälliset on poltettu jo aamulla. Rapsakka parinkymmenen asteen pakkanen ei haittaa talvisaunojia mutta pidentää lämmitysaikaa. Vanhan vesipadan alle tehty tuli auttaa sopivan asteluvun saavuttamisessa. Lauteille kiivetään mittarin näyttäessä 80.

Sopivaa lämpöä odotellessa Ulla, Pertti ja Julia istuvat terassilla, juovat kahvia ja herkuttelevat. Välillä Pertti heittelee koivuhalkoja kiukaan tai padan alle.

– Talvisaunassa on parasta sen raikkaus. Kylmillään olevan saunan hirsiseinät luovuttavat lämmetessään uskomattoman paljon kosteutta, mikä tekee lämmön lempeäksi, Ulla miettii.

Talvisin sauna lämmitetään vain erityisinä päivinä.

Vanha tuohireppu on vintiltä löydettyjä aarteita. Ulla puhdisti sen ja nosti pukuhuoneeseen paraatipaikalle.

Ulla on innokas sisustaja. Saunalla se näkyy kynttiläkransseina ja kauniina yksityiskohtina.

Saunalla ajatus alkaa vaellella menneeseen. Öljylyhdyt, vanhat tummuneet hirret ja käsin tehdyt saunatarvikkeet ovat kuin silloin ennen vanhaan.

Jo matka rantamökille tuo oman tunnelman. Peltojen läpi halkova tie taitetaan kävellen.

Mökin sivussa on pukuhuoneeksi valjastettu tila. Sitä koristamaan Ulla on nostellut ullakolta löytyneitä, Pertin lapsuudesta tuttuja esineitä. Hellyttävillä suksilla on varmasti sivakoitu pitkät matkat maalaismaisemassa.

Löylytilaan johtava ovi on niin matala, että jokaisen on kumarrettava ennen sisään astumista. Hämärään valoa antavat perinteiset öljylyhdyt ja kiukaan luukusta näkyvä tuli.

– Tänne tullessa on jokaisen nöyrryttävä. On kumarrettava ensin, ja vasta sitten on lupa tulla lauteille, Ulla vinkkaa kadotessaan kostean höyryn sekaan.

Ulla ja Julia saattavat viipyä lauteilla tunninkin. Tummat hirsipinnat saavat ajan katoamaan. Pienestä ikkunasta sisälle kajastava valo on lähes mystinen. Kiire on täällä unohtuva sana.

Pesuveden sopivaksi sekoittaminenkin rauhoittaa. Jokainen kiukaalle heitetty kauhallinen tekee vesihöyrypilveä isommaksi ja isommaksi. Pian ikkunan näkymä on vesihelmien peitossa. Lempeissä löylyissä venyttelevä äiti ja tytär eivät malttaisi lähteä takaisin pakkasen huurtamaan mökkimaisemaan.

He päättävät heittää vielä yhdet löylyt ja tehdä kasvonaamiot.