Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu!
Piha ja puutarha
Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu!
Kun lehtokotilot ilmestyvät pihalle, on aika toimia. Lehtokotiloiden torjuntaan perehtynyt Päivi Korpivaara kertoo keinot, joilla tämän nilviäisen hävittäminen onnistuu.

Rajaa piha-alue

Estä lehtokotiloiden pääsy pihaan. Jos uusia lehtokotiloita vyöryy naapureista tai puistoalueilta, oman piha-alueen torjunnasta ei ole hyötyä. Hyödynnä tässä jutussa esiteltäviä karkotteita, männynkuori-, hiekka- ja sorakatteita sekä kukkaistutuksia, joista kotilot eivät pidä.

Perusta sammakkolampi

Sammakot sekä koppakuoriaiset ja muut petohyönteiset ovat lehtokotilon tehokkaimpia vihollisia. Myyrä, hiiri ja päästäinen syövät kotiloita ja niiden munia, jos muuta ruokaa on tarjolla vähän. Siili, supikoira ja koira sen sijaan voivat saada kotiloista keuhkomadon.

Houkuttele lintuja

Rastaat ja kottaraiset ovat myös kotiloiden hyviä luontaisia vihollisia. Runsaita esiintymiä ne eivät pysty pitämään loitolla, mutta niitä kannattaa kuitenkin houkutella pihalle talviruokinnan ja lintualtaan avulla. Varislinnut syövät lähinnä liiskaantuneita lehtokotiloita.

Rastas on taitava kotiloiden sieppaaja. Massaesiintymiä se ei kuitenkaan kykene torjumaan.

Karkota koivutuotteilla

Väitöstutkimus todistaa koivutervan ja koivutisleen karkottavan kotiloita ja etanoita tehokkaasti. Kotimainen EcoKoivu Koivuterva -hajustemaali on valmis koivutervan ja vaseliinin seos. Muutaman kerran kesässä siveltynä se pitää tehokkaasti kotilot poissa kasvimaalta. Koivutisle tappaa rikkaruohot, mutta myös kotilot ja kirvat. Se ei kuitenkaan ole vaaraksi kotilon luontaisille vihollisille koppakuoriaisille. Ruiskuta tislettä lehtokotilon lempipaikkaan, puutarhakompostin alustalle, ympärille ja sisälle. Aine pitää kotilot ja jyrsijät poissa ja nopeuttaa maatumista. Lämpimässä kompostorissa kotilot eivät viihdy!

Kitke ja vahdi

Lehtokotilot herkuttelevat mielellään voikukilla ja viihtyvät kasvin tyviruusukkeiden suojassa. Voikukat saat parhaiten pois talikolla, kun maa on kosteaa. Myös esimerkiksi piparjuuren ja akileijan tyviruusukkeet tarjoavat lehtokotiloille sopivan varjoisan piilon. Kaikkien tyviruusukkeellisten kasvien alustat kannattaakin tarkistaa säännöllisesti!

Istuta inhokkikasveja

Näistä kesäkukista kotilot eivät pidä: ahkeraliisa, koristekrassi, pelargonit, rautayrtti, ruiskaunokki ja verenpisara. Nämä perennat jäävät syömättä: akileija, kultapiisku, kurjenpolvi, sammalleimu, lemmikki, pioni, saniaiset, sormustinkukka, särkynytsydän, tarha-alpi ja ukontulikukka.

Laventeli ei kuulu lehtokotiloiden suosikkeihin.

Kasvata suojavyöhyke

Ajuruohot, kissanminttu, laventeli, siankärsämö, marunat ja muut voimakkaan makuiset kasvit eivät maistu kotiloille. Kasvata näistä suojaava kasvusto esimerkiksi kasvimaan ympärille.

Kerää lehtokotilot ajoissa ja usein

Aloita kotiloiden kerääminen huhti–toukokuussa illalla, kostealla säällä. Tällöin kotilot etsivät parittelukumppaneita ja ruokaa. Käytä kannellista ämpäriä tai kahvallista huuhteluainepulloa, jossa on korkki. Jokainen kerätty kotilo keväällä estää sata uutta kotiloa myöhemmin. Jopa tyhjät kuoret kannattaa kerätä pois, jotta elävät kotilot eivät saa jyrsittyä niistä kalkkia.

Tapa armollisesti

Suuret kotilomäärät kannattaa hoitaa kuumalla vedellä. Haalea vesi ei auta. Voit myös käyttää suola-, saippua- tai etikkavettä tai etikkaa sellaisenaan.

Kata aluset

Pensaiden ja puiden aluset houkuttelevat lehtokotiloita. Kata kasvien ja pensasaitojen aluset soralla, hiekalla, kävyillä tai puhtaalla männynkuorikatteella, joka on hapanta kotilolle. Käytä katteena myös tomaatinlehtiä, siankärsämöä tai pietaryrttiä.

Tamppaa lunta

Kotilo on suojassa maakuopassa, noin viiden sentin syvyydessä mullassa tai karikkeessa. Se ei kestä pakkasöitä, jos maa on paljas. Jos pakkasta on 18 astetta, munat kuolevat ja kanta romahtaa. Tamppaa tai luo lunta talvehtimiskohdasta, joka voi olla sama vuodesta toiseen.

Este kuparista

Kupari on toimiva nilviäiseste, kunhan se ei ole päällystetty lakalla. Kaupoissa myydään Etanateippi-nimistä leveää kupariteippiä, jonka voi kiinnittää esteeksi kukkaruukkujen ja -laatikoiden ympärille. Pidä teippi puhtaana!

Hanki ankkoja ja hanhia

Ne ovat kanoja parempia kotilontorjujia ja sopivat erityisesti maaseudulle – varsinkin jos lähettyvillä on lampi. Ankat myös hävittävät voikukkia.

Käytä rautafosfaattia

Luomutuotannossa hyväksyttyjen rautafosfaattivalmisteiden luvataan hävittävän aikuiset kotilot estämällä niiden kalsiumin aineenvaihdunnan. Sirottele fosfaattipellettejä kotiloiden lempipaikkaan. Aloita heti, kun ne heräävät talvihorroksestaan. Pelletit säilyvät ehjinä viikon tai pari, ja ne toimivat myös sateen jälkeen. Levitä rautafosfaattia myös ulkoportaiden ja terassin alle, sillä ne tarjoavat lokoisat olot kotiloille.

Kokoa karvaesteet

Kerää kissa- ja koiralemmikeistäsi runsaita karvapalloja. Eläinten karvat kasvien ympärillä estävät kotilon kulkua.

Vähennä lymypaikkoja

Kotilot viihtyvät kosteissa paikoissa, joissa on runsas kasvusto. Tyypillisiä lymypaikkoja ovat ojan reunat, joutomaat ja pitkä heinikko. Kaikki toimet, joilla vähennetään lymypaikkoja ja kuivatetaan ympäristöä, estävät kotiloita lisääntymästä.

Hävitä kuolleet kotilot

  • hautaa suuret määrät 10–20 sentin syvyyteen
  • polta
  • lisää lämpökompostoriin tai vie jäteyhtiön bio-jäteastiaan
  • vie muovipussissa sekajätteeseen

Unohda nämä konstit

  • olut-, viini-, kolajuoma- ja kahviansa
  • kaupalliset etana-ansat
  • hyönteistorjunta-aineet ja biologinen sukkulamatotorjunta
  • suolan ripottelu, koska kasvit kärsivät siitä

Pysy ajan tasalla

Lehtokotilon hävittäminen on helpompaa, kun tunnet nilviäisen ja siihen tehoavat torjuntakeinot. Hyödyllistä luettavaa:

  • Päivi Korpivaara, Piha puhtaaksi lehtokotiloista (Docendo 2016)
  • Koivunen, Malinen ym., Suomen kotilot ja etanat: opas maanilviäisten maailmaan (Bookwell 2014)
Varokaa salaatit ja mansikat! Lehtokotilo ei ole nirso: sen ruoaksi kelpaa puutarhan antimista melkein mikä tahansa.

Lehtokotilo pähkinänkuoressa

  • Ulkonäkö vaihtelee. Yleensä aikuisella lehtokotilolla on tummanruskea, vaalean laikukas kuori, jossa voi olla tumma juova. Kotilon voi myös tunnistaa sen jättämästä limavanasta.
  • Lehtokotilon hajuaisti on herkkä. Silmät sijaitsevat pitkissä tuntosarvissa. Ravinto: Lehtokotilo raapii lehtien pintaa ja syö niihin reikiä. Syö myös kuolleita eläimiä, jopa omaa lajiaan sekä ulostetta.
  • Sekä naaras- että koirassukupuolielimet sijaitsevat samassa yksilössä, mutta kotilo parittelee yleensä lajitoverin kanssa. Molemmat yksilöt voivat munia. Lehtokotilo voi myös varastoida munat sisäänsä ja munia, kun sää on suotuisa.
  • Sukukypsän lehtokotilon kuoren reunan suu on valkoinen. Kotilo munii 20–80 munaa kahden viikon välein, ja munat kuoriutuvat 1–3 viikossa. Tavallista suurempia kotiloesiintymiä on noin 2–3 vuoden välein.
  • Kotilo viihtyy kosteassa ympäristössä, pehmeälehtisissä kasvustoissa ja kuohkeassa maassa, missä se saa suojaa ja ravintoa. Se syö kasvijätteitä ja auttaa niiden hajottamisessa, jolloin syntyy multaa. Nokkonen ja voikukka maistuvat, karvaiset ja kovalehtiset kasvit sen sijaan eivät.
  • Kotilot eivät kestä kuivuutta, sillä liikkuminen kuivalla maalla on hankalaa. Pitkä, lämmin hellejakso tuhoaa munat.
  • Kotilot leviävät mullan, kasvien, kasvijätteiden, kulkuneuvojen ja vaihtolavojen mukana sekä vesireittejä pitkin.
  • Lehtokotiloita esiintyy pääasiassa Etelä-Suomessa. Määrä on runsastunut viime vuosina.

Asiantuntija: Päivi Korpivaara.

12 kommenttia

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder