Estä lehtokotiloiden pääsy pihaan. Jos uusia lehtokotiloita vyöryy naapureista tai puistoalueilta, oman piha-alueen torjunnasta ei ole hyötyä. Hyödynnä tässä jutussa esiteltäviä karkotteita, männynkuori-, hiekka- ja sorakatteita sekä kukkaistutuksia, joista kotilot eivät pidä.

Sammakot sekä koppakuoriaiset ja muut petohyönteiset ovat lehtokotilon tehokkaimpia vihollisia. Myyrä, hiiri ja päästäinen syövät kotiloita ja niiden munia, jos muuta ruokaa on tarjolla vähän. Siili, supikoira ja koira sen sijaan voivat saada kotiloista keuhkomadon.

Rastaat ja kottaraiset ovat myös kotiloiden hyviä luontaisia vihollisia. Runsaita esiintymiä ne eivät pysty pitämään loitolla, mutta niitä kannattaa kuitenkin houkutella pihalle talviruokinnan ja lintualtaan avulla. Varislinnut syövät lähinnä liiskaantuneita lehtokotiloita.

Väitöstutkimus todistaa koivutervan ja koivutisleen karkottavan kotiloita ja etanoita tehokkaasti. Kotimainen EcoKoivu Koivuterva -hajustemaali on valmis koivutervan ja vaseliinin seos. Muutaman kerran kesässä siveltynä se pitää tehokkaasti kotilot poissa kasvimaalta. Koivutisle tappaa rikkaruohot, mutta myös kotilot ja kirvat. Se ei kuitenkaan ole vaaraksi kotilon luontaisille vihollisille koppakuoriaisille. Ruiskuta tislettä lehtokotilon lempipaikkaan, puutarhakompostin alustalle, ympärille ja sisälle. Aine pitää kotilot ja jyrsijät poissa ja nopeuttaa maatumista. Lämpimässä kompostorissa kotilot eivät viihdy!

Lehtokotilot herkuttelevat mielellään voikukilla ja viihtyvät kasvin tyviruusukkeiden suojassa. Voikukat saat parhaiten pois talikolla, kun maa on kosteaa. Myös esimerkiksi piparjuuren ja akileijan tyviruusukkeet tarjoavat lehtokotiloille sopivan varjoisan piilon. Kaikkien tyviruusukkeellisten kasvien alustat kannattaakin tarkistaa säännöllisesti!

Näistä kesäkukista kotilot eivät pidä: ahkeraliisa, koristekrassi, pelargonit, rautayrtti, ruiskaunokki ja verenpisara. Nämä perennat jäävät syömättä: akileija, kultapiisku, kurjenpolvi, sammalleimu, lemmikki, pioni, saniaiset, sormustinkukka, särkynytsydän, tarha-alpi ja ukontulikukka.

Ajuruohot, kissanminttu, laventeli, siankärsämö, marunat ja muut voimakkaan makuiset kasvit eivät maistu kotiloille. Kasvata näistä suojaava kasvusto esimerkiksi kasvimaan ympärille.

Aloita kotiloiden kerääminen huhti–toukokuussa illalla, kostealla säällä. Tällöin kotilot etsivät parittelukumppaneita ja ruokaa. Käytä kannellista ämpäriä tai kahvallista huuhteluainepulloa, jossa on korkki. Jokainen kerätty kotilo keväällä estää sata uutta kotiloa myöhemmin. Jopa tyhjät kuoret kannattaa kerätä pois, jotta elävät kotilot eivät saa jyrsittyä niistä kalkkia.

Suuret kotilomäärät kannattaa hoitaa kuumalla vedellä. Haalea vesi ei auta. Voit myös käyttää suola-, saippua- tai etikkavettä tai etikkaa sellaisenaan.

Pensaiden ja puiden aluset houkuttelevat lehtokotiloita. Kata kasvien ja pensasaitojen aluset soralla, hiekalla, kävyillä tai puhtaalla männynkuorikatteella, joka on hapanta kotilolle. Käytä katteena myös tomaatinlehtiä, siankärsämöä tai pietaryrttiä.

Kotilo on suojassa maakuopassa, noin viiden sentin syvyydessä mullassa tai karikkeessa. Se ei kestä pakkasöitä, jos maa on paljas. Jos pakkasta on 18 astetta, munat kuolevat ja kanta romahtaa. Tamppaa tai luo lunta talvehtimiskohdasta, joka voi olla sama vuodesta toiseen.

Kupari on toimiva nilviäiseste, kunhan se ei ole päällystetty lakalla. Kaupoissa myydään Etanateippi-nimistä leveää kupariteippiä, jonka voi kiinnittää esteeksi kukkaruukkujen ja -laatikoiden ympärille. Pidä teippi puhtaana!

Ne ovat kanoja parempia kotilontorjujia ja sopivat erityisesti maaseudulle – varsinkin jos lähettyvillä on lampi. Ankat myös hävittävät voikukkia.

Luomutuotannossa hyväksyttyjen rautafosfaattivalmisteiden luvataan hävittävän aikuiset kotilot estämällä niiden kalsiumin aineenvaihdunnan. Sirottele fosfaattipellettejä kotiloiden lempipaikkaan. Aloita heti, kun ne heräävät talvihorroksestaan. Pelletit säilyvät ehjinä viikon tai pari, ja ne toimivat myös sateen jälkeen. Levitä rautafosfaattia myös ulkoportaiden ja terassin alle, sillä ne tarjoavat lokoisat olot kotiloille.

Kerää kissa- ja koiralemmikeistäsi runsaita karvapalloja. Eläinten karvat kasvien ympärillä estävät kotilon kulkua.

Kotilot viihtyvät kosteissa paikoissa, joissa on runsas kasvusto. Tyypillisiä lymypaikkoja ovat ojan reunat, joutomaat ja pitkä heinikko. Kaikki toimet, joilla vähennetään lymypaikkoja ja kuivatetaan ympäristöä, estävät kotiloita lisääntymästä.

Lehtokotilon hävittäminen on helpompaa, kun tunnet nilviäisen ja siihen tehoavat torjuntakeinot. Hyödyllistä luettavaa:

Asiantuntija: Päivi Korpivaara.