Viherpiha

Leena hurahti amarylliksiin – "On aina ihmeellistä, kun elottoman näköisestä sipulista pilkistää nuppu"

Leena hurahti amarylliksiin – "On aina ihmeellistä, kun elottoman näköisestä sipulista pilkistää nuppu"

Leena Härkönen kasvattaa kaikkia neljääkymmentä eri ritarinkukkaansa samassa kasvurytmissä. Runsain kukinta ajoittuu kevättalveen, mutta muutama lajike ehättää avata kukkansa sopivasti jouluksi.
Teksti Outi Tynys
Kuvat Teija Tuisku
Mainos

Amaryllisten eli ritarinkukkien vyöry Leena Härkösen kotiin alkoi vaivihkaa, kun komea sipulikukka hehkui kodissa joulunaikaan. Vähitellen kukkivana ostettuja kasveja kerääntyi ikkunalle toinen toisensa perään.

– Alkuvaiheessa harmittelin, että rätvällään olevia lehtiä pitää katsella lähes ympäri vuoden, Leena kertoo.

Kasvien lehdistö jäi entistä matalammaksi ja napakammaksi, kun Leena vaihtoi istutus- ja kevätlannoitteen kaliumvoittoiseksi. Viuhkamaiset kasvit saavatkin nyt kernaasti vehreyttää elimäkeläisen kodin ikkunoita lähes ympäri vuoden.

Leena Härkönen on mieltynyt erityisesti pienikukkaisiin ritarinkukkiin. 'Bogota'

Kukoistava lehdistö tietää hyvää: se kerää sipuliin voimaa suurta ponnistusta, kukintaa, varten.

Varsinainen kukkatykki on jouluksi ostettu kasvi, joka puskee nupun toisensa perään.

– Kukinta imee sipulin tyhjiin. Kasvia voi joutua hoitamaan useita vuosia, jotta se toipuu rasituksesta ja jaksaa kukkia uudelleen.

Kotihoidossa saman lajikkeen kukinnosta kehittyy yhtä kookas, mutta kukkavarsien määrä jää yleensä yhteen.

Kasvit Leena hankkii mieluiten muilta harrastajilta ja luotettavasta, lähellä olevasta puutarhamyymälästä. Pitkä varastointi tai väärät olosuhteet heikentävät kasvin elinvoimaa. Lämpimässä ja kuivassa riutunut sipuli saattaa jäädä lyhytikäiseksi taitavankin harrastajan hyppysissä.

Erityisen mieltynyt Leena on pienikukkaisiin ritarinkukkiin, joiden sipuli kasvattaa siron, 2–4-kelloisen kukinnon. Sirot lajikkeet ovat muhkeakukkaisia helppohoitoisempia, ja ne voivat kukkia jopa monta kertaa vuodessa. Leenan sydäntä lähellä ovat myös omat risteytykset, joiden ensimmäistä kukintaa hän odottaa jo malttamattomana.

Pienikukkaisten ritarinkukkien katraaseen kuuluu myös luonnonlajeja. Osa niistä on kotoisin lämpimiltä ja kosteilta alueilta Brasiliasta, osa kasvaa vuoristossa. Eri lajien toiveiden toteuttaminen vaatii yleensä asiaan vihkiytymistä.

'Jungle Star' Tuntematon lajike 'Pyjama Party' 'Chico'

Olipa sortti mikä hyvänsä, Leena välttää hyysäystä ja pyrkii pitämään kaikki kasvit samassa rytmissä. Silloin kasvit hyödyntävät kevään ja kesän valoisuuden, huilivat syksyisin pari kuukautta ja työntävät nuput esiin kevättalvella. Vuosittain osa sipuleista jättää kukinnan väliin.

Kasvuvaihe vaikuttaa valtavasti vedentarpeeseen. Reippain kastelu ajoittuu kevääseen kukinnan jälkeiseen aikaan, jolloin sipuli kasvattaa mehukkaita juuria ja meheviä lehtiä. Leena on huomannut, että kukkavarren venymisen pelossa nuppuisia ja kukkivia ritarinkukkia piinataan usein kuivuudella. Riittävä vedensaanti on kuitenkin tärkeää, jotta nuput avautuvat muhkeiksi kelloiksi ja kestävät pitkään lakastumatta.

Sen sijaan istuttamisen ja lepotilan jälkeen kastelussa tarvitaan malttia. Sipuli on kerännyt kaiken voiman, mitä se tarvitsee.

– Sipulin pitää antaa heräillä itsekseen. On aina yhtä ihmeellistä, kun elottoman näköisestä sipulista pilkistää nuppu.

Lepokausi kukittaa

  • Lepokauden olisi hyvä olla noin kahdeksan viikkoa.
  • Vähennä kastelua loppukesällä, jotta sipulit alkavat siirtyä lepotilaan elo–syyskuussa. Lehtien kuihtuminen on merkki lepotilaan vaipumisesta.
  • Säilytä kuivat sipulit viileässä paikassa. Itse pidän sipulit noin +10-asteisella verannalla.
  • Nosta sipulit marraskuun loppupuolella lämpimään ja kastele ensimmäisen kerran vasta viikon kuluttua. Sen jälkeen sipuli herää. Ihanteellista on, että nuppu tulee näkyviin ennen lehdistöä.

Kylvä itse

  • Kukan pölyttäminen siveltimellä edistää siementen kehittymistä. Voit myös risteyttää ritarinkukan, jos otat siitepölyä toisesta lajikkeesta.
  • Siemenet ovat kypsiä, kun kota raottuu. Jos siemen muistuttaa silkkimäisen ohutta paperia, sen sisältä puuttuu alkio. Itävän siemenen tunnistat pikku kohoumasta, joka tuntuu sormella.
  • Sirottele pulleimmat siemenet vesiastiaan. Vaihda vesi muutaman päivän välein.
  • Tuoreet siemenet voivat itää jo viikossa. Kun sirkkajuuret näkyvät, nostele siemenet varovasti mullan pinnalle ja peittele kevyesti. Ilmavasta kookoskuidusta on harrastajilla hyviä kokemuksia.
  • Sipuli on aluksi nuppineulanpään kokoinen. Kukintaan kuluu 5–7 vuotta.

Voimaa kasvuun

Lajike 'Belicia' edessä, takana 'Giraffe'.

Ritarinkukka nautti kasvurauhasta. Leena on huomannut, että mullanvaihto 2–3 vuoden välein riittää, jos pintamullan uusii vuosittain. Samalla kannattaa sekoittaa pintakerrokseen pitkävaikutteista lannoitetta, jossa on runsaasti kaliumia. Lannoita runsaasti koko kasvukauden, jotta sipuli saa kerättyä voimaa sipuliin.

Vaihda toukokuussa lannoite typpivoittoiseksi. Sekoita kasteluveteen kananlantaa tai huonekasviravinnetta. Heinäkuussa on aika vähentää lannoitusta ja antaa kasveille syyslannoitetta, jossa on runsaasti kaliumia ja fosforia.

Kuvat Leena Härkönen ja Teija Tuisku.

Lue lisää:

Amarylliksen kasvatus sipulista

6 ideaa amaryllisasetelmaan

Yllätys oven takana: koko talo täynnä pelargoneja

Julkaistu: 7.11.2017
Katso myös nämä