”Joku saattaa ihmetellä, että lapsiperheessä on aina näin siistiä” – Lauritzonin perhe remontoi uudesta kodistaan rauhan pesän
”Ajatus kulkee selkeämmin ja tunnelma pysyy rauhallisena, kun tavarat ovat paikoillaan.” Corinnen ja Johanneksen unelmakodista näkyy, että heille tärkeitä ovat kuosit ja kankaat, perinteet ja siisteys. Kaikki epäkäytännöllinen sai lähteä, kun he remontoivat perhearkeensa sopivan asunnon, jonne sukulaiset ja ystävät Belgiasta voivat aina tulla.
asukkaat Lauritzonin luova johtaja Corinne Lauritzon ja liiketoiminnan kehittäjä Johannes De Beukelaer Lauritzon sekä lapset Mio, 8, ja Liv, 6.
koti Asunto 1926 rakennetussa kerrostalossa Helsingin Töölössä. Neliöitä on 160.
Lapset ovat kotona puuhissaan ja perheen isä Johannes tekee etätöitä. Tunnelma töölöläiskodissa on kansainvälinen, sillä Lauritzonin perheessä puhutaan sulavasti sekaisin ruotsia, englantia ja flaamia. Johannes muutti Belgiasta Suomeen vuonna 2010 ja työskentelee nyt kangastalo Lauritzonilla, jonka luova johtaja on puolestaan perheen äiti Corinne. Corinne toimii isänsä Roland ”Rolle” Lauritzonin rinnalla kangassuunnittelun parissa.
Yli satavuotiaan perheyrityksen tarina alkoi Ruotsissa, kun Corinnen isoisän isä perusti verhoomon ja huonekaluverstaan. Sittemmin liike muutti 1900-luvun alussa Helsinkiin, ja toiminta on jatkunut yli neljän sukupolven.
– Lauritzon on minulle yhtä kuin perhe, ja toimistomme on meille osa kotia. Olen kasvanut kankaiden keskellä. Onnekseni löysin puolison, joka jakaa intohimon yritystämme kohtaan, Corinne sanoo.
Yksi perheen lempiasioista kodissa on tilojen jatkuvuus. Askartelu- ja etätyöhuoneesta on avara näkymä olohuoneen läpi kirjastoon asti.
Corinne perheineen löysi unelmiensa asunnon Helsingin Töölössä muutama vuosi sitten.
– Asuessamme hetken Espoossa perhe ja ystävät olivat liian kaukana. Halusin palata takaisin kaupungin keskustaan. Kun odotin tytärtämme, minulle tuli vahva tunne, että on päästävä uuteen kotiin lapsuudestani tutulle alueelle.
Mittavan remontin jälkeen asunnosta kuoriutui valoisa ja harkiten sisustettu kokonaisuus, jossa koko perhe viihtyy.
Corinne, mistä tiesit, että juuri tämä koti olisi teille sopiva?
Tämä asunto oli ainoa, jota kävimme katsomassa. Talo oli tuttu ulkoapäin: se sijaitsee lähellä isovanhempieni entistä kotitaloa, joka oli lapsena minulle tärkeä paikka. Sydämeni on Töölössä, vaikka olen kasvanut Helsingin Marjaniemessä. Näytössä vielä rappukäytävässä Johannes oli epäröivä, mutta sisälle astuttuamme viehätyimme heti molemmat asunnon avaruudesta ja tilan tunnusta. Näkymä kolmen huoneen läpi ja kulku huoneisiin kahdesta suunnasta sinetöivät ostopäätöksemme. Myös sisäpihan vehreys, joka näkyy keittiön suurista ikkunoista, teki vaikutuksen. Asunto sijaitsee korkealla ja on rauhallinen pesä meidän perheellemme.
Mitä toiveita teillä oli remonttiin?
Ehdimme asua kodissa pari vuotta, ennen kuin suunniteltu putkiremontti alkoi, joten ideat ja toiveet ehtivät kypsyä mielessä. Asuttuamme asunnossa ymmärsimme paremmin, mikä toimii ja mikä ei. Halusimme molemmat osallistua suunnitteluun ja sisustuspäätöksiin. Ideanamme oli suunnitella asunto, jossa voimme viettää aikaa yhdessä ystävien ja perheen kanssa. Sosiaalinen puoli on meille kodissa tärkeää, samoin se, että Belgian-perheellä ja -ystävillä on aina paikka, johon tulla. Toiveena olivat luonnonläheiset materiaalit ja sävyt. Halusimme kunnioittaa niillä talon rakennusaikakautta. Poistimme kaiken epäkäytännöllisen, kuten alkuperäiset liian ahtaat kaapistot.
”Meillä on sunnuntaisin brunssiperinne: haemme tuoreita croissanteja lähileipomosta ja nautimme kiireettömyydestä ja yhdessäolosta.”
Kuka suunnitteli remontin?
Meillä oli vahva visio lopputuloksesta, ja suunnittelimme lähes kaiken itse. Konsultoimme ammattilaisia joissain asioissa, kuten märkätilojen suunnittelussa. Teimme suunnitelman harkiten ja rauhassa, ja meille oli esimerkiksi tärkeää löytää lapsiperheelle turvalliset, ekologiset maalit.
Miten remontti sujui, tuliko yllätyksiä?
Remontin aikana asuimme muualla ja tyhjensimme asunnon täysin lukuun ottamatta raskaita kaappeja, joita piti siirtää huoneesta toiseen remontin edetessä. Ensimmäisessä keittiösuunnitelmassa oli mukana vanha hormi, mutta olikin iloinen yllätys, että hormia ei tarvinnutkaan säilyttää. Keittiösuunnitelma tehtiin uusiksi, ja saimme lopulta toivomamme avaran keittiön ja yläkaapittoman seinän.
Saivatko lapset osallistua remontissa ideointiin?
Lapset saivat vaikuttaa esimerkiksi tapettivalintoihin. He rakastavat kissaeläimiä, joten pikkuvessan hauska leopardiaiheinen tapetti on heidän valitsemansa. On luontevaa, että heilläkin on jo omat sisustusmieltymyksensä, koska he ovat kasvaneet visuaalisesti rikkaassa ympäristössä. Koko perheen toiveissa oli yhteinen askarteluhuone, joten teimme yhdessä päätöksen, että emme toteuta kahta erillistä lastenhuonetta. Tämä ratkaisu sopi myös lapsille.
Mitä kotinne kertoo teistä?
Luonnonmukaisuus ja ekologiset arvot ovat meille tärkeitä. Haluamme, että tuotteet kestävät aikaa ja jäävät elämään sukupolvelta toiselle. Saamme itse nauttia sukumme vanhoista esineistä ja haluamme tarjota samaa myös meidän lapsillemme. Kankaat ja kuosit ovat meille tärkeitä. Arvostamme sitä, miltä materiaali tuntuu. Vaalimme myös perinteitä ja suvun historiaa ja pidämme kauniita perittyjä esineitä esillä. Joku saattaa ihmetellä, onko meillä aina näin siistiä, vaikka olemme lapsiperhe. Vastaus on kyllä. Nautimme molemmat siitä, että tavarat ovat omilla paikoillaan: ajatus kulkee selkeämmin ja tunnelma pysyy rauhallisena. Mieluummin siivoan vähän joka päivä kuin käytän koko lauantain siivoamiseen. Näin lapsetkin oppivat pitämään tavaroista huolta ja paikat järjestyksessä.
”Kylpyhuoneiden ilmeestä meillä oli vahva visio: toivoimme zen-henkistä, vaaleaa ja beigeä hiekkarantatunnelmaa.”
