Kahdeksanvuotias Antto ottaa nenästä kiinni, pinkaisee vauhtiin ja hyppää pommilla uima-altaaseen. Pikkuveljen loikka saa vedessä polskivat vanhemmat sisarukset Lioven ja Leonan pyyhkimään roiskeita kasvoiltaan.

– Hyvä hyppy Antto, Leona kannustaa.

Vielä hetkeä aiemmin uima-altaan tilalla oli sileä puuterassi ja sen vieressä japanilaista kivipuutarhaa muistuttava syvennys.

Lasten äänet kuuluvat sisälle valoisaan olohuoneeseen auki olevasta terassin ovesta. Vanhemmat Sini ja Eeri Sivonen istuvat kahvilla pöydän ääressä ja seuraavat altaalla leikkivien lasten touhuja.

– Lapset voisivat olla uimassa koko ajan, kun allas on auki, Sini nauraa.

Tänään on saunapäivä ja pian altaassa pulikoi koko kuusihenkinen perhe.

Elettiin tammikuuta vuonna 2017, kun Eeri tutki netissä myytäviä tontteja. Etsinnässä oli sopiva pala Espoota, mutta silmiin osuikin mielenkiintoinen kohde Järvenpäässä. Tarjolla oli reilun 17 000 neliön kokoinen tontti.

– Tontille oli haettu poikkeamispäätös rakentamiselle. Mäntykangastontti oli mieleinen ja saimme hierottua kaupat, Eeri kertoo.

Kaupanteon jälkeen perheellä oli kolme kuukautta aikaa esittää talon piirustukset Järvenpään rakennusvalvontaan.

– Piirsin taloa seuraavat kuukaudet yötä päivää. Erilaisia luonnoksia syntyi parikymmentä, Eeri kertoo.

Paperille piirtyi kuvia selkeälinjaisesta ja avarasta talosta. Uuteen taloon poimittiin mukaan edellisessä kodissa hyväksi havaitut ratkaisut.

– Halusimme reilun kokoisen olohuoneen ja avokeittiön keskelle taloa. Makuuhuoneista tehtiin pienet, sillä niissä käydään vain nukkumassa, Eeri sanoo.

– Eeri osaa nähdä tilat mielessään kolmiulotteisina. Minua varten hän teki 3D-malleja, joiden avulla sain käsityksen suunnitelmasta, Sini jatkaa.

Lopullinen suunnitelma syntyi arkkitehti Antti Heikkilän kanssa, joka maustoi pariskunnan tekemän suunnitelman. Talo nousi tontille pitkästä tavarasta vielä saman vuoden aikana.

– Ostimme osan työvaiheista. Suurimman osan sisätöistä teimme hartiapankkina, Eeri muistelee.

Tiiviin rakennusvuoden jälkeen hengiteltiin hetki. Sitten suurelle pihamaalle alettiin tehdä erilaisia virikkeitä: rantalentopallokenttä, maahan upotettu trampoliini, 20 hengen grillipaikka, puumaja ja tontin takaosassa kiertävä motocrossrata. Nelilapsisen perheen kesän keskipisteestä ei kuitenkaan ole epäselvyyttä. Vuonna 2020 valmistuneet uima-allas ja pihasauna ovat osoittautuneet hyviksi investoinneiksi.

– Meillä jäi talosta rakennusoikeutta käyttämättä. Vaikka meillä oli jo sähkösauna, halusimme erillisen puulämmitteisen pihasaunan, Sini sanoo.

Eeri piirsi talon päätyyn pienen siiven, johon sijoitettiin 13-neliöinen sauna ja sen pariksi 20-neliöinen vilpola.

Vilpola ei ole lämmitettyä tilaa. Sen kautta kuljetaan sisälle taloon ja ulos uima-altaalle. Saunan lauteilta on hieno näkymä seinän kokoisesta ikkunasta uima- altaalle. Hieno yksityiskohta on saunan sivuseineinien kalanruotopanelointi, joka jatkuu kuviokohdistettuna myös ulkoverhoilussa.

– Halusimme panostaa laatuun ja viimeisteltyihin yksityiskohtiin, Eeri toteaa.

Saunasiipi muutti talon ja pihan luonnetta.

– Saimme saunasiivellä näkösuojan tontin päädyssä olevalta tieltä, Sini kertoo.

Eeri mietti saunan pariksi aluksi pari metriä halkaisijaltaan olevaa ulkoporeallasta. Pian mielessä alkoi kuitenkin siintää väljemmät vedet ja oikea uima-allas. Eeri hahmotteli talon ja saunan kulmaukseen 3,5 metriä leveän ja 8 metriä pitkän altaan sekä sen ympärille 200-neliöisen terassin.

Sauna-, uima-allas- ja terassiprojekti aloitettiin toden teolla maaliskuussa 2020. Uima-altaan perustaminen oli hiekkamaalle helppoa. Altaan pohjalle asennettiin kymmenen senttimetriä paksu eriste, jonka päälle valettiin altaan pohja betonista.

– Altaan runkona on valuharkot, jotka on betonoitu ja raudoitettu. Kivipinnan päälle asennettiin solumuovikerros, jonka tehtävä on suojata millimetrin paksuista allasmuovia rikkoutumiselta, Eeri kertoo.

Allas on eristetty sivuiltaan Finnfoamilla.

Uimaan päästiin kesäkuussa, mutta koko komeuden valmistumiseen meni koko kesä. Terassin materiaaliksi Eeri valitsi 48 × 198 -millisen mitallistetetun kuusilankun.

– Edellisen kodin terassit tein painekyllästetystä, mutta se näytti kuluneelta jo parin vuoden käytön jälkeen. Lehtikuusi tikkuuntuu, joten sekään ei houkut­tanut. Päätin kokeilla, miten kuusilankku toimisi terassissa.

Uima-altaan päälle haluttiin kansi turvallisuussyistä.

– Lapset pääsevät koulusta ennen kuin me tulemme töistä. Meille oli alusta lähtien selvää, että allas pitää voida sulkea siksi aikaa, kun emme ole valvomassa sen käyttöä, Sini sanoo.

Siirrettävän kannen toteutus vaati Eeriltä luovuutta ja matemaattista tarkkuutta. Haasteena oli saada kansi, altaan runko ja sitä ympäröivä terassi samaan korkoon. Ensimmäiseksi oli ratkaistava kannen rakenne ja paksuus sekä se, miten kannen saisi liukumaan altaan päällä.

– Kannen runkona on nyt kakkoskutosta puuta. Sen alapintaan asennettiin 12 rullaa, joiden varassa kansi liikkuu. Rullat liikkuvat uima-altaan yläosaan kiinnitetyssä metallisessa urassa.

Kansi on eristetty, jotta altaan ilmalämpöpumpulla lämpenevä vesi ei viilene.

– Rungon väleissä on Finnfoamit ja niiden päällä vesitiivis muovi.

Lopuksi kansi päällystettiin samalla kuusilankulla kuin muu terassi.

– Olen lopputulokseen todella tyytyväinen, Eeri summaa.