Kotivinkki

Lapsiluku täynnä?

Lapsiluku täynnä?

Kun lapset on tehty, moni miettii ehkäisynsä uusiksi. Kierukka on suosittu, mutta pysyvämpään ehkäisyyn on muitakin vaihtoehtoja.
Teksti Eija Väliranta
Kuvat Fotolia
Mainos

Yhtä huolestuttavat hormonit, toinen ei halua kehoonsa mitään ylimääräistä, kolmas ei enää jaksaisi sählätä pillereiden kanssa. Joku taas järkeilee kumppaninsa kanssa, että miehen sterilisaatio on oikeastaan kaikkein käytännöllisin ratkaisu.
Kun lapset on tehty, moni haluaa pysyvän ehkäisyn.

– Nykyisin on saatavilla runsaasti tietoa eri ehkäisyvaihtoehdoista, ja potilaan kanssa keskustellaan ja punnitaan eri vaihtoehdot, sanoo naistentautien ja synnytysosaston ylilääkäri Jaana Fraser.

Ehkäisymenetelmien sivuvaikutuksina voi olla hyvin monenlaisia oireita, kuten päänsärkyä, verenpaineen nousua, tiputteluvuotoja ja limakalvojen kuivuutta. Tavallisimpia sivuoireita ovat mielialaoireet. Painonnousu on harvinainen, mutta mahdollinen.

– Useimmille löytyy sopiva vaihtoehto valmistetta vaihtamalla. Joskus päädytään sterilisaatioon, kun mikään ehkäisykeino ei ole ollut sopiva, Fraser sanoo.

Hormonikierukassa muitakin hyötyjä

Kotimaista hormonikierukkaa suositellaan useimmiten synnyttäneille naisille. Sillä kun on muitakin etuja kuin pelkkä ehkäisy: hormonikierukkaa käytetään myös runsaiden kuukautisten hoitoon ja lievittämään kuukautiskipuja. Sitä käytetään myös osana vaihdevuosien hormonihoitoa.

Hormonikierukan laittamisen jälkeen saattaa ilmetä keltarauhashormonin sivuvaikutuksia, kuten pientä tiputtelua, apeutta, rintojen arkuutta, ihon rasvoittumista ja vatsan pömpötystä, mutta yleensä oireet häviävät muutaman kuukauden jälkeen.

– Vuoden käytön jälkeen useimmat naiset ovat sitä mieltä, että hormonikierukka on aivan lyömätön, gynekologi Maija-Liisa Rantala sanoo.

Hormonikierukan asetuksesta voi joskus seurata kohtutulehdus, joka johtuu asetushetkellä kohdun kaulakanavassa olleen tulehduksen nousemisesta kierukan mukana kohtuun. Tulehdus hoidetaan antibioottikuurilla, ja joskus hormonikierukka joudutaan poistamaan.

Käyttäjiä askarruttavat hormonikierukassa eniten ne hormonit – jos niitä haluaa vältellä, hyvä vaihtoehto voisi olla vaikkapa kuparikierukka.

Mirena-hormonikierukan käyttöaika on viisi vuotta ja se maksaa noin 150 e. Jaydess-hormonikierukka maksaa yhtä paljon, mutta sen käyttöaika on kolme vuotta. Mikäli potilaalle valitaan Mirena hoidolliseksi kierukaksi runsaiden vuotojen takia, kierukka on ilmainen, jos se asennetaan terveyskeskuksessa tai sairaalan poliklinikalla. Jos Mirena laitetaan hoidolliseksi kierukaksi yksityislääkärillä, siitä saa Kela-korvauksen.

Kuparikierukka vakisuhteeseen

Varma ja turvallinen ehkäisymenetelmä on myös perinteinen kuparikierukka. Se sopii naiselle, joka elää vakiintuneessa parisuhteessa, koska heillä on vähemmän synnytystietulehduksia kuin muilla naisilla.
Kuparikierukka on sopiva ehkäisymenetelmä myös niille vanhemmille naisille, jotka tupakoivat, ja synnyttämättömille naisille, joille hormonaalinen ehkäisy ei sovi. Kierukkaa voidaan käyttää imetyksen aikana kuten hormonikierukkaakin.

Kuparikierukan tarkkaa vaikutustapaa ei tiedetä. Se saattaa estää alkion kiinnittymisen kohtuun, ja ilmeisesti se heikentää siittiöiden pääsyä munatorviin munasolua hedelmöittämään.

Kuparikierukan sivuoireina voivat joissain tapauksissa olla runsaat ja kivuliaat kuukautiset. Joidenkin mielestä sekä hormoni- että kuparikierukan narut voivat tuntua epämukavilta yhdynnässä. Naruja voi kuitenkin käydä lyhennyttämässä lääkärin vastaanotolla.

Kuparikierukka on edullinen ehkäisymenetelmä. Itse kierukka maksaa noin sata euroa. Kannattaa tiedustella kierukan asennuspaikasta, mistä kierukka kannattaa hankkia. Kuparikierukka asetetaan paikoilleen ja otetaan pois terveyskeskuksessa tai yksityislääkärillä. Terveyskeskusmaksu on 16,10 euroa per käynti. Ehkäisyteho kestää viisi vuotta.

Sterilisaatio, kun päätös on tehty

Pysyvää ehkäisymenetelmää voi miettiä, jos on aivan varma, ettei halua lisää lapsia.
– Sterilisaatioon pitäisi päätyä vain silloin, kun muut ehkäisykeinot eivät käy ja potilas on täysin varma, että lisää lapsia ei haluta, Jaana Fraser sanoo.

Suomessa naisia sterilisoidaan yhä harvemin. Suosion laskua selittävät ehkäisymenetelmien valikoiman laajentuminen sekä se, että lapsia hankitaan useammin myös myöhemmällä iällä. Sterilointiin päätyvät nykyisin lähes yhtä paljon naiset kuin miehet. Eniten niitä tehdään 35–39-vuotiaille.

Naisen sterilisaatio tehdään useimmiten tähystysleikkauksella eli laparoskopiassa nukutuksessa. Vatsan ihoon navan alapuolelle tehdään pieni viilto, josta ohjataan vatsaonteloon ohut tähystinputki. Sen kautta asetetaan munanjohtimien ympärille puristimet. Joskus puhutaan munanjohtimien sitomisesta.

Sterilisaatioon päätyvän kannattaa muistaa, että kuukautiset palaavat normaaleiksi, kun hormonaalinen ehkäisy jää pois. Siksi kuukautisiin liittyvät vaivat voivat lisääntyä.

Fraserin mukaan osa potilaista katuu sterilisaatiota, koska parisuhde voi muuttua. Myös lapsen menetys saattaa johtaa mielen muuttumiseen. Joskus pysyväksi haluttu ratkaisu yllättää: naisen sterilisaatio pettää noin 0,4 prosentissa tapauksista. Syynä voi olla puristimien väärä sijainti tai se, että puristimet eivät sulje munanjohtimia täysin.

Susanna Sumialan Turussa vuonna 2007 tarkastetusta väitöksestä ilmenee, että naisen sterilisaatio saattaa aiheuttaa hormonitoiminnan muutoksia ja vaikeuttaa kohdun ja munasarjojen verenkiertoa. Naisen sterilisaation pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta.

Perinteisellä menetelmällä tehty naisen sterilisaatio maksaa julkisella puolella päiväkirurgisen toimenpiteen maksun eli 105,50 e. Operaatiota edeltää ensikäynti lääkärin luona, ja se maksaa 32,10 euroa. Yksityissairaalassa toimenpiteen lähtöhinta on 1 700 e.

Essure on monille tuntematon

Sterilisaation toinen vaihtoehto on kohdun tähystyksessä tehtävä Essure. Siinä lääkäri asettaa taipuisat mikroimplantit, kuin pienet tulpat, munanjohtimiin. Keho muodostaa kolmessa kuukaudessa kudosesteen, joka tukkii munanjohtimet.

– Menetelmä on luotettava, nopea, hyvin siedetty ja se voidaan tehdä ilman nukutusta, Fraser sanoo.

Joskus hankaluuksia aiheuttaa, jos implantti menee asennuksessa munatorven läpi tai se on liian syvällä munatorvessa, jolloin munatorvi ei arpeudu umpeen.

Toimenpiteen jälkeen voi tulla ohimeneviä oireita: kipua, supistuksia ja tiputtelua. Implantteja joudutaan kuitenkin hyvin harvoin poistamaan kipujen vuoksi.

Implantti voi myös luisua kohtuonteloon, jolloin se ei arpeudu paikalleen. Se on harvinaista, mutta mahdollista. Essure on turvallisempi kuin ”klipsisterilisaatio”. Perinteiseen sterilisaatioon verrattuna Essuren raskausriski on pienempi. Essuresta ei kuitenkaan ole pitkäaikaisseurantatietoja, koska toimenpiteitä on tehty vasta vuodesta 2001.

Essure-sterilisaatio on kustannustehokas: ei tarvita nukutusta, ei leikkaussalia, ja sairaslomaa pitää ottaa vain toimenpidepäivän verran. Essure maksaa potilaalle julkisella puolella päiväkirurgisen toimenpiteen verran, eli 105,50 euroa. Yksityissairaalassa Essure
maksaa noin 2 800 e.

Miehelle tehtävä vasektomia

Entä jos loppuelämän ehkäisyn hoitaisikin mieskumppani? Miehen sterilisaatiomenetelmää sanotaan vasektomiaksi. Vielä 90-luvulla suomalaiset miehet kävivät laiskasti vasektomiassa, koska he yhdistivät sterilisoinnin kyvyttömyyteen. Vasektomia sekoitettiin miesten keskuudessa kivesten poistoon eli kastraatioon. Asianmukaisen tiedon levittäminen ja kampanjointi ovat tuottaneet tulosta, ja nyt sterilointeja tehdään miehille ja naisille miltei yhtä paljon.

Vasektomia on nopea toimenpide. Siemenjohtimista leikataan paikallispuudutuksessa parin sentin pätkä pois, ja johtimien päät sidotaan tai poltetaan umpeen. Operaatiosta toivutaan yleensä parissa päivässä. Steriliteetin varmistamiseksi suositellaan siemennesteen tutkimista laboratoriossa 8–12 viikon kuluttua.

Vasektomian jälkeen ehkäisystä on huolehdittava vielä noin parin kuukauden ajan, kunnes on varmistettu, että siemenrakkuloihin varastoituneet siittiöt ovat hävinneet siemennesteestä. Mies voi tallettaa siemennestettään ennen vasektomiaa esimerkiksi Väestöliiton spermapankkiin.

Vasektomia tehdään sairaalan poliklinikalla tai lääkäriasemalla. Potilaalta veloitetaan poliklinikkamaksu (32,10 e) tai päiväkirurgisen toimenpiteen maksu (105,50 e). Yksityisellä puolella vasektomia
maksaa noin 700–800 euroa.

Vai sittenkin pillerit?

Perinteinen e-pilleri on suosittu ehkäisykeino myös synnyttäneiden keskuudessa, koska pillereissä on nykyään runsaasti valinnanvaraa. Yhdistelmäpilleri ei sovi naiselle, jolla on veritulppariski, veren rasva-arvot koholla tai aurallinen migreeni.

– Jos ehkäisypilleri aiheuttaa itkuisuutta ja masennusta tai seksihalut katoavat, kannattaa oireista kertoa lääkärille ja kokeilla toista merkkiä, Maija-Liisa Rantala sanoo.Yleensä e-pillerit lyhentävät ja niukentavat kuukautisia. Hormonaalinen ehkäisy vähentää myös kuukautiskipuja.

– Yhdistelmäehkäisypillereitä käyttävillä on vähemmän munasarjan kystoja ja vähemmän munasarjan syöpiä, Rantala toteaa. Yhdistelmäpillerit antavat käytännössä täysin varman ehkäisyn, kunhan pillerin muistaa ottaa säännöllisesti.

Ensimmäistä kertaa ehkäisypillerit aloittava saa kolmen kuukauden pillerit yhteiskunnan kustantamana.
Yhdistelmäehkäisypillerit maksavat noin 10–47 e per 3 kk, merkistä riippuen.
Asiantuntijoina gynekologi Maija-Liisa Rantala Adenovasta ja Naistentautien ja synnytysosaston ylilääkäri Jaana Fraser Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä.
Lähteet: Väestöliitto, THL ja Duodecim .

Julkaistu: 20.8.2015
Katso myös nämä