Viherpiha

Lannoite antaa kasveille elinvoimaa! 25 vinkkiä puutarhan oikeaoppiseen lannoitukseen

Lannoite antaa kasveille elinvoimaa! 25 vinkkiä puutarhan oikeaoppiseen lannoitukseen

Lannoite on kasvin ruokaa – se virkistää, vahvistaa ja antaa sille voimaa. Anna sopivia lannoitteita oikeaan aikaan, niin vastalahjaksi saat hyvinvoivan puutarhan.
Teksti Teija Heinonen
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

1. Miten lannoite edistää puutarhan hyvinvointia?

Oikeanlainen lannoitus auttaa kasvit rehevään ja tasapainoiseen kasvuun ja ylläpitää kasvualustan voimavaroja. Se kukittaa, suurentaa satoa ja parantaa kasvien kylmänkestävyyttä. Kun lannoitat kerran vuodessa, pidät kasvit ja nurmikon hengissä. Jos haluat puutarhaltasi enemmän, perehdy kasvien tarpeisiin ja lannoitteiden ravinnekoostumuksiin.

2. Lannoite ei ole oikotie onneen – tutustu myös maahan!

Lannoite ei yksin riitä takaamaan kasvien hyvinvointia. Tarvitaan myös sopiva kasvualusta sekä riittävästi kosteutta, happea ja lämpöä, joiden avulla kasvit pystyvät hyödyntämään niille annettuja ravinteita. Kun tutustut puutarhasi maan ominaisuuksiin, opit tietämään mitä ja miten paljon ravinteita se vaatii taatakseen kasveille parhaan kukinnan ja sadon. Tämä määrittää myös sen, millainen lannoite sopii juuri sinun puutarhaasi.

3. Tee viljavuustutkimus

Jos olet epävarma maan koostumuksesta ja ravinnetilasta, teetä maa-analyysi. Viljavuustutkimuksia tekevät muun muassa Viljavuuspalvelu (www.viljavuuspalvelu.fi) ja Hortilab (www.hortilab.fi). Analyysi kertoo myös, jos maanparannukselle ja lannoitukselle on tarvetta. Viljavuustutkimus puutarhan perustamisvaiheessa varmistaa istutuksille ja viljelyksille parhaan mahdollisen kasvualustan.

Pääravinteet ja hivenravinteet

4. Tärkeimmät ravinteet

Kasvit tarvitsevat monenlaisia ravinteita oikeassa suhteessa. Kasvien määrällisesti eniten käyttämiä ravinteita kutsutaan pääravinteiksi. Niitä ovat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). Lannoitepakkauksista löytyvä merkintä N-P-K tarkoittaa pääravinteiden määrää ja suhdetta valmisteessa. Sivuravinteita ovat kalsium (Ca), magnesium (Mg) ja rikki (S).

5. Tukevat hivenravinteet

Tasapainoinen kasvu edellyttää myös hivenravinteita. Niiden tarve on pieni verrattuna pää- ja sivuravinteisiin, mutta jo yhdenkin puute saattaa aiheuttaa merkittäviä kasvuhäiriöitä. Hivenravinteita ovat rauta (Fe), Mangaani (Mn), kupari (Cu), sinkki (Zn), boori (B), molybdeeni (Mo) ja kloori (Cl).

6. Typpi kasvattaa

Typpi vaikuttaa positiivisesti muun muassa sadon määrään ja kokoon. Sen puute ilmenee kituliaana, kalpeana kasvuna. Jos annat typpeä liikaa, versot kasvavat kukkien ja sadon kustannuksella ja kasvin vastustuskyky tauteja ja tuholaisia vastaan heikkenee. Avokätisesti annosteltuna typpi myös viivästyttää kasvien tuleentumista, mikä puolestaan huonontaa talvenkestävyyttä.

7. Fosfori kukittaa

Kasvit tarvitsevat fosforia myös muun muassa siemenien ja hedelmien kypsymiseen sekä juurten kehitykseen ja kasvuun. Jos kasvi saa liian vähän fosforia, sen kasvu hidastuu ja lehdet muuttuvat sinipunertaviksi ja saattavat varista ennen aikojaan.

8. Kalium kasvattaa satoa

Kalium vaikuttaa kukka-aiheiden ja siementen muodostumiseen. Se myös parantaa sadon määrää ja laatua sekä kasvien kuivuuden- ja kylmänkestoa. Kellastuvat ja rusehtavat lehtien reunat saattavat kieliä kaliumin puutteesta. Voimakas puute saa kasvin nuutumaan, jopa kuolemaan.

9. Muista boori

Hivenravinne boorin puute vähentää viljelykasvien sadon määrää ja laatua. Porkkanalle puutos aiheuttaa juuriosan halkeilua, lantulle ruskotautia, punajuurelle vyömäisiä tummia renkaita ja omenalle kuoppatautia. Huolehdi siis, että annat kasveille säännöllisesti booria sisältäviä lannoitteita. Näin säilytät kasvualustan ravinnetasapainon kasveille sopivana. Tarvittaessa voit korjata boorin vajetta erillisillä boorilannoitteilla. 

Lannoitteita ja ravinteita monessa muodossa

10. Eloperäinen vai kemiallinen lannoite?

Voit huoltaa maan kasvukuntoa joko teollisesti valmistetuilla moniravinteisilla kivennäislannoitteilla tai lisäämällä maahan eloperäistä orgaanista ainetta. Kasvit eivät luokittele ravinteita niiden alkuperän mukaan. Niille ravinteet ovat tasa-arvoisia, tulivatpa ne maahan missä muodossa tahansa.

11. Lannoitteissa on runsaasti ravinteita

Teollisesti valmistettuja lannoitteita kutsutaan kivennäislannoitteiksi. Ne sisältävät runsaasti kasvien tarvitsemia ravinteita juuri oikeassa suhteessa. Suurin osa kivennäislannoitteista on veteen liukenevia, ja niiden vaikutus on nopeaa. Ravinnekoostumus vaihtelee sen mukaan, mille kasveille lannoite on tarkoitettu. Myynnissä on myös orgaanisia kivennäislannoitteita, joissa on sekä teollisesti valmistettuja eläin- tai kasviperäisiä lannoitteita että kemiallisia lannoitteita.

12. Nopeatehoiset kastelulannoitteet

Kasteluveteen liukenevat, vedellä laimennettavat nestemäiset kivennäislannoitteet ovat välittömästi kasvien hyödynnettävissä. Tällainen lannoite korjaa joutuin kasvien ja kasvualustan ravinnevajetta. Kastelulannoitteet ovat käteviä esimerkiksi ruukkupuutarhan kesäkukille. Veteen liukeneva lannoite on helppo annostella myös kuorikatteella tai katekankaalla verhotuille istutuksille.

13. Lannoita vähän kerrallaan

Pitkävaikutteissa kivennäislannoitteissa osa ravinteista on hidasliukoisessa muodossa, ja ne vapautuvat kasvien hyödynnettäviksi vähän kerrallaan. Lannoitevalmisteesta ja kasvista riippuen kevätlannoitus yleensä riittää kattamaan koko kesän ravinnetarpeen. Pitkävaikutteisia lannoitteita on saatavilla lähes kaikille puutarhan kasveille.

14. Yksilöllinen lannoite

Tietyille kasveille ja kasviryhmille on kehitetty omia erikoislannoitteita. Ne ovat vaihtoehtoja yleislannoitteille, eivät niitä täydentäviä tuotteita. Erikoislannoitteita on saatavilla muun muassa marja- ja hedelmäkasveille, ruusuille, perunalle sekä hapanta kasvualustaa suosiville kasveille.

15. Torju sammalta lannoitteella

Sammalta esiintyy yleisimmin varjoisella ja kostealla kasvupaikalla, tiiviissä ja niukkaravinteisessa, happamassa maassa. Sammalen poistoon tarkoitetut erikoislannoitteet paitsi hävittävät sammalta, myös vahvistavat nurmiheinien kasvua. Halutessasi voit ilmastaa nurmikon esimerkiksi talikolla tai tarkoitukseen kehitetyllä käyräpiikkisellä haravalla, sillä se tehostaa lannoitevalmisteiden vaikutusta. Osa sammalen poistoon tarkoitetuista tuotteista värjää pihakiveyksiä, joten ne on syytä levittää huolellisesti ja varovaisesti.

Annostele oikein ja tasaisesti

16. Lannoita kohtuudella

Puutarhan hyvinvointi ei perustu lannoitteiden runsauteen vaan oikeaoppiseen annosteluun. Valmistajien suosittelemat käyttömäärät selviävät tuotepakkauksista. Määrät ovat ohjeellisia – todellinen lannoitustarve riippuu maan senhetkisestä ravinnetilasta. Älä kuitenkaan ylitä suosituksia ilman perusteita, sillä teolliset kivennäislannoitteet ovat erittäin runsasravinteisia. Liiallisesta lannoittamisesta on haittaa sekä kasveille että ympäristölle. Tarvittaessa lannoitusta on helppo täydentää.

17. Levitä lannoite tasaisesti

Levitä sekä teollinen että eloperäinen lannoite tasaisesti koko juuristoalueelle – älä nakkaa tai kasaa niitä keoksi kasvien tyvelle. Levitys kosteaan maahan, tarvittaessa kastelu ja muokkaaminen pintamultaan nopeuttavat liukenemista.

Kun käytät kastelulannoitteita, annostele lannoitevesi suoraan kasvualustaan. Aurinkoisella säällä kasvustoon jäävät lannoitepisarat helposti aiheuttavat polttovioituksia lehdille.

Lannoitusajat

18. Keväällä typpeä

Kevätlannoitus on puutarhan tärkein ravinnepotku. Kasvit saavat typpipitoisesta lannoitteesta voimaa uuteen kasvuun lepokauden jälkeen. Tarkoitukseen sopivat yhtä lailla teolliset moniravinteiset kivennäislannoitteet kuin eloperäiset lannoitteet. Levitä lannoite kosteaan maahan puutarhan kevätsiivouksen jälkeen.

19. Ravinteita myös kesällä?

Maaperästä, vallitsevista sääolosuhteista ja kasvilajista riippuen lisälannoitus kesällä saattaa olla paikallaan. Esimerkiksi hiekkapitoisten maiden ravinteiden pidätyskyky on heikko, ja runsaat sateet huuhtovat vesiliukoisia ravinteita pois maasta. Sen sijaan savipitoinen multa varastoi ravinteita kohtuullisen hyvin. Säännöllinen lannoitus on tärkeää etenkin pienissä ruukuissa kasvaville lajeille. Muun muassa kesäkukat, monet kasvimaan- ja kasvihuoneen kasvatit, ruusut ja kärhöt kiittävät lisävoimasta. Yksivuotisia kesäkukkia kannattaa lannoittaa läpi kesän, mutta monivuotisille kasveille ei pidä antaa typpipitoisia lannoitteita enää heinäkuun jälkeen, jotta ne tuleentuvat eli valmistautuvat talveen ajoissa.

20. Syyslannoitus elokuussa

Fosfori- ja kaliumpitoinen syyslannoite edesauttaa kasvien valmistautumista talveen ja parantaa kylmänkestoa. Ajoita lannoitus elokuulle, jolloin kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet parhaiten. Syyslannoitus sopii kaikille puutarhan kasveille.

21. Peruslannoitus ennen istuttamista

Peruslannoitus antaa kasveille ja nurmikolle eväät hyvään kasvuun. Mikäli istutuksille varaamasi kasvualustaseos tai multa ei ole valmiiksi lannoitettu, se kannattaa tehdä ennen taimien istuttamista ja nurmikon kylvöä. Peruslannoitukseen voit käyttää teollisia kivennäislannoitteita, hyvin muhinutta kompostia tai palanutta karjanlantaa. Määrä riippuu maaperän ravinnetilasta ja istutettavista kasveista. Muokkaa lannoite hyvin maahan.

Kompostimultaa ja lantaa

22. Eloperäinen lannoite vaikuttaa pitkään

Ruohosilppu, maatunut karjanlanta, kompostimulta, vihantakasvit sekä teolliset eläin- ja kasviperäiset lannoitteet lisäävät maahan paitsi ravinteita, myös humusta. Ne luovuttavat ravinteita kasvien käyttöön pitkin kasvukautta, ja siksi niiden lannoittava vaikutus kestää kauan.

23. Lanta on luomua

Karjanlanta on erinomainen ekologinen lannoite. Kaikki kotieläinten lannat sisältävät typpeä, fosforia ja kaliumia sekä vaihtelevan määrän muita pää- ja hivenravinteita eläinlajista, sen ruokinnasta ja käytetystä kuivikkeesta riippuen. Kananlanta sisältää muihin lantoihin verrattuna ylivoimaisesti eniten typpeä.

Levitä karjanlanta maahan keväällä. Varmista, että se on hyvin maatunutta ennen kuin muokkaat sen maahan. Palamaton tuore lanta voi sisältää muun muassa rikkakasvien siemeniä ja bakteereja. Se saattaa myös väkevöittää maata haitallisesti tai nostaa typpipitoisuuden liian korkeaksi ja polttaa herkimpien kasvien juuret. Lannan käyttömäärä riippuu maan ravinnetilasta.

24. Kypsä komposti parantaa maata

Hyvin maatunut talousjäte- ja lehtikomposti on erinomaista maanparannusainetta. Se on eläinlantakompostia miedompaa. Lannoitteena käytettäessä se kaipaa ravinnetäydennystä esimerkiksi eloperäisistä kivennäislannoitteista. Levitä kypsää kompostia istutuksille keväällä 3–5 sentin kerros ja sekoita pintamultaan.

25. Kompostia katteeksi

Katekomposti on puolikypsää kompostia, jota syntyy esimerkiksi talousjätekompostorin tuotoksena vajaan kahden kuukauden palamisen jälkeen. Levitä katekomposti keväällä ja alkukesällä kasvualustan päälle, jossa se jatkaa maatumistaan. Älä muokkaa sitä maahan.

Lue lisää:

Ammattilaisen ohjeet kompostin hoitoon

Lannoitteiden varastointi ja säilytys

7 vinkkiä puutarhan ja nurmikon kalkitukseen

Julkaistu: 11.5.2017
Katso myös nämä