Uusi laituri nostaa mökin käyttöarvoa – tässä selkeä opas sopivan laiturin valintaan
Haaveissa uusi laituri? Monet hankkivat vanhan tilalle nykyaikaisen mallin päästäkseen eroon jokasyksyisistä nostotalkoista. Lue vertailusta, mikä malli olisi paras omaan mökkirantaasi. Kokosimme myös muistilistan, mitä hankinnassa on syytä ottaa huomioon.
Mökkilaituri voi olla yksinkertainen puupolku, jota pitkin pääsee uimaan kastelematta jalkojaan. Tai yksityinen venesatama. Tai veden päälle rakennettu hulppea terassi, jossa istutaan iltaa piilossa hyttysiltä. Yhtä kaikki se on yksi rantamökin tärkeimmistä paikoista.
Käyttötarkoitus ja kustannusten sietokyky määräävät laiturin koon ja rakenteen. Peruskysymys on, pitääkö laiturin kellua vai jököttää pohjassa.
Ylivoimaisesti suosituin mökkilaituri on rantaan pultattu ja muoviponttonien päällä makaava rakennelma. Ponttonit ovat joko arkku- tai putkimallisia, jotka on näistä hieman vakaampi. Muoviponttonilaiturit tarvitsevat vettä alleen keskimäärin puoli metriä, betoniponttonit kelluvat noin metrin syvyydessä. Syvyys on mitattava matalan veden aikaan, ja sittenkin pitää jättää reilusti varmuusvaraa.
Jykevin tapa rakentaa laituri on se vanhin. Hyvin tehty kiviarkkulaituri voi kestää monta sukupolvea. Vedenrajaan ja veden yläpuolisiin rakenteisiin on perinteisesti käytetty hitaasti kasvaneen männyn sydänpuuta. Nykyään käytetään enimmäkseen 100 × 100 millin kestopuuta. Vedenpinnan alapuolisten rakenteiden lähes hapettomiin oloihin kelpaa hieman heikompikin puuaines.
Putkiponttonilaituri
Putkiponttonin seinämävahvuus on yleensä noin kymmenen milliä. Materiaalina on korkeatiheyksinen polyeteeni, HDPE. Sillä on erinomainen kulutuskestävyys, ja se sietää hyvin sekä lämpöä että pakkasta. Kansirakenteet kiinnittyvät putkiponttoniin joko rosteripannoilla tai muovihitsaamalla putkeen kiinnityskorvakkeet.
Plussat
+ Muoviputkeksi erittäin vankka. Pyöreä muoto jäykistää materiaalia.
+ Kelluttaa tasaisesti, kun asennetaan koko laiturinkannen pituudelle.
+ Sopii matalikkoon: vaatii alleen vain noin puoli metriä vettä.
+ Paksut seinämät. Kestää hyvin esimerkiksi ylös noston syksyllä.
Miinukset
- Kansirakenteiden kiinnitys on hieman hankalampaa kuin arkkuponttoniin.
Arkkuponttonilaituri
Edullisin kelluva laituri ja myös helposti asennettava. Useimmiten arkun seinämät ovat melko ohuita, eikä kantta ole välttämättä edes muovihitsattu umpeen, koska ponttoni on täytetty hyvin kelluvalla EPS-muovilla tai polyuretaanilla. Markkinoilla on myös tavallista vahvempia, ilmatäytteisiä arkkuponttoneita.
Plussat
+ Selvästi edullisempi kuin putkiponttoni.
+ Kiinnittäminen kansirakenteisiin on yleensä hyvin helppoa.
+ Ilmatäytteiset mallit ovat tavallista paksumpien seinämiensä ansiosta lähes yhtä kestäviä kuin putkiponttonit.
Miinukset
- Helpon kiinnittämisen kääntöpuolena on melko helppo irtoaminen. Arkkuponttonilaiturit eivät välttämättä talvehdi vedessä kovin hyvin.
Kiinteästi paalutettu laituri
Jos rannan pohja on pehmeä, laiturin voi rakentaa pohjaan juntattujen paalujen varaan. Koska siro ja ilmava paalulaituri talvehtii vedessä, paikan pitää olla suojassa pahimmilta myrskyiltä ja eritoten ahtojäiden ryskeeltä. Pienet kallistumat voi keväällä korjata nuijimalla paalut takaisin pystyyn.
Hieman kovemmalla pohjalla voi käyttää leveillä tassuilla varustettuja paaluja. Lip-lap-laitureilla on muistisääntö pohjatassullisen paalulaiturin soveltuvuudelle pehmeään pohjaan: 1) jos aikuista upottaa nilkkaan, ei mitään hätää, 2) jos upottaa puoleen sääreen, toimii vielä, mutta raja alkaa tulla vastaan, 3) jos upottaa polveen, pohja on liian pehmeä.
Plussat
+ Erittäin helppo rakentaa itse, kunhan ensin selvittää pohjan kantavuuden rantavedessä.
+ Tukeva, ei heilu minkäänlaisessa aallokossa.
+ Tarvittaessa jatkettavissa suhteellisen helposti.
Miinukset
- Sopii vain jäiden suhteen rauhalliseen rantaan. Silti paaluja joutuu suoristamaan lähes joka kevät.
- Ei sovi syvään rantaan. Veden syvyys laiturin päässä saa olla korkeintaan pari metriä.
Betoniponttonilaituri
Betoniponttoni on painava ja siten tukeva mutta kelluu silti mainiosti. Betoniarkkujen päälle rakennettu laituri kestää varsin hyvin jäitä ja myrskyjä, kunhan se on ankkuroitu tukevasti paikalleen vahvojen kettinkien päihin laitetuilla painoilla. Liian kireälle ei parane kettinkejä kuristaa, joustoa tarvitaan.
Kuumasinkityllä teräksellä raudoitetun muovikuitubetonisen seinämän paksuus on yleensä 40–50 milliä. Sisäosa on täytetty EPS-muovilla, jota valmistajat kutsuvat laituripolystyreeniksi. Kun betoniponttoni on koko laiturin kannen kokoinen, kelluketta kutsutaan raskasbetoniponttoniksi. Vakautta riittää vaikka tanssien järjestämiseen. Esimerkiksi 6 × 3 metrin raskasbetonilaiturin kantavuus on 4,6 tonnia.
Plussat
+ Vahvoista vahvin ponttoni, tarkoitettu talvehtimaan vedessä.
+ Suuren painonsa ja pinta-alansa ansiosta erittäin vakaa sekä käytössä että aallokossa.
+ Huoltotöiksi riittää puhdistus kerran vuodessa.
Miinukset
- Raskas rakenne vaatii alleen paljon enemmän vettä kuin muoviponttonilaituri.
Näitä hieman erikoisempia laiturirakenteita ovat kalliokylki-, lippa- ja nostolaituri. Ne ovat talvella jäiden ulottumattomissa, joten huolto- ja korjaustöihin joutuu vain harvakseltaan.
Pidä mielessä olot ja käyttötarve. Laiturin hinta on vain noin puolet hankkeen kustannuksista.
Laiturin hankkijan muistilista
1. Varaudu uudenlaisen talven haasteisiin.
Suomen ympäristökeskus varoittaa, että ilmastonmuutos voi lisätä jään aiheuttamia vaurioita. Nopeat lämmönvaihtelut laittavat jäät liikkeelle. Kun jään lämpötila putoaa nollasta 20 pakkasasteeseen, jää kutistuu kilometrin matkalla noin metrin. Jääpeite on kiinni rannoissa, joten se repeilee keskemmältä muodostaen railoja, jotka jäätyvät pakkasella pian umpeen. Kun lämpötila taas nousee nopeasti, laajeneva jää puskee rantoja päin. Jäät liikkuvat sitä enemmän, mitä suurempi järven- tai merenselkä aukeaa rannan edessä.
2. Riittääkö talkooväkeä joka syksyksi?
Monet, erityisesti muoviponttoneiden kelluttamat laiturit kestäisivät paljon kauemmin, jos se nostettaisiin rannalle talveksi. On varsin yleistä, että uusi laituri kammetaan talkoilla ylös muutamana ensimmäisenä syksynä. Jossain vaiheessa nostotalkoot jäävät väliin, ja sen jälkeen laituri saakin talvehtia vedessä. Pikku korjauksia pitänee tehdä keväisin, mutta yleensä mukavuus vie voiton.
Sitten on tietysti paikkoja, joissa ahtojäät vievät takuuvarmasti muoviponttonit mennessään. Silloin tarvitaan järeää kalustoa tai nostotalkoiden jatkamista hamaan tulevaisuuteen vaikka sitten hammasta purren.
3. Tarvitaanko lupa?
Omaan rantaan saa rakentaa pienehkön laiturin ilman vesilain määrittämää lupaa, iso edellyttää yleensä aluehallintoviraston lupaa. Isoksi laituriksi katsotaan yli kymmenen metriä pitkä ja yli kaksi metriä leveä laituri. Mutta pienikään laituri ei saa aiheuttaa ”liiallista haittaa esimerkiksi kalastukselle, vesiluonnolle tai luonnon kauneudelle”. Kysy ELY-keskuksesta, onko lupa tarpeen.
4. Miten laituri tuodaan paikalle?
Pienen laiturin osat voi kuljettaa itse peräkärryssä, iso tuodaan nosturiautolla, saarimökille moottoroidulla asennuslautalla – samoin jos massiivinen nosturiauto ei mahdu kulkemaan mökkitietä. Hintaerot kuljetuksissa ja asennuksissa voivat olla suuria.
Asiantuntija: ”Kuljetus ja asennus helposti tuplaavat laiturin hinnan”
Ota huomioon oman rannan sääolot ja veden korkeusvaihtelut, neuvoo laitureiden jälleenmyyjä, toimitusjohtaja Mikko Vitikainen Boatexista.
Mitkä ovat tärkeimmät kriteerit laiturin valintaan?
Lähde liikkeelle käyttötarkoituksesta: tarvitsetko uimalaiturin, vene- vai oleskelulaiturin? Veneen kiinnittämiseen tarvitaan hieman suurempi kansikorkeus kuin uimiskäyttöön. Myös paikka määrittää valintaa. Millaiset ovat oman rannan myrsky- ja jääolosuhteet? Kelluvista laitureista koko laiturin kokoinen raskasbetoni on tukevin ja kestää parhaiten ääriolosuhteita. Sitten tulevat järjestyksessä arkkubetoni, putkiponttoni ja muoviarkkuponttoni.
On tärkeää ottaa huomioon myös vedenpinnan korkeusvaihtelut. Suuri vaihteluväli ja loiva ranta ovat haastava yhtälö, joka vaatii ammattilaisiltakin paljon pohtimista.
Mikä on keskimäärin rahdin ja asennuksen – mukaan lukien painot, kettingit ja muut tarvikkeet – hinta suhteessa itse laiturin hintaan?
Joskus käy niin, että asiakas katsoo pelkän laiturin hintaa, ja tällöin kokonaistarjous voi tulla yllätyksenä. Kuljetukseen ja asennukseen ankkurointeineen liittyvät työt ja tarvikkeet saavat hinnan helposti tuplaantumaan, usein enemmänkin.
Joskus näkee, että 20 vuodessa laiturin kuumasinkityt kiinnityskettingit ovat hapettuneet todella ohuiksi mutta samanikäiset alumiiniset uimaportaat ovat yhä kuin uudet. Mitkä materiaalit kestävät?
Jos kuumasinkitty kettinki on kestänyt 20 vuotta, se on kyllä tehtävänsä täyttänyt. Ponttonilaiturin kiinnityskettingit täytyy uusia 15–20 vuoden välein, paksuudesta ja olosuhteista riippuen. On totta, että alumiini ei mene miksikään – mutta eivät liioin kuumasinkityt laituritarvikkeet, jotka eivät ole jatkuvasti vedessä.
Miten kiinnityskettingit uusitaan?
Jos kettinki katkeaa, se voidaan etsiä sukeltamalla, nostaa ylös ja vaihtaa vanhoihin painoihin uudet ketjut. Joskus painot juuttuvat pehmeään pohjaan niin tiukasti, ettei vanha kettinki kestä nostamista. Silloin tiputetaan uudet painot uuden kettingin kanssa.
Oliko vanha kestopuu parempaa?
Paljon huhutaan, että vuonna 2004 kielletty arseenia, kromia tai molempia sisältävä kestopuu on kestävämpää kuin nykyinen pelkillä kuparisuoloilla ja lämmöllä käsitelty. Mutta minulle ei ole tullut palautetta, että tätä ympäristöystävällisempää kestopuuta olisi mennyt huonoksi.
Komposiitista on laiturirakentamisessa huonoja kokemuksia eikä sitä juuri käytetä. Laitureissa kansi on yleensä osa kantavaa rakennetta, ja komposiitti laajenee kosteudessa pituussuuntaan. Laudat lähellä vedenrajaa muuttavat mittaansa enemmän kuin ylemmät.
6 × laituri
Huom. hintoihin ei sisälly rahti eikä asennus.
Lähteenä toimitusjohtaja Mikko Vitikainen, Boatex.
