On erään leppoisan sunnuntain ansiota, että Katarina Broas ja hänen puolisonsa Sami Rajala istuvat ruokapöydässä idyllistä maalaismaisemaa katsellen.

– Olimme juuri remontoineet uusperheellemme modernin ja valkoisena kiiltävän omakotitalon, kun näin aamiaispöydässä Instagramia selatessani ilmoituksen myytävästä kartanosta. Koska meillä ei ollut mitään tekemistä, ehdotin Samille, että käydään huviksemme katsomassa taloa, Katarina kertoo.

– Seisoimme pihassa huhtikuun räntäsateessa yltiöpäisen ihastuneina, ja päätimme saman tien laittaa talomme myyntiin, hän jatkaa.

Kaikki kävi lopulta todella nopeasti; Katarinasta ja Samista tuli talon omistajia toukokuussa 2019.

Porvoon pohjoispuolella sijaitsevan talon historia ulottuu aina 1500-luvulle asti. Kylänpäänjärveä kiertävän maantien varressa sijaitseva Kylänpään kartano on entinen Byändan ratsutila, johon liitettiin 1600-luvun puolivälissä Tallbackan tila.

1600-luvun alussa tila sai rusthollin arvonimen, mikä tarkoittaa sitä, että maatilan haltijan tehtävänä oli verohelpotusten vastikkeeksi ylläpitää kruunun palveluksessa olevaa armeijan ratsumiestä ja tämän hevosta. Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista. Kylänpään kartanon runko on peräisin 1700-luvun lopulta. Nykyisessä ulkoasussaan se on ollut vuodesta 1895.

Talon edelliset omistajat olivat remontoineet paljon, joten talo oli asuttavassa kunnossa.

– Halusimme säilyttää vanhaa, mutta myös tehdä kodista oman näköisemme, Katarina kertoo.

Alun perin remontin piti olla lähinnä pintojen freesausta, joten se päätettiin tehdä huone kerrallaan samalla talossa asuen. Loppujen lopuksi lähes kaikki talon pinnat katosta lattiaan käytiin läpi.

– Jos olisimme tienneet, kuinka paljon työtä ja aikaa tämä kaikki vaatii, olisimme ehkä miettineet vielä toisen kerran, Katarina naurahtaa.

Suurin yllätys remontissa oli talon koko; kunnostettavat pinnat olivat suuria ja niitä oli paljon.

– Työ oli hidasta, sillä yksikään seinä ei ollut suorassa, Sami kertoo.

Rakenteet olivat Stella-tyttären huoneen lattiaa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa, mikä oli huojentava tieto.

– Olemme myös olleet nyt yhden talven kokemuksella yllättyneitä siitä, kuinka lämmin talo on, Katarina kertoo.

Vaikka keittiö oli hyvässä kunnossa, sen pohjaratkaisu ei tuntunut toimivalta viisilapsisen uusioperheen arjen pyörittämiseen. Keittiöön tarvittiin paljon säilytystilaa sekä mahdollisimman suuri saareke työskentelyä varten. Katarina suunnitteli keittiön itse. Rungot teetettiin Suomessa, ovet ja tasot tilattiin Virosta. Keittiöremontti vaati sitoutumista ja kärsivällisyyttä, sillä keväällä 2020 iskenyt koronaepidemia viivästytti toimitusta niin, että perhe oli ilman keittiötä lähes kaksi kuukautta.

– Onneksi oli loppukesä ja pystyimme laittamaan ruokaa osin ulkona. Myös mikro oli ahkerassa käytössä. Tiskit pesin kylpyhuoneen ammeessa. Olin siis hyvin onnellinen, kun keittiö vihdoin saatiin valmiiksi, Katarina muistelee.

Katarinan ja Samin remonttifilosofian lähtökohtana on se, ettei remontilla pilata alkuperäistä vaan vaalitaan sitä.

– Meidän aikamme tässä talossa on kuitenkin lyhyt ja toivomme tämän säilyvän myös tuleville sukupolville. Kunnioitamme taloa, mutta se ei kuitenkaan ole museo vaan meidän kotimme. Sisustus- ja materiaalivalinnat on tehty sillä ajatuksella, että ne miellyttävät meitä itseämme, mutta ovat myös sellaisia, että ne olisivat voineet olla täällä aina, Katarina täsmentää.

Pari suunnitteli ja toteutti lähes koko remontin itse.

– Materiaali- ja värivalinnat olivat koko remontin vaikein osio. Halusimme tehdä ne kerralla oikein, Katarina summaa.

Remonttia helpotti se, että Sami työskentelee rakennusalalla. Putki- ja sähkötöissä käytettiin ulkopuolista tekijää. Mittava tapetointi- ja maalausurakka oli pitkälti Katarinan vastuulla. Kaikki talon seinäpinnat Ricon ja Meriellan huoneen tapettiseiniä lukuun ottamatta joko maalattiin tai tapetoitiin.

Stellan huoneeseen ja keittiöön lisättiin isoa tilaa kokoava puolipanelointi. Idea kauniisiin panelointeihin saatiin Pinterestistä. Lattioiden väriä ei lähdetty muuttamaan, vaan ne maalattiin kertaalleen samalla olemassa olleen lattian harmaalla sävyllä. Oikea sävy saatiin selville värimittarilla.

Seuraavaksi kunnostusvuorossa ovat kylpyhuoneet ja graniitista rakennetun ruokavaraston muuttaminen ulkosaunaksi. Talossa on tällä hetkellä kaksi kylpyhuonetta. Keittiön lähellä oleva suihkutila uudistetaan piakkoin ja muutetaan wc:ksi. Sinne on tulossa muun kodin hengen mukaisesti puolipaneelia ja tapettia. Saunatiloissa sijaitseva hyväkuntoinen pesuhuone odottelee vielä remontttivuoroaan.

Ennen märkätilojen uudistusta Katarinan ja lasten suunnitelmissa on kuitenkin avata kesäkahvila ja näyttelytila vanhaan navettaan. Avajaisia on tarkoitus viettää vappuna.

Vaikka hyppy modernista talosta taajama-alueella historialliseen kartanoon on ollut suuri, Broas-Rajalan viisilapsinen uusioperhe on kotiutunut Kylänpäähän hyvin.

– Viihdymme todella hyvin. Talon oppii tuntemaan ihan eri tavalla, kun sitä remontoi itse, Sami sanoo.

Yksi asia kuitenkin kaihertaa.

– Täällä ei ole kummituksia. Kysyin sitä edellisiltä omistajilta. Siihen olen hieman pettynyt, Katarina kertoo nauraen.