Uskomaton kalamies! Kuutti Kaitila kokkaa kalansaalistaan todellista gurmeeta: ”Ahvenpizzaan tulee piparjuurella maustettua ranskankermaa ja pinaattia”
Kuutti Kaitila kalastaa mökillä niin paljon, että saalista riittää nautittavaksi vuoden ympäri. Ahvenista, siioista ja muista kaloista valmistuu kesällä sekä perinteistä että modernia ruokaa.
Minulla on omakin mökki Helsingin edustalla, mutta nykyään vietämme enemmän aikaa puolisoni suvun kesäpaikassa Niinivedellä, Pohjois-Savossa.
Niinivesi on kapea ja pitkulainen järvi, josta saa aivan uskomattomia kalansaaliita. Joudun rajoittamaan verkkojen määrää, koska saalista saattaa tulla kerralla esimerkiksi kymmenen kiloa. Pääsääntöisesti vedestä nousee ahvenia, kuhaa ja siikaa eli parhaita ruokakaloja.
Appiukkoni Esko koulutti minut verkkokalastajaksi pian sen jälkeen, kun aloin käydä Niinivedellä. Aiemmin hän kalasti siellä itse. Minulla on edelleen Eskon käsin kirjoitettu ohje. Siinä lukee viimeisenä, että verkot lasketaan aina istualtaan. Hautausmaat ovat pullollaan niitä, jotka ovat nousseet seisomaan veneessä.
Tuore kala on sellaisenaan niin hyvää, että syömme sitä mökillä usein ihan vain paistettuna. Mutta vähintään kerran tai pari kesässä pitää saada kurkkuahvenia Mysi Lahtisen legendaarisella ohjeella. Siinä on tulitikkujen muotoon leikattuja kurkkuja, etikkaa, kermaa ja erikseen paistettuja ahvenfileitä. Se on pyhä ruokalaji, jota syödään ainoastaan uusien perunoiden kanssa.
Kalansaaliit mökillä ovat niin suuria, että perkaamiseen, tyhjiöpakkaamiseen ja pakastamiseen menee usein monta tuntia. Syömme kaloja kotona talven mittaan koko vuoden ja lahjoitamme niitä myös ystäville ja sukulaisille. Tuntuu hienolta olla sillä lailla omavarainen.
Lopetin lihansyönnin alle kaksikymppisenä. Aluksi kyseessä oli kokeilu, mutta nykyään siihen on eettiset syyt. Ensimmäiset 14 vuotta menivät pelkällä kasvisruoalla, mutta sitten totesin, että ehkä itse pyydystettyä kalaa ja silakoita kuitenkin voi syödä.
Mutta kyllä mökillä kokataan kalojen lisäksi myös paljon kasvisruokaa. Esimerkiksi kesäkurpitsakeitto on yksi suosikkini. Opin sen aikanaan ex-vaimoni äidiltä, mutta minun versiossani on enemmän valkosipulia. Loppukesällä ja syksyllä valmistan paljon sieniruokia.
Niiniveden-mökillä on mukavaa kokkailla, koska siellä on kaikki mukavuudet, nykyään jopa pizzauuni. Kun teemme puolisoni Annan kanssa pizzaa, meillä on tiukka roolijako. Minä teen aina taikinat ja hoidan uunin lämmityksen. Anna keskittyy sitten niin sanotusti koristeluun eli täytteisiin.
Minulla on kaksi suosikkipizzaa. Ahvenpizzaan tulee kalojen lisäksi piparjuurella maustettua ranskankermaa sekä pinaattia, jota on etukäteen vähän paistettu kasaan. Yotam Ottolenghin Simple-kirjasta bongasimme perunapizzan ohjeen. Sen maku syntyy paistettujen perunaviipaleiden lisäksi muun muassa anjoviksesta ja tuoreesta salviasta. Nytkin tulee nälkä, kun ajattelen sitä.
