Tässä ovat Suomen kiehtovimmat kotimuseot – 6 kohdetta, joihin kannattaa matkustaa kaukaakin
Kotimuseot ovat kurkistusluukkuja arjen historiaan ja kiehtoviin ihmiskohtaloihin. Valitsimme kuusi erilaista museota, joiden entisten asukkaiden tarinat ja sisustukset tekevät kävijään unohtumattoman vaikutuksen.
Kotimuseossa vierailu on elämyksellinen ja parhaimmillaan intiimi tapa tutustua menneeseen maailmaan. Kotimuseossa voi hetkessä astua keskelle varakkaan porvariston, kulttuurieliitin, tehdastyöläisten tai vaikka kuuluisan arkkitehdin elämänpiiriä. Käynti voi tuntua siltä, kuin talon asukkaat olisivat vain hetkeksi pistäytyneet jossain ja pääsisit salaa kulkemaan heidän kodissaan.
Kotimuseoita Suomessa on lukuisia, ja varsinkin kesäaikaan vierailukohteita riittää, kun ovet avautuvat kotiseutumuseoihin, kartanoihin, 1800-luvun lopun porvariskoteihin, työläisasuntoihin ja suurmiesten asuinpaikkoihin.
Elämyksellisimpiä kohteita ovat kuuluisat taiteilijakodit, joissa kodin lisäksi näkyy luova työprosessi. Taiteilijoiden ateljeissa ovat esillä taiteen tekemisen arki ja luonnokset, joista lopulliset teokset kehittyivät. Taiteilijakodit ovat usein myös arkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan niin poikkeuksellisia, että niistä voi poimia uniikkeja ideoita oman kodin sisustukseen. Oppaiden tarinat talon asukkaista tuovat elämänmakuisen lisän vierailuun.
Ett Hem: Alfred, Hélène ja keräilyn vimma
Turun tuomiokirkon läheisyydessä toimiva Ett Hem huokuu 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen varakkaan porvariskodin tunnelmaa. Kodin irtaimisto kuului turkulaiselle pariskunnalle, konsuli Alfred Jacobsenille (1841–1931) ja hänen puolisolleen, teosofiaa ja mystiikkaa harrastaneelle konsulinna Hélène Jacobsenille (1854–1928).
Ett Hem on sisustettu 1800- ja 1900-luvun vaihteen runsaaseen tyyliin, eikä kullassa, koristeissa, väreissä ja tekstiileissä ole säästelty. Sisustuksessa on yhdistelty perittyjä antiikkikalusteita, kertaustyylien koukeroista tyyliä ja laadukasta taidetta.
Kaikissa huoneissa on esillä runsaasti maalauksia, veistoksia ja koriste-esineitä, joita pariskunta haali aikansa kotimaisilta kärkinimiltä. Varsinkin kultakauden mestarit ovat hyvin edustettuina, niin Elin Danielson-Gambogi, Albert Edelfelt, Gunnar Berndtson, Victor Westerholm kuin Akseli Gallen-Kallela. Yksi huone on omistettu pelkästään pariskunnan keräämille astioille.
Yllätys! Talon kuistilla on myynnissä talon viherkasveista napsittuja pistokkaita.
Särestöniemi-museo: Reidarin kauneimmat maisemat
Kittilän Kaukosessa sijaitseva Särestöniemi-museo on yksinäisellä paikalla keskellä komeinta Lappia. Horisontissa siintää Ylläs-tunturin paljakka, ja vieressä virtaa Pohjois-Suomea halkova mahtava Ounasjoki.
Taidemaalari Reidar Särestöniemen (1925–1981) elämäntyötä esittelevään museoon kuuluu useita rakennuksia. Vanhinta osaa edustaa Särestöniemen lapsuuden kotitalo Vanha Särestö pihapiireineen. Kotitalonsa läheisyyteen taiteilija rakensi 1970-luvun lopulla aiemmin palaneen tilalle näyttävän ateljeen, jossa hän asui ja työskenteli. Vierailija pääsee kulkemaan ateljeessa ja aikansa julkkiksiin kuuluneen maalarin yksityistiloissa.
Erillisessä galleriassa on esillä Särestöniemen värikkäitä ja voimallisia maalauksia, joiden aiheet hän otti omasta elämästään, Lapin luonnosta ja tarinoista. Ne pääsevät hyvin esiin kelohirrestä rakennetussa karunkarheassa tilassa.
Yllätys! Gallerian toisessa kerroksessa kimaltelee smaragdinvihreä uima-allas, jonne taiteilijalla oli tapana pulahtaa jokailtaisella saunareissullaan.
Nissbacka: Laila Pullisen boheemi talo ja veistokset
Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo sijaitsevat vehmaassa kulttuurimaisemassa Itä-Vantaalla. Pullinen asui ja työskenteli Nissbackan kartanoon kuuluneessa pehtoorin talossa, ja hänen veistoksensa levittäytyvät koko tilan pihapiiriin.
Laila Pullisen runsaassa ja muistojen täyttämässä taiteilijakodissa on hänen omien veistostensa ja piirrostensa lisäksi seinien täydeltä taiteilijakollegoiden teoksia. Pihapiirin rakennuksiin kuuluu lisäksi Pullisen työtila, jossa on veistosten luonnoksia, muotteja ja kuvanveistäjän työkaluja kertomassa vaativasta fyysisestä työprosessista.
Makasiinirakennuksessa on esillä veistoksia koko taiteilijanuran ajalta 1950-luvulta 2000-luvulle. Laila Pullinen kuuluu Suomen taiteen kärkinimiin, ja hän uudisti kuvanveistoa rohkeina pidetyillä teoksillaan.
Lisäksi parikymmentä isoa pronssiveistosta on nähtävillä pihamaalla vanhojen lehtipuiden siimeksessä. Taiteilija rakensi tontille myös vaikuttavia maaveistoksia.
Yllätys! Kun lähestyy kartanoa, ensimmäisenä vastaan tulee valtava maareliefi Muinainen meri.
Muuratsalon Koetalo: Alvarin leikkikenttä
Alvar Aalto vietti kesänsä yhdessä Elissa-vaimonsa kanssa Muuratsalossa, Jyväskylän liepeillä sijaitsevassa Päijänteen saaressa. Pariskunta rakennutti sinne kesähuvilan vuosina 1952–1954 eli samoihin aikoihin, kun he työstivät maailmankuuluksi tullutta Säynätsalon kunnantaloa.
Kesäasunto tunnetaan lempinimellä Koetalo, sillä sitä rakennettaessa Aalto kokeili monia uusia rakentamisen tapoja. Esimerkiksi suojaisan atriumpihan seiniin ja lattiaan tehtiin viitisenkymmentä toisistaan poikkeavaa muurauskokeilua. Seinät näyttävät edelleen tiili- ja kaakeliladontojen täyttämältä tilkkutäkiltä.
Aallon 120 neliön suuruisen Koetalon arkkitehtuuri on täysin modernia, vailla perinteisiä suomalaiskansallisia piirteitä tai talonpoikaisia yksityiskohtia. Sen hahmo tuntuu paremminkin ammentavan ideoita eteläeurooppalaisesta rakentamisesta tai roomalaisaikaisista taloista. Koetaloon voi tutustua ainoastaan opastetuilla kierroksilla.
Yllätys! Varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi opastetulla kierroksella pääsee tutustumaan Aaltojen savusaunaan. Luonnonkivien varaan rakennetussa hirsisaunassa on turvekatto.
Wolkoffin talo: Neljän sukupolven salaisuudet
Lappeenrannan keskustassa, kivenheiton päässä raatihuoneesta, sijaitsee Wolkoffin talomuseo. Kaunis puutalo on vanhimpia Lappeenrannassa säilyneitä puurakennuksia. Vanhimman osan siitä rakennutti kauppias Jacob Claudelin 1820-luvulla kauppaliikkeekseen. 1870-luvulla rakennuksen hankki Venäjältä Lappeenrantaan muuttanut Ivan Wolkoff, jonka jälkeen talossa asui kolme seuraavaa sukupolvea Wolkoffeja.
Anna Wolkoffin kuoltua perikunta lahjoitti kodin museotoimintaa varten. Talo oli ollut Wolkoffien koti vuosina 1872–1983. Kotimuseossa säilytettiin autenttinen tunnelma yksityiskohtineen.
Noin 250 neliön asunto on sisustettu Wolkoffin suvun suomalaisilla sekä venäläisillä esineillä. Se on runsas sekoitus eri aikakausia ja kulttuureita – tällaisiahan aidot kodit ovat, tyylien, pikkuesineiden ja lukemattomien yksityiskohtien kerrostumia.
Vanha kauppapuoti toimii nykyään museokauppana, josta lähtevät opastetut kierrokset Wolkoffin taloon.
Yllätys! Pääsiäisenä ja jouluna Wolkoffin talomuseo koristellaan suvun perinteiden mukaisesti.
Visavuori: Wikströmien hirsilinna
kuvanveistäjä Emil Wikström ryhtyi suunnittelemaan kansallisromanttista ateljeekotiaan saatuaan ensimmäisen suuren tilaustyönsä, Säätytalon pääkolmioiden reliefit, vuonna 1893. Ensimmäistä kotia varten hän teki retken Kalevalan sydänmaille, ja vuonna 1896 Visavuoressa valmistui ateljeekoti, joka oli karjalaishenkinen, suuri hirsilinna. Kipinästä syttynyt tulipalo kuitenkin tuhosi dramaattisesti rakennuksen vain parin vuoden päästä.
Uudelleen Wikström palasi Visavuoren rakennustöihin vuosikymmen myöhemmin. Silloin hän päätti sijoittaa ateljeen ja kodin erillisiin rakennuksiin. Niistä ensimmäiseksi valmistui vuonna 1902 hirsirunkoinen asuinrakennus, jonka sisustus oli yhdistelmä karjalaispiirteitä, säätyläiskotia ja Pariisissa vietettyjen vuosien vaikutteita. Emil ja Alice Wikströmin kulttuurikoti on säilynyt muuttumattomana.
Vuonna 1903 valmistuneesta kuvanveistäjän ateljeesta Wikström suunnitteli kirkkoa muistuttavan kivirakennuksen, ”Työn temppelin”, jossa on jyrkkä paanukatto ja vieressä tähtitorni. Ateljeessa on esillä tuotteliaan kuvanveistäjän veistosluonnoksia sekä kipsivaloksia hänen kuuluisista veistoksistaan.
Yllätys! Visavuoreen voi saapua kesällä laivalla.
