Papan rakentamasta rintamamiestalosta tuli vuosikymmenten jälkeen Miian perheen koti – ”Tuntuu hyvältä jatkaa suvun tarinaa”
Sisustus
Papan rakentamasta rintamamiestalosta tuli vuosikymmenten jälkeen Miian perheen koti – ”Tuntuu hyvältä jatkaa suvun tarinaa”
Muuramelaiset Miia ja Janne Pääkkönen muuttivat Miian entiseen, Väinölandiaksi nimettyyn mummolaan. 1950-luvun rintamamiestalon on rakentanut hänen pappansa.
Julkaistu 29.10.2019
Unelmien Talo&Koti
Rappuun asennettiin remontissa uusi isompi ikkuna, koska yläkerran aulassa ei ole muita ikkunoita. Rabarber-tapetti on Boråstapeterin mallistosta. Miiasta on hauskaa, että siihen on ikuistettu monta oman puutarhan kasvia.

Miiasta päivän paras hetki on se, kun perhe kokoontuu ruokapöydän ääreen. Mukana saattaa olla pari naapuriakin. Jutustelu sivuaa usein talon rakentaneiden isovanhempien aikaa, jolloin Lilja-mummon leipomuksia kerääntyi maistelemaan koko lähipiiri.

"On upeaa asua oman papan rakentamassa talossa, jossa isäni on kasvanut sisarustensa kanssa. Lilja-mummo ja Väinö-pappa ovat kasvattaneet täällä kymmenen lasta. Paikkaan liittyy paljon lapsuusmuistoja ja sukumme historiaa.

Isäni nimesi talon aikoinaan huumorimielessä Väinölandiaksi papan mukaan.

Keittiön puuhella lämpenee talvisin lähes päivittäin. Keittovälineet roikkuvat tuttavalta ostetussa naulakossa. Naulakolle ei ollut järkevää käyttöä, kunnes Miian serkun mies keksi sille paikan hellan vierestä.
Pyöreä pöytä rikkoo keittiön virtaviivaisuutta. Sen ääressä on tilaa useammallekin ruokailijalle, koska pöydänjalat eivät ole tiellä. Osa tuoleista on Miian ja Jannen isovanhempien entisiä, osa löytöjä kirpputorilta.

Isovanhempien kuoltua mummola laitettiin myyntiin. Olin aina halunnut asua vanhassa talossa, joten haaveilin sen ostamisesta. Ajatus tyrehtyi alkuunsa, sillä olimme juuri hankkineet puolisoni Jannen kanssa rivitaloasunnon.

Väinölandia pysyi suvussa, sillä sen ostivat tätini ja hänen miehensä. En saanut sitä kuitenkaan mielestäni. Ilmoitin tädilleni, että jos he aikovat myydä talon tulevaisuudessa, olemme kiinnostuneet. Muutama vuosi myöhemmin talo oli meidän!

Rakennus oli hyvässä kunnossa, sillä siellä oli tehty vuosien varrella monenlaista remppaa. Mummon ja papan aikana esimerkiksi perinteinen kuisti oli purettu ja tilalle rakennettu kylpyhuone ja sauna. Uudet tilat palvelivat ikääntyviä ihmisiä paremmin kuin vanha pihasauna.

Televisiota katsellaan olohuoneen viereisessä huoneessa. Keinutuoli ja puusohva ovat Miian mummolasta.
Puusohvan pohjaan on merkitty valmistumisvuosi 1878.

Himosisustajana minulla oli kuitenkin kova polte saada koti meidän näköiseksemme. Onneksi Janne oli samaa mieltä.

Aloitimme remontin heti, kun pääsimme muuttamaan. Oli melkoinen haaste asua täällä, kun välillä ei tullut edes vettä.

Näin jälkeenpäin kuulostaa uskomattomalta, miten paljon saimme aikaan pienessä ajassa. Yhden syksyn ja talven aikana uusimme katon, ulkoverhouksen ja ikkunat, remontoimme kylpyhuoneen ja keittiön ja kävimme läpi kaikki sisäpinnat.

Vaikka vaihdoimme vanhaa uuteen, pyrimme kunnioittamaan alkuperäistä. Katto on tehty entistä peltikattoa jäljitellen mutta uudella tekniikalla, ja talo on maalattu alkuperäisellä okrankeltaisella värillä. Teimme mahdollisimman paljon itse, mutta meillä oli myös ammattilaisia apuna. Jannen isä auttoi paljon.

Tv-huoneesta avautuu näkymä olohuoneeseen. Kasviaiheiset tapetit yhdistävät huoneet toisiinsa. Mustapohjainen tapetti on Boråstapeterin Falsterbo 2 -malliston Lilacs. Olohuoneen valkopohjainen Herba-tapetti on samasta mallistosta.
Miian lempijulisteet ovat päätyneet makuuhuoneen seinälle. Kirpputorilta löytynyt keraaminen lautanen ja pyöreä peili luovat mielenkiintoa ja symmetriaa kokonaisuuteen.
Olohuoneessa tunnelmavaloa antaa talon alkuperäisten asukkaiden eli Lilja-mummon ja Väinö-papan vanha valaisin.

Sisustus on intohimoni. Meillä on Jannen kanssa melko samanlainen maku. Pidämme hauskoista jutuista ja voimakkaista väreistä ja sekoittelemme eri tyylejä keskenään.

Sisustusostoksilla käymme etupäässä kirppareilla. Rakkaimpia aarteitamme ovat kuitenkin Lilja-mummon ja Väinö-papan entiset huonekalut."

Yläkerran aulaan on sisustettu pieni työpiste. Miia on todennut ratkaisun käteväksi, koska lastenhuone sijaitsee aivan vieressä. Lasten leikkiessä hän voi keskittyä omiin juttuihinsa. Siro kirjoituspöytä on Jyskistä ja rottinkituoli isovanhempien peruja.
Viisi- ja seitsemänvuotiaiden poikien huoneessa riittää iloa ja väriä. Kirjat on aseteltu esille hyllyyn houkuttelevasti. Makuualkovissa Ferm Livingin Half moon -tapetti johdattaa veljekset kauniiden unten pariin.
Miia hankki pojille vanhan kahden istuttavan pulpetin tuttavansa kautta, ja pöytä on yhä alkuperäisessä värissään ja patinassaan. Pulpetin ääressä veljesten on kiva piirrellä luonnonvalossa. Sisällä on tilaa piirustuspapereille ja kynille. Marimekon Kulkue-verhoissa toistuvat huoneen kaikki värit.
Miian Väinö-papan vuonna 1953 rakentama talo on kokenut täyden remontin sekä sisä- että ulkopinnoiltaan. Tilavalla terassilla viihdytään keväästä syksyyn. ”Tuntuu hyvältä jatkaa suvun tarinaa”, Miia sanoo.

Luo tunnelmaa Miian tyyliin

Sekoittele sävyjä

Vaikka suosisit luonnonsävyjä, piristä harmoniaa ripauksella kirkasta väriä. Väripilkku voi olla vaikka taulu tai tyyny.

Suosi kukkatapetteja

Vanha talo rakastaa värikkäitä tapetteja. Älä arkaile vaan ennemminkin vähän liioittele! Pysyttele kuitenkin yhtenäisessä teemassa tai värityksessä.

Tunnelmoi tulella

Puuhella ja pönttöuuni luovat lämmintä kodikkuutta, ja tulen ritinä syysillassa on vastustamaton. Nauti elävästä tulesta polttamalla kynttilöitä.

Hyödynnä hukkatila

Vanhoissa taloissa on usein alkoveja ja muita koloja. Ota ne hyötykäyttöön. Sisusta lastenhuoneen alkovi nukkumasopeksi tai legopajaksi. Levällään olevat leikit saat piilon kevyen verhon taakse. Tee aulan nurkkaukseen pieni työpiste, pelitila tai löhöilypaikka.

2 kommenttia