Kimmo rakensi perheelleen minikodin Oulun asuntomessualueella: ”Elämäni hamsterina on pakko päättyä 53 neliön talossa”
Ei uskoisi, miten avara ja valoisa voi olla tumma 53 neliön minitalo. Ja vihreä kylpytila on kuin caipiroska-drinkki! Onneksi arkkitehdillä oli monta nerokasta keinoa saada neliöistä tehot irti Oulun asuntomessujen Hjemma-talossa.
Olemme onnistuneet, jos tästä talosta ei voi kymmenien vuosien päästä päätellä, milloin se on rakennettu, kertoo rakennusinsinööri Kimmo Illikainen pyöreän pöydän ääressä Talo Hjemmassa. Hän halusi ajattoman talon, jossa käytetään mahdollisimman vähän erilaisia materiaaleja.
Kimmo kiinnostui Oulun asuntomessujen pienistä taloista, koska kaava velvoitti rakentamaan piharakennuksen. Hän on näet aina haaveillut pihasaunasta.
asukkaat Kimmo Illikainen perheineen. Hän on rakennusinsinööri ja opettaja Oulun ammattikorkeakoulussa.
koti Arkkitehti Pave Mikkosen suunnittelema talo Hjemma Oulun asuntomessuilla. Asuinneliöitä on 53 ja parvella 15. Lisäksi 20 neliön varasto-saunarakennus.
Arkkitehdiksi Kimmo pyysi oululaisen Pave Mikkosen, jonka hän on tuntenut yli 30 vuotta. Tämä on suunnitellut Kimmolle aiemmin jo kolme taloa. Pave Mikkoselle on aina ollut keskeistä ajaton, paikkaan sidottu arkkitehtuuri.
Hjemma taas viittaa kodikkaaseen, ihmisen kokoiseen mittakaavaan ja hyvään tunnelmaan.
– Kadehdin tanskalaista hyggeilyä. Tässä talossa voi olla vähän kuin jemmassa, hyvän olon paikassa, joka syntyy lämpimistä, aidoista materiaaleista ja hyvästä akustiikasta, Pave Mikkonen toteaa.
Runsas kokemus korjausrakentamisesta on opettanut Kimmolle, että yksinkertainen runkorakenne on paras. Tämä oli Hjemman tavoitteena. Arkkitehdille hän antoi vapaat kädet niin tilasuunnitteluun kuin materiaaleihin.
– Talo on yksi tiilikappale. Yksinkertaisuudessa detaljit korostuvat. Talolla on vahva identiteetti, ja se kantaa materiaalinsa, Pave Mikkonen sanoo.
Talon runko on tehty Wienerbergerin massiivitiilistä. Seinissä ja katossa on ulkoverhouksena tiililaattaa, joka näyttää kauempaa puulta. Kulmissa se on asetettu jiiriin, mikä ei Kimmon mukaan ollut helppoa.
Talossa ei ole yhtään ylimääräistä, turhaa aukotusta. Esimerkiksi tuloilmaventtiilit on suunniteltu ikkunapeltien yhteyteen niin, ettei niitä näe. Talossa on räystäät, mutta sadevedet ohjautuvat katolta tiilikatteen avulla, ja rännit ovat maassa.
Piharakennuksen edessä tulee olemaan lasitettu tila ja asuintalon sisäänkäynnissä lasiliukuovellinen talvipuutarha, orangerie, jossa on lämmintä jo maaliskuussa. Pave Mikkonen kutsuu niitä moderneiksi kuisteiksi.
Hänen mielestään Hjemma on esimerkki myös toimivasta vapaa-ajanasunnosta.
”Kiintokalusteissa on käytetty tammea. Se on edullista, kestävää, ajatonta ja ikääntyy kauniisti.”Arkkitehti Pave Mikkonen
On vaativaa suunnitella neljälle hengelle riittävä talo, kun rakennusoikeutta on 60 + 20 neliötä. Ratkaisu oli rakentaa asuintaloon parvi ja sinne makuutila ja piharakennuksen varastoon yksi makuuhuone. Asuinneliöitä talossa on 53, parvella lisäksi 15.
Sitä ei uskoisi. Osansa avaraan vaikutelmaan on runsailla kuutioilla, mutta olennaista on suunnittelu.
– Joka sentti on mietitty ja joka kohta hyödynnetty. Talossa ei ole yhtään käytävää. Ne veisivät heti kymmenen prosenttia tilasta, arkkitehti sanoo.
Väliseinissä on käytetty paljon lasia, myös siksi, että se säästää tilaa. Esimerkiksi makuuhuoneen yhteydessä oleva kylpyhuone on kahdeksan milliä paksun karkaistun ja hiekkapuhalletun lasiseinän takana. Seinä veisi 15 senttiä.
Keittiö on osa arkkitehtuuria ja isoa mittakaavaa, ei erillisiä kaappeja. Kaikki kiintokalusteet on verhottu tammiviilulla, ja parvelle johtavat portaat lähtevät tammiseinästä.
”Kun pinnat ovat tummia, valon määrää voidaan säädellä valaistuksella. Vaaleus toisi kesällä liikaa valoa.”Arkkitehti Pave Mikkonen
Kodin olohuone, keittiö ja ruokailutila ovat yhtä korkeaa tilaa, ja metsän suuntaan on lasiseinä. Hjemmassa ei kuitenkaan kaiu yhtään. Pehmeän äänimaailman salaisuus on seinissä ja katossa. Seinät ovat rapattua tiiltä, ja katossa on sementti-puulastulevyt.
– Timpuri kutsui niitä navettalevyiksi, sillä navetoissa käytettiin samanlaisia 1950–60-luvuilla. Ne kestävät kosteutta ja eristävät lämpöä, Kimmo kertoo.
Akustiikkaa parantaa myös se, että parvelle vievät portaat ja toinen porrasseinä on päällystetty kokolattiamatolla.
Talon yleisilme on tumma. Pave sanoo, että jos pinnat olisivat vaaleita, kesällä valoa olisi liikaa.
– Tummassa tilassa valoa pystyy säätelemään eri vuodenaikoina paremmin kuin vaaleassa. Tummuutta hallitaan hyvällä valaistuksella, ja se on oiva tausta taiteelle ja kalusteille.
Kun arkkitehti suunnittelee pientä taloa, rakennuksen lisäksi täytyy miettiä tarkasti tonttia. Rakennusten pitää olla sopusoinnussa tontin ja maiseman kanssa. Hjemman vieressä on suojeltu lehto, jonka historia on jännittävä. Tervanviennin aikaan Oulu oli vilkas purjelaivakaupunki, ja kun laivat tulivat hakemaan tavaraa, niissä oli painolastina lähtöseudun maa-ainesta. Se tuotiin tänne Hietasaareen. Siksi lehdossa kasvaa kasveja, joita ei pitäisi olla näillä leveysasteilla. Lehto avautuu edessä jo Hjemmaan tullessa.
– Tuntuu, kuin olisin tullut kotiin, kun astun pihalle kahden rakennuksen välin, Kimmo sanoo.
Hän muuttaa Hjemmaan 270 neliön talosta ja arvelee, että sinne mahtuu kymmenys hänen tavaroistaan, kalusteista vain Yrjö Kukkapuron Junior-tuolit.
– En vielä tiedä, miten iso elämänmuutos tämä on. Tuntuu helpottavalta päästä eroon isosta tavaramäärästä. Elämäni hamsterina on pakko päättyä nyt.
Pihasaunan pesutilan vihreät laatat saivat inspiraation viereisestä lehdosta, joka kesällä muistuttaa kirkkaanvihreää caipiroska-drinkkiä.
