Meidän Mökki

Korsusauna maan sylissä: Noora ja Ville vaalivat sotaveteraanin pystyttämää saunaa pehmeistä löylyistä nauttien

Korsusauna maan sylissä: Noora ja Ville vaalivat sotaveteraanin pystyttämää saunaa pehmeistä löylyistä nauttien
Noora ja Ville Kiviniemen mökkisauna on saanut alkunsa sotaveteraanin rintamamuistoista. Uusilta omistajiltaan tukevasti rakennettu löylypaikka on vaatinut vain pientä pintaremonttia.

Mäntyjen ryhdikkäät rivistöt ympäröivät hiekkatietä. Yhtäkkiä puiden lomassa pilkottaa korsuja ja juoksuhauta, jotka kuuluvat 1980-luvulla rakennettuun Mänkijärven sotaperinnealueeseen.

Mutta tällä kertaa ei pysähdytä katsomaan nähtävyyksiä vaan jatketaan vielä jonkin matkaa Noora ja Ville Kiviniemen mökkisaunalle. Se on nimittäin vielä ihmeellisempi paikka. Mökin pihamaalla, aivan ohi virtaavan joen vieressä, odottaa osaksi maan sisään kaivettu korsusauna.

Noora ja Ville Kiviniemen, lapsien Vilin ja Nellin sekä Väinö-koiran osin maan alla oleva korsusauna sijaitsee Lapualla. Jutunteon jälkeen perhe kasvoi vielä poika Venni-Wiljamilla.

Saunan tarina alkaa vuodesta 1979, jolloin Väinö-niminen sodat käynyt mies rakensi sen itselleen rintama-aikaisten saunamuistojensa innostamana. Hän sovelsi rintamalta tuttua mallia, jossa sauna rakennettiin kuorimattomista puunrungoista mahdollisimman syvälle, jotta ne olisivat turvallisia.

Aluksi Väinö toteutti savusaunan, mutta hän ei saanutkaan sitä toimimaan haluamallaan tavalla. Niinpä hän päätti muuttaa sen tavalliseksi puulämmitteiseksi saunaksi.

Kun Väinö kuoli, sauna ja viereen rakennettu mökki jäivät hänen tyttärelleen. Kun tytär lopulta päätti laittaa rakkaaksi tulleen paikan myyntiin, Noora ja Ville Kiviniemi lähtivät oitis katsomaan sitä. Seutu komeine mäntykankaineen oli vanhastaan tuttu.

– Kahden vuoden toivoton mökkimetsästys oli päättymässä, vaikka emme sitä silloin uskaltaneet edes toivoa, Noora kertoo.

Mökillä oli muitakin ostajaehdokkaita, mutta Väinön tytär valitsi uusiksi saunojiksi Nooran ja Villen jälkikasvuineen. Olihan heidän koiransa nimi enteilevästi Väinö.

Saunan kupeessa virtaava joki kuuluu löylyssä olijoiden korviin asti. Keväisin se pauhaa ja myöhemmin kesällä enää solisee. Menneinä vuosikymmeninä joen varrella toimi sahakin, mutta siitä on enää jäljellä pato, joka säätelee veden kulkua.

Pukuhuoneen penkki oli paikallaan jo ennen nykymökkiläisiä. Noora on maalannut sen tummaksi. Hän on myös jatkanut samaa sävylinjaa maalaamalla sisäpuolen oven ja ikkunanpielet tummanpuhuviksi.
Suurilta sisäremontoinneilta on vältytty saunan hyvän peruskunnon ansiosta. Noora on ainoastaan käsitellyt lauteet ja kaiteet mustalla saunavahalla.
Vanha sauna ei ollutkaan pimeä ja tunkkainen.

Uusien omistajien ensimmäinen ennakkokäsitys Väinön saunasta ei ollut järin innostunut, vaikka mökkipaikka muutoin täyttikin kaikki perheen toiveet. Noora ja Ville nimittäin odottivat, että sauna on tunkkainen ja pimeä. Väinö oli kuitenkin rakentanut saunaan toimivan ilmastoinnin, ja se tuoksui puhtaan raikkaalle. Juuri osaksi hyvän ilmastoinnin ansiosta osittain maan alle rakennettu sauna on pysynyt ja pysyy terveenä.

Pimeyden karkottajana taas toimii lauteiden taakse sijoitettu ikkuna. Seinät Noora on käsitellyt priimakuntoon punamullalla. Sisätiloissa on tarvittu vain saunavahaa.

– Saunalle on johdettu myös sähköt, mutta usein nautimme löylyistä ainoastaan lyhtyjen antaman lisävalon kanssa, Noora kertoo.

Kiukaan lämmityksestä vastaa useimmiten Ville. Savun tuoksun levitessä mökkimaisemaan on sopiva hetki lähteä narraamaan lasten kanssa kaloja.

Tarina kertoo, että saaliiksi on saatu melkoisia haukivonkaleita. Taimenten narraus on vielä työn alla, vaikka myös niitä kuuluu vedessä uiskentelevan.

– Saattaa olla, että ihan kohta nappaa taimen. Tai sitten vasta huomenna, Vili sanailee Väinö-koiran tarkkaillessa sitä, jääkö pojan siima kireäksi.

Pesuvedet saunalle kannetaan ämpärillä viereisestä joesta.
Mökkimiljööstä saa saunaa etsiä hetken. Se on maastoutettu pihapiiriin huomaamattomasti. Osaksi hyvän ilmastoinnin ansiosta maan alle rakennettu sauna on pysynyt ja pysyy edelleen terveenä.
Lauteilla viivytään hetki, jotta uskaltaudutaan pulahtamaan joen raikkauteen.

Kaikki saunan kymmenen neliötä ovat tehokäytössä. Sisään astutaan pikkuruiseen pukuhuoneeseen ja siitä melkein suoraan lauteille. Suihkun virkaa toimittaa ämpäri ja kauha, ja suihkun voimakkuutta voi säätää oman kauhomisnopeutensa avulla.

Pesuvedet kannetaan joesta, ja käytetyn veden määrä pysyy kantoveden ansiosta niin vähäisenä, että Kiviniemien ei ole tarvinnut asentaa kalliita jätevedenpuhdistusjärjestelmiä. Ville kehuu, että saunan löylyt ovat samalla sekä kosteat että kuumat.

– Pehmeät löylyt, puukiukaassa palavan tulen rätinä ja avoimesta ikkunasta pääsevä tuulenvire tekevät jokaisesta saunomiskerrasta täydellisen, Noora sanoo.

Villen mietiskelypaikka sijaitsee joen partaalla.
Ensimmäisen kerran sauna lämmitetään aamulla. Noora joogaa silloin hetken jokirannassa. Joskus sorsat seuraavat rentoutumista.

Saunomisen lomassa joelle kannetaan ilmapatjat, joiden päältä pulahdetaan välillä kylmään veteen.

– Kylmän veden raikastamana kipaistaan viivana takaisin saunan lämpöön. Ja sitten taas takaisin. Meillä varsinkaan lapset eivät malttaisi millään lopettaa saunomista, Ville nauraa.

Kovimman löylyttelijän tittelistä ei täällä sentään kiistellä. Ville makailee lauteilla vielä silloin, kun muu perhe on jo juossut kehot höyryten veteen vilvoittelemaan.

Saunavuoron päätyttyä Kiviniemet grillaavat ja nauttivat jälkiruuaksi marjapiirakkaa, jonka marjat on noukittu mistä muualtakaan kuin omasta pihasta.

Lopuksi Noora ja Vili saattavat tapailla tummuvassa illassa haitarista säveliä, ja silloin jokikin hiljentyy hetkeksi.

Saunomisen jälkeen tekee hyvää nauttia pientä evästä ja nauttia raikkaasta ulkoilmasta. Kalusteet kannetaan suoraan pihalle.
Väinö-koira nauttii, kun saa juosta mökillä vapaasti.
Julkaistu: 11.6.2020
Kommentoi »