Viherpiha

Koristeheinät tuovat istutuksiin viehkoa ilmavuutta – katso taimistoviljelijöiden 9 suosikkia!

Koristeheinät tuovat istutuksiin viehkoa ilmavuutta – katso taimistoviljelijöiden 9 suosikkia!
Koristeheinät ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Nämä taimistojen suosittelemat heinät pitävät huolen, että puutarhassa riittää katseltavaa pitkälle syksyyn.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Matti Lahtinen, Taimistot

Jari Särkkä: ”Koristekastikka 'Karl Foerster' pärjää täällä pohjoisessakin”

Särkän perennataimisto, Raahe, vyöhyke V

1. Koristekastikka 'Karl Foerster'

Kookas koristekastikka ’Karl Foerster’ on alkukesästä tuuhea mätäs. Vaaleanruskeat kukinnot tulevat heinäkuussa. Kestävä Calamagrostis x acuti­flora ’Karl Foerster’ pärjää täällä pohjoisessakin. Kukinnot pysyvät pystyssä myös kovassa tuulessa. Ne kestävät elokuuhun ja säilyvät talveen. Jättäisin koristekastikan talventörröttäjäksi – heiniä ei kannata muutenkaan syksyllä siistiä. Ne talvehtivat paremmin, kun siivoat vasta keväällä.

Istuta normaaliin multamaahan 50 sentin välein, ei märkään muttei kuivaankaan paikkaan. Vieruskasviksi istuttaisin muita koristeheiniä, siperiankurjenmiekkaa tai purppurapunalatvaa, edessä voisi olla sinisiä rantatädykkeitä tai pikkuhavuja, vaikkapa sinilaakakatajaa.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 180 cm

Kukinta-aika: elo–syyskuu

2. Hopeatoppo

Hopeatopon kellanvalkoinen kukinta alkaa meillä pohjoisessa kesäkuussa ja jatkuu heinäkuuhun. Tällä aurinkoisen paikan heinällä on sinertävät lehdet. Koeleria glauca on sellainen sievä mätäs. Jos haluat näyttävyyttä istutusryhmään, kivet sopivat hienosti heinien kanssa. Istuttaisin taimet niin, että niiden välissä on hieman tilaa ja soraa tai haketta katteena. Hyvä istutusväli on 30 senttiä.

Läpäisevä hiekkamultamaa on paras kasvualusta, kasvi ei pidä märästä. Hopeatopon väri korostuu kauniisti, kun sen vieressä on tummanvihreää ja sinisen sävyjä, esimerkiksi samanlaisessa kasvupaikassa viihtyvä mätästädyke. Taustalla voisi olla esimerkiksi siperiankurjenmiekkaa. Korkeaa perennaa en istuttaisi naapuriksi.

Valon tarve: aurinkoon

Korkeus: 40 cm

Kukinta-aika: kesä–heinäkuu

3. Viiruhelpi

Kirjavalehtisen viiruhelven väri on auringossa kaikkein helein. ’Picta’-lajike on vanha ja kestävä viljely­kasvi Pohjois-Suomessa. Heinä–elokuussa ilmestyvät kauniit vaaleanvihreät tähkät. Kumppaneiksi sopivat kurjen­miekat ja erilaiset tädykkeet.

Istuta läpäisevään hiekkamultamaahan 40 sentin välein. Turpeesta ja märästä maasta viiruhelpi ei tykkää. Viihtyessään Phalaris arundinacea leviää juurien kautta nopeasti. Jos haluat estää leviämisen, rajaa kasvualusta esimerkiksi niin, että upotat syvälle maahan ämpärin ja leikkaat siitä pohjan pois. Omana ryhmänään, tiheänä kasvustona viiruhelpi on upean­näköinen. Jos rajaat leviämistä, matalista perennoista kello­kukat sopivat seuraksi.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 100 cm

Kukinta-aika: heinä–elokuu

Sinikka Wegelius: ”Kullankeltaisena loistava kirjopuntarpää on istutusryhmän väriläiskä”

Terolan taimitarha, Tuulos, vyöhyke III

1. Nurmilauha 'Palava'

Nurmilauhat ovat sitkeitä, kestäviä ja helppoja heiniä. Steriili ’Palava’-lajike ei myöskään leviä. Deschampsia cespitosa ’Palava’ tekee komeat kukinnot. Anna sille riittävästi tilaa, jotta sen hieno muoto pääsee esille. Istuta taimet 40 sentin välein. Jos istutat liian tiuhaan, nurmilauha menettää ilmavaa olemustaan. Nurmilauhat ovat kivoja siksikin, että ne vihertyvät jo aikaisin keväällä. Myös talven ’Palava’ on pärjännyt tosi hyvin.

Auringosta ’Palava’ tykkää eniten, mutta viihtyy puolivarjossakin. Meillä taimistolla se kasvaa täydessä valossa. Voisin ajatella kaveriksi sinikukkaisia kurjenpolvia ja pieniä matalia havuja, jotka eivät leviä hanakasti – sellainen on esimerkiksi pallotuija.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 60 cm

Kukinta-aika: kesä–heinäkuu

2. Kirjopuntarpää

Kirjopuntarpää on ollut meillä taimistolla hieno näky! Se loisti koko viime kevään kullankeltaisena. Heinä onkin näyttävine lehdistöineen istutusryhmän väriläiskä. Alopecurus pratensis ’Aureovariegatus’ on osoittautunut tosi sitkeäksi ja kestäväksi. Kukinnot kannattaa leikata pois kukinnan jälkeen tai vaikka jo ennen. Voit myös leikata heinän poikki puolesta välistä, kun kukkavarsia alkaa näkyä heinäkuun alussa. Näin kirjopuntarpää uusiutuu ja on hieno myös loppukesän. Sadekaan ei piiskaa sitä silloin niin helposti nurin. Pitkät lehdet kun vähän repsahtavat muuten loppukesästä.

Kesän ruukkuistutuksissa kirjopuntarpää näyttää erityisen hienolta tarhakeijunkukka ’Palace Purplen’ kanssa.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 70 cm

Kukinta-aika: heinäkuu

3. Koristekastikka 'England'

Koristekastikka ’England’ on kauniin vihreänkeltainen koristeheinä. Elo–syyskuussa kukkiva lajike voi joskus aloittaa kukinnan jo heinäkuun lopulla. Koristekastikat ovat lempiheiniäni. Tykkään siitä, että ne ovat pystykasvuisia ja ryhdikkäitä eivätkä lakoa sateessa tai tuulessa. Siitäkin ne ovat hyviä, etteivät siemennä.

Calamagrostis x acutiflora viihtyy normaalissa maassa. Mieti, millaista taustaa vasten istutat sen, jotta kaunis väri tulee parhaiten esille. Havut sopivat kivasti tähän tarkoitukseen, meillä taimistolla taustalla on tummanvihreää kuusiaitaa. Tumman rakennuksen edessä ’England’ näyttää hyvältä. Vieruskasvina virginiantädyke ’Fascination’ ja punahattu ovat nättejä kumppaneita.

Valon tarve: aurinkoon

Korkeus: 100 cm

Kukinta-aika: elokuusta syyskuuhun

Mikaela Suoniemi: ”Muutama ikikaura siellä täällä riittää katseenvangitsijaksi”

Grönbackan taimisto, Inkoo, vyöhyke Ib

1. Ikikaura

Pystykasvuinen, sinisenharmaa ikikaura on aina ollut oma lempparini. Perennapenkissä muutama ikikaura siellä täällä riittää toimimaan katseenvangitsijana. Sen kaunis kasvutapa tulee parhaiten esille, kun istutat taimet 50 sentin välein.

Tämä heinä selviää satavarmasti Suomen talvesta, kunhan saa kasvaa rinteessä tai kohopenkissä. Märkyyttä Helictotrichon sempervirens kestää hieman kasvukauden aikana, muttei yhtään syksyllä. Syyssateiden pitää valua sen juurilta pois.

Voimakkaanväriset maksaruohot ja kuivuutta kestävät pikkuhavut, kuten kääpiökataja ’Green Carpet’, näyttävät tosi kivoilta ikikauran kanssa. Samoin oranssinpunainen leimurakkaus ’Vesuvius’ on upea näky tämän heinän parina.

Valon tarve: aurinkoon

Korkeus: 70 cm

Kukinta-aika: elokuusta syyskuuhun

2. Palmusara

Palmusara muistuttaa koristeheinistä eniten bambua. Istuta taimet 50 sentin välein. Ryhdikäs palmusara pysyy aina nättinä. Kasvaessaan astiassa yleensä kaikki kasvit pudottavat alimpia lehtiään, mutta ei palmusara. Se onkin osittain ikivihreä.

Carex muskingumensis menestyy niin auringossa kuin varjossakin. Kasvualustan suhteen se on aika vaatimaton, mutta kukoistaa kauneimmin kosteassa ja ravinteikkaassa maassa. Metsäpuutarhaan palmu­sara sopii hyvin, siellä kun on tarjolla varjoa. Samoin lammikon vieressä sen kiiltävät raikkaanvihreät lehdet näyttävät hienoilta. Perennapenkissä palmu­saran seuraan sopii hienosti oranssinkeltainen kesäkullero ’Golden Queen’.

Valon tarve: auringosta varjoon

Korkeus: 60–80 cm

Kukinta-aika: kesäkuusta heinäkuuhun

3. Hakoneheinä

Hakoneheinä ’Aureola’ on ihan omannäköisensä heinä. Lehdet ovat liki kauttaaltaan keltaiset, viileässä väri on lähempänä kermanvalkoista. Keväällä ja syksyllä lehdissä on roosaa. Hakoneheinä kasvaa todella kauniisti, tuuheana ja taipuisana mättäänä. Istuta taimet 40 sentin välein, jotta kasvi tulee esiin ja erottuu. Parikin hakoneheinää säväyttää.

Kostean paikan heinänä Hakonechloa macra ’Aureola’ sopii mainiosti lammikon viereen. Maa ei saa olla liian kuiva, jäykkä tai tiukka. Koska hakoneheinän värimaailma on niin vahva, se sopii katseenvangitsijaksi vihreän lehtimassan yhteyteen. Tai istuta se ruukkuun puolivarjoon terassia elävöittämään tai sinikukkaisen tiukukärhö ’Arabellan’ juurelle.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 30–45 cm

Julkaistu: 23.4.2020
Kommentoi »