Komerofoodin yrittäjien teki jo mieli heittää pyyhe kehään – sitten he kehittivät valmisaterian, jota on myyty lähes miljoona purkkia

Olisipa mahdollista ostaa valmisruoka, jossa olisi tuoreita kasviksia ja makua kuin ravintolassa. Näin Pekka Nuutinen ajatteli seisoessaan kuopiolaisen marketin eineshyllyn edessä koronakeväänä 2020.

– Monissa valmisruoissa oli teollinen fiilis. Kaipasin myös tuoreutta, mutta valmissalaateilla ei lähtenyt nälkä, Pekka sanoo.

Hän ryhtyi ideoimaan vaatimuksiinsa kelpaavaa tuotetta Komerofood-yrityksessään yhtiökumppaniensa Jussi Räisän ja Harri Viitamäen kanssa. Porukka oli jo kehitellyt yhden ruokatuotteen, Ateriaboksin, mutta yritys ei ollut oikein vielä lähtenyt lentoon. Pekan markettireissun pohjalta kolmikko alkoi visioida ravintolatasoista lounasta, joka valmistuisi alle viidessä minuutissa ja eroaisi muusta tarjonnasta. Tuotekehitys sai vauhtia, kun he osallistuivat ideallaan Suomalainen menestysresepti 2021 -kilpailuun ja pääsivät jatkoon.

Pekka pirautti kaverilleen Lontooseen, joka vinkkasi, että siellä päin trendikkäitä ovat jar meal -ateriat, joissa ainekset on koottu päällekkäin lasipurkkiin.

Kehittelyn tuloksena syntyi Ateriakippo, joka sijoittui kisassa lopulta toiseksi.

Liiketoimintajohtaja Jarno Räsänen (vas.) ja toimitusjohtaja Pekka Nuutinen tarkastelevat Ateriakippoja. Pakkaus on läpinäkyvä, jotta ostajan on helppo nähdä, mitä ateria sisältää.

Ruokatehdas käyntiin

Nyt kipot vaeltavat rivissä pienen kuopiolaisen ruokatehtaan liukuhihnalla. Lyhyen hihnan alkupäässä aterian ainekset syötetään sisään metallisista suppiloista, loppupäässä etiketöintilaite liimailee kippoihin etiketit. Ateriakippo muistuttaa hieman lontoolaista esikuvaansa: muovisen kipon läpi voi erottaa aterian raaka-aineet, tuoreet kasvikset, siemenet, nuudelit sekä kana- ja kastikepussin.

Pieni ruokatehdas pystytettiin hyvin nopealla aikataululla vuonna 2021, kun Ateriakippoa piti Menestysresepti-kilpailun myötä alkaa toimittaa isolla volyymillä S-ryhmän kauppoihin. Kippo oli juuri se hitti, jota Komerofood oli kaivannut: niitä myytiin jo ensimmäisinä kuukausina noin puoli miljoonaa kappaletta.

Ateriakiposta tuli kaivattu hitti. Niitä on myyty jo lähes miljoona.

Ennen syömistä Ateriakippoon lisätään kiehuva vesi, ainekset sekoitetaan ja annetaan hautua hetki.

Pekka selostaa liukuhihnan teknisiä ominaisuuksia innoissaan. Vaikka hän nuorena haaveili myös kokin ammatista, tuotekehityksen diplomi-insinöörin koulutuksesta on ollut apua niin aterioiden reseptiikan, pakkausten kuin ruokatehtaan teknisten haasteiden ratkomisessa.

– Yrityksessämme kaikki eivät tule elintarvikealalta. Sen ansiosta arjen ruokaongelmiin löytyy vähän eri näkökulmia. Minäkin olen vain tavallinen perheenisä, joka etsii usein syötävää perheelleen nälkäisenä työpäivän jälkeen.

Koska miehet eivät tienneet ruoasta mitään, Komerofoodin ensimmäinen tuote Ateriaboksi kehitettiin yhteistyössä huippukokki Henri Alénin kanssa.

Nykyäänkin Komerolla hiotaan tuotteita niin kauan, kunnes saadaan haluttu lopputulos.

– Kastikkeet ovat Komerolla se juttu. Kun kehitimme ruokaisia salaatteja ja saimme tuottajalta ensimmäisen satsin kastikkeita, maku ei vain toiminut, vaikka oma kokkimme oli ne kehitellyt. Tilasimme toisen satsin, kolmannen ja vielä neljännenkin, kunnes maku oli kohdallaan, Pekka kertoo.

Työntekijät Riikka Lappalainen, Jere Kärsämä ja Heidi Snellmann kasaavat ruokaisia salaatteja.

Komerofoodin ensimmäinen tuote Ateriaboksi kehitettiin yhteistyössä huippukokki Henri Alénin kanssa. Boksi sisältää kaikki raaka-aineet ja reseptin ateriaan pienelle porukalle.

Taru sormusten herrasta -saaga

Linjastolla muovihanskoihin verhotut kädet asettelevat aineksia rivakasti ruskeisiin kartonkirasioihin. Kypsentämättömän parsakaalin nuput loistavat rasioissa kirkkaanvihreinä ja rouskuvat hampaissa ihanan rapsakkana ja maukkaana myös suojakaasuun pakkaamisen jälkeen.

Ruokaisan salaatin aineksista yli 90 prosenttia tulee Suomesta, vain parsakaali joudutaan tilaamaan osan vuodesta ulkomailta. Ateriakipon aineksista yli 70 prosenttia tulee Suomesta. Siemenet, nuudelit ja puolikuivatut tomaatit ovat ulkomaisia.

– Kotimaiset raaka-aineet ovat useimmiten ulkomaisia maukkaampia ja tuoreempia. Esimerkiksi savustettu kirjolohi tulee tuottajalta Kuopiosta, Pekka sanoo.

Toisin kuin monet muut lounassalaatit, Komeron salaatit eivät sisällä lainkaan salaatinlehtiä. Tuoreiden kasvisten ja omalla tehtaalla paahdettujen kotimaisten perunoiden ja porkkanoiden ansiosta salaatilla lähtee oikeasti nälkä.

Joskus kunnianhimoinen yrittäminen on raskasta. Pekka tunnustaa, että varsinkin ennen Ateriakipon keksimistä teki välillä mieli heittää pyyhe kehään.

– Elintarvikealan startup-yrittäjyys on kuin Taru sormusten herrasta -saaga. Välillä on tosi siistiä, välillä ihan hirveää vääntämistä. Negatiiviset tunteet liittyvät useimmiten siihen, kun on tehnyt paljon töitä ja panostanut hommaan sydämellään, mutta liiketoiminta ei silti kehity.

Haasteita aiheuttaa myös uusi poikkeusaika. Sekä raaka-aineiden hinnat että valmistuskustannukset ovat nousseet. Komerofoodilla muutoksiin on reagoitu nopeasti.

– Aiemmin ateriaboksi sisälsi kokonaisia artisokkia, jotka ohjeen mukaan piti paahtaa uunissa. Sähkön hinnan nousun takia ei ole mitään järkeä lämmittää uunia pelkkien artisokkien takia, joten resepti muuttui niin, että boksista löytyykin paahdetut artisokkalastut valmiina, Komerofoodin liiketoimintajohtaja Jarno Räsänen kertoo.

Komerofoodin salaatit eivät sisällä lainkaan salaatinlehtiä. Salaatilla pitää lähteä nälkä.

Pekka Nuutinen, Jarno Räsänen ja markkinointipäällikkö Annika Parkkonen kutsuvat Komerofoodia ateriakiihdyttämöksi. Sillä viitataan jatkuvaan kehitystyöhön.

Tulevaisuudessa Komerossa halutaan käyttää yhä vähemmän lihaa. Ruokaisissa salaateissa vegaaninen vaihtoehto sisältää suomalaista härkäpapua, Ateriakipoissa tofua.

Komeromainen porttiteoria

Mitä enemmän Pekka ja muut komerolaiset ovat ruoka-alaan perehtyneet, sitä tärkeämmäksi heille ovat muodostuneet ympäristö- ja terveyskysymykset.

Kun yritys kahdeksan vuotta sitten aloitti, perustajat olivat sekasyöjiä. Nyt Harri on vegaani ja Jussi lopettanut lihan syömisen ja laihtunut kymmeniä kiloja. Myös Pekka on vähentänyt lihan syönnin minimiin.

– Kasvispitoinen ruokavalio oikeastaan auttaa sekä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan että edistää terveyttä ja hyvää oloa. Haluamme tarjota kaikissa ateriaryhmissämme vegaaniset vaihtoehdot ja vähemmän lihaa, ja siihen panostamme tulevaisuudessakin, Pekka sanoo.

– Uskomme myös porttiteoriaan: kun teemme kaikki ateriat yhtä maukkaiksi, se ehkä houkuttelee lihansyöjääkin kokeilemaan vegaanisia vaihtoehtoja, markkinointipäällikkö Annika Parkkonen toteaa.

Ekologisesti kestävät pakkaukset ovat yksi osa ympäristövastuuta: salaattirasia on kartonkinen, kipon voi kierrättää muovinkeräykseen. Pekka tosin myisi aterian mielellään johonkin muuhun kuin muoviin pakattuna, mutta toistaiseksi yhtä hyvää kuumankestävää ja läpinäkyvää materiaalivaihtoehtoa ei ole löytynyt.

Tulevia tuotteita komerolaiset eivät vielä paljasta, mutta yksi asia on varma.

– Hyvä maku on se ykkösasia: vaikka ateria olisi kuinka vastuullinen mutta siinä ei ole makua, homma ei toimi.